Perheen kanssa viihtyvä 2-luokkalainen
Esikoispoikani on 2-luokkalainen. Koulu sujuu hyvin, ja samalla luokalla on useita yhtä urheiluhulluja poikia joiden kanssa välitunnit sujuvat rattoisasti milloin mitäkin pelaten.
Iltapäivisin ja iltaisin poika kuitenkin viihtyy kotona vanhempiensa ja pikkuveljiensä (melkein 6v ja vauva) kanssa. Tv:n urheilutarjonta vetää kovasti puoleensa, mutta yritän rajoittaa tolkutonta ruudun tuijottamista. Myös pleikan pelaaminen houkuttelisi jatkuvasti, mutta meillä on määrätyt pelipäivät ja -ajat. Sen sijaan kannustan veljeksiä touhuilemaan yhdessä vaikka palloa potkien, ja jonkun verran vien heitä esim. luistelemaan, pulkkamäkeen, puistoihin tms. Varsinaisia harrastuksia esikoisella ei ole kuin yksi per viikko ja enempään en ole saanut ahkerasta maanittelusta huolimatta innostumaan.
Vaikka poika vaikuttaa ihan tyytyväiseltä elämäänsä, itseäni ihmetyttää ettei kavereiden tapaaminen kouluajan ulkopuolella kiinnosta enempää. Joskus hän kyllä lähtee jonkun kaverinsa luo tai joku tulee meille, mutta tätä tapahtuu tosi harvoin, ehkä kerran kuussa. Monta kertaa olen usuttanut pojan soittamaan jollekin kaverilleen, mutta pääsääntöisesti heille ei ole sopinut ja siksi lapseni on kai jotenkin lannistunut eikä enää halua yrittääkään.
Onko ihan normaalia että tämän ikäinen lapsi haluaa vapaa-ajallaan olla vain perheen kanssa kotona vai pitäisikö minun alkaa hommiin että pojan elämästä tulisi sosiaalisempaa..?
Kommentit (5)
Teillä lapsi taitaa olla vain koulupäivät, jotka meidän samanikäisellä pojalla ainakin ovat 3-5h mittaisia. Koulu loppuu jo 12-14 ja sen jälkeen on paljon iltapäivä-ilta-aikaa. Aivan eri asia on iltapäiväkerhossa koulun jälkeen ja ilta-aikaa jää vähän.
Meillä myös esikoispoika 2luokalla, mutta liikkuu aika paljonkin kavereiden kanssa, lähes päivittäin. Tässä voi olla pientä merkitystä kun töistä kotiin vasta n.14:30 maissa ja lyhyinä 12-13päivinä voi olla kaivannut jo seuraa ja ehtii sopia kavereiden kanssa, ettei ole niin yksinäistä/tylsää. Mutta on iltapäiviä että haluaa myös levätä ja olla kotona. Illat vaihdellen päivän ohjelman mukaan. Ja ei ole yleensä koko vapaa-aikaa kavereiden kanssa vaan päivästä vaihdellen jonkusen tunnin- joskus enemmänkin. Talvisin on enemmän kotosalla, kesällä kavereiden kanssa menee selkeästi enemmän aikaa pihalla. Näin talvisaikaan kotona on iltaisin viimeistään 18:30-19, jotta rauhoittumisaikaa iltaisinkin jää.
Jos olisin kotona kun lapsi tulee koulusta (kuten olin vielä kun poika oli ekalla), niin varmaan olisi sen tunnin-pari koulun jälkeen mielellään kotona kanssani ja pikkusiskojen kanssa. Mutta kyllä jossain vaiheessa kaipaa jo kaveriseuraa. Varsinkin kun siskoista ei ole vastusta sählyssä, koripallossa yms. tai eivät halua leikkiä veljen leikkiä, vaan ihan omia juttujaan. Tietenkin sisarukset puuhaavat myös yhdessä, mutta on myös paljon erilaisia mielenkiinnon kohteita. Eniten esikoinen meillä tykkää ja saattaa vaatia aikuisia peliseuraksi jääkiekkoon, biljardia pelaamaan yms. mitä me aikuisetkin tykkäämme puuhata. Toisaalta poika on meillä aika sosiaalinen ja vaikka joskus tykkää leikkiä ihan yksikseen ja nykyään jopa lukea, niin useimpiin puuhiin kaipaa seuraa.
Pojan luokalla kaikki muut pojat (luokalla yhteensä 11poikaa) ovat yleensä keskenään vapaa-aikanakin, mutta kyllä luokalta muutama löytyy jotka eivät vapaa-aikaa vietä kavereiden kanssa. Toisella on harrastuksia joka päivälle (3urheiluharrastusta joissa useissa monia viikkokertoja, lisäksi soittaa soitinta ja käy kuvataidekoulussa), joten ei paljoa ehdi. Lisäksi on toinen joka viihtyy kotona ja ei ole halukas kotoa vapaa-aikana lähtemään. Lisäksi on muutama poika jotka ovat kavereiden kanssa mielellään, mutta mielummin omassa kotona ja eivät itse niin aktiivisesti ehdottele olemista, mutta ovat mielellään kun toinen ehdottaa.
Telkkaa poika meillä lähinnä katsoo viikonloppuaamuisin lastenohjelmia, harvoin muuta. Uskon että katsoisi mielellään jos saisi/olisi tottunut, mutta ei ole. Pleikalla saa pelata harvoin ja siinäkin olen antanut lähinnä sosiaalisena muotona yhdessä toisten kanssa (kaverit tai me vanhemmat). Leikkii mielellään legoilla (varsinkin bionicleillä yms. joista olen jo tippunut vähän ulos) ja erilaisista joukkueurheilulajeista tykkää. Tuntuu että tosi harvoin on sanomassa ettei ole mitään tekemistä- lähinnä vain jos seurana on kaveri joka ei tykkää samoista touhuista (nämä kaverit sitten tippuvatkin nopeasti joiden kanssa ei ole tekemistä). Varsin puuhakas lapsi.
Yhdessä perheenä yritämme käydä luistelemassa, uimassa, laskettelemassa yms. Nykyisin poika jopa lähtee mielellään meidän kanssa kauppaan, välissä kun oli kausi ettei tykännyt. Iltaisin ei kuitenkaan paljoa tehdä, kun pienin kohta 3v on jo 6h päivisin päiväkodissa, niin pidän mielelläni iltapäivät ja illat rauhassa kotona. Lisäksi mies tulee sen verran myöhään töistä viikolla ettei perheenä hirveästi ehdi. Näin viikolla on enemmän aikaakin olla kotona ja puuhata kavereiden kanssa. Harrastuksia on 1-2/3 kertaa viikossa vaihdellen vuodenajan mukaan. Enempää ei ole tarpeen, vaikka poika mielellään menisikin moneen harrastukseen, mutta sitten kun pitää lähteä on usein " niin kiva leikki kesken" ja usein kaverin kanssa.
Lähinnä siis kirjoittelin miten meillä vertauspinnan vuoksi. Lapset ja perheet ovat erilaisia ja joku kotona viihtyvä lapsi voi olla ihan tyytyväinen. Meillä poika tarvitsee ehdottomasti koti/perheaikaa ja leikkiä siskojensakin kanssa. Mutta kieltämättä jos olisi noin paljon kotona, miettisin mikä vaivaa kun ei kaverien seura kiinnosta ollenkaan. Lisäksi mietin että olisiko kyse sosiaalisten kuvioiden opettelusta, siitä miten lapset solmivat ystävyyksiä keskenään ja onko löytänyt itselleen sopivaa seuraa. Miettisin asiaa ehkä seuraavalti:
-Miten kaveriseura sovitaan: Jo koulussa päivällä, soittamalla, kysymällä " voiks sä olla" ?
-Ehdottaako itse kaverille koskaan vai vastaako vaan jos joku ehdottaa?
-Haluaako olla vain kotipiirissä kavereidenkin kanssa?
-Voisiko osa olla ujoutta tai sitä ettei tiedä miten toimia?
-Onko kavereita joiden kanssa löytyy yhteistä tekemistä ja mielenkiinnon kohteita, niin että olisi kaverin kanssa mielellään?
-Kaiken kaikkiaan oletko jutellut pojan kanssa asiasta syvällisemmin ja kysynyt hänen tuntemuksiaan? Ja mitä vastaa? Juttelusta voisi saada paljonkin irti jossei ole meidän pojan tyylinen " ei kai taas jutella ja emmä oikein tiedä" vastausten antaja. Sitä vastausta mihin lapsi on tyytyväinen ei kai oikein kukaan muu/ulkopuolinen voi tietää, sen näkee lapsesta tai lapsi pystyy kertomaan itse.
viihtyy paljon kotona vapaa-aikana vanhempien ja sisarusten kanssa. On kyllä kavereita koulussa mutta tuntuu olevan ihan tyytyväinen tähän että vapaa-aikana ei paljon kavereiden kanssa ole.
Ja oli kiva huomata tästä että on muitakin samanlaisia lapsia jotka viihtyvät kotona kun tuntuu että monet tämänikäiset ovat niin paljon kavereiden kanssa että käyvät kotona vain kääntymässä.
Viihtyy erittäin hyvin ihan kotona vaikka tulee jo klo 13.30 joka päivä suoraan kotiin. Kerran kuussa voi käydä jonkun luona leikkimässä, tänä iltana itse asiassa on:). Mutta useimmiten viihtyy kotonaan. Eikä kutsu ketään meillekään. Kyllä se aloite on minusta lähdettävä, että poika tänne saisi jonkun leikkimään.
Poika ei tunnu tästä kyllä ollenkaan kärsivän. PÄinvastoin valittaa että päivät eivät tahdo riittää kaikkeen mitä hän haluaisi tehdä! Vaikka on siis iltapäivätkin kotona. Ainoastaan yhtenä iltana viikossa harrastaa jotain ja silloin valittaa että sekin vie liikaa aikaa..?
Isänsä on kuulemma ollut pienenä samanlainen, eli hyvä keksimään kaikenlaista ihan kotona yksinkin.
oli kiva kuulla, sillä meillä on myös poika, joka viihtyy yksin ja siskon kanssa kotona. Nyt patistin hänet naapuriin luokkakaverin luo ja poikani kyllä ilahtui järjestämästäni vierailusta, mutta tosi harvoin hän itse sellaista ehdottaa. Poika on iltapäiväkerhossa ja saa ilmeisesti siellä omiksi tarpeikseen kontakteja ja hulinaa.
Hän on 7 v kun kotimaassamme koulu alkaa 6 v. En ole koskaan asunut lasten kanssa Suomessa, joten en tiedä tämänpäivän tapoja.
Meidän tokaluokkalainen on 99% kotona koulun jälkeen ja viikonloppuisin. Häntä ei kiinnosta kavereiden luokse meno, mutta kutsuu silloin tällöin jonkin kaverin meille. Sitä tapahtuu aika harvakseltaan, ehkä 1-2 kertaa kuussa. Parempien ilmojen aikana kavereitä käy useammin meidän pihalla leikkimassä.
Koulu loppuu klo 15.20 ja sen jälkeen hän katsoo vähän aikaa telkkua, leikkii ja tekee läksyt kun äiti tulee kotiin. Jos isä ei voisi häntä hakea koulusta, ip-kerhoa olisi klo 18 saakka! Iltasell ei jää paljoakaan aikaa tehdä mitään. Koulupäivät ovat täällä pitkät ja selvästi sen jälkeen lapsi kaipaa omaa rauhaa. Pikkusisko on 3 v.
En ole osannut pitää tätä mitenkään kummallisena - kivaahan se on että lapsi haluaa olla kotona niin että minäkin näen häntä hereilläoloaikana. Varmasti vielä tulee aika jolloin tekisi mieli " pakottaa" lapsi olemaan kotonakin.