SYYSKUUN SALAISUUDET VKO 5

Hei,



mentiin ihan keskussairaalalle kun ekat veret hulahti pöksyyn. Silloin ultrattiin eikä voitu sanoa juuta eikä jaata. Siitä viikon päästä kontrolli jossa positiivinen yllätys: pikkuinen sydän siellä sykki! JA siitä viikon päähän taas kontrolli ja tänään viimeisin. Eli seurasivat sitä hematoomaa gynen polilla. Nyt joudun sitten odottelemaan np-ultraa tavalliseen tapaan ellei vuoto ala uudelleen kirkkaan punaisena.'



T. Arkamamma

Voi onnea onnea onnea arkamamma!!! Tänään sydän hypähti kun tajusin, että sinä voisit löytyä tämän nimimerkin takaa ja ihanaa että näin onnellisesti on käynyt karmivan syksyn jälkeen! Toivon niin että saatte ihanaisen elävänä syksyllä syliinne!

Meinasin laittaa ystävällemme viestiä, että ootko raskaana, mut sit ajattelin että kysyn suoraan tätä kautta-hyvä niin;) Ei siis tiedä meidänkään tilanteesta, eikä myöskään tule tietämään ennen ultraa..



Ultraan pääsen todnäk parin viikon päästä. Eka neuvola olis tiistaina. Mua niiiiin pelottaa se ultraan meno. Viime syksyn tuulimuna todettiin siis siellä tai ei se varmistunut vasta kuin kahden viikon päästä siitä, mutta silti. Olen kauhuissani kun vain ajattelen sitä että makaan siinä ja näen itse ettei elämää löydykään...



Onko täällä muita suht oireettomia odottajia?



Niin ja miten muiden mahan kasvu? Sitäkin mä pidän yhtenä huonona merkkinä, että housut ei vielä kiristä yhtään.. viikkoja pitäis siis huomenna olla se 8.



tarvitsee henkistä tukea.... :)

Kurkistelen vähän tänne teidänkin pinoon, vaikkei mulla syyskuussa olekkaan laskettu aika vaan ihan elokuun viiminen, toivottavasti teitä ei haittaa.

Arkamamman teksti kuulosti kovin surullisen tutulta. Meille sattui kohtukuolema myöskin viime syksynä ,19.9.2007, raskauviikkoja oli tuolloin 35+5. Tsemppiä arkamammalle! yritä pitää mieli positiivisena :)

Oireettomuudesta on myöskin ollut teillä puhetta. Itsellä ainakin tuntuu että oireet vaihtelee todella paljon, olin jo kovin huolissani että mihin oireet hävisi moneksi päiväksi kunnes taas eilen aamulla löysinkin itseni halailemasta posliinia, ei sekään kamalan kivaa ole ;D



Mutta oikeen onnellista odotusta teille kaikille ja paljon tarrasukkia matkaan! :)



ummaliini RV 9+5

Esikoisen kohdalla sama juttu ja huoli oli kova kun muut ympärillä oksentelivat ja itsellä ei mitään ;) Hyvin meni kuitenkin. Nyt taas epäilykset tietenkin nostavat päätään, että voiko siellä mahassa olla kaikki hyvin kun ei niitä oireita taaskaan ole. Ensi viikolla selviää...



G rv 6

Eipä täälläkään ole sen kummempia oloja, välillä kuvottaa ihan vietävästi mutta sitten taas saattaa mennä päiviä ettei ole mitään.

Maha ei ole kasvanut yhtään :-(....sen takia vähän pelottaakin,että onkohan siellä edes mitään...väsyttää kyllä vietävästi sekä alavatsaa vihloo välillä sekä rinnat on aika kipeät....

Tosin tytöltäkään ei tullut kun se " vaan" 13 kiloa painoa ja sekin aika loppuvaiheessa,että ehkä kaikki on kuitenkin ihan ok...toivotaan niin

:-).



Kävin jo hypistelemässä vauvanvaatteita kaupassa.... 8-)



Mami 7+5

Heti alan omaa napaani mutta pakko purkaa jonnekin :)



No nyt ovat oireet alkaneet, olen niin väsy että tuntuu etten jaksa mitään. Siis yhtään mitään :( Sitten se pahoinvointi... ääh... mikään ei maistu, jos ei syö, tulee huono olo, jos syö liikaa, tulee paha olo ja paha olo tulee muutenkin... kuopuksestapystyin jollakin tavalla hallitsemaan pahoinvointia mutta nyt en millään.

Sitten on vatsa ihan turvonnut, ilmavaivat aivan käsittämättömät ja vatsa tosi hellänä ja sekaisin... Ja kruunauksena kaikelle kaikki hajut kuvottaa.

Ainut oire jota ei ole kuulunut on se rintojen aristus ja turvotus ja se vähän oudoksuttaa...



Olin jo parissa vuodessa niin unohtanut kuinka kenkkuja nämä oireet ovatkaan...



Mintaka rv 6+3

Kiitoksia kaikille tsemppiviesteistä. Niin ristiriitaista kuin se onkin, tuntuu mukavalta kun täällä saa olla " avoimesti" raskaana (piilossa nimimerkin takana) ja vastaanottaa tukea & kannustuksia. Kun ei sitten kuitenkaan rohkeus riitä kertoa esim. vanhemmille tai ihan läheisimmillekään ystäville, joilta saisi tosiaankin kilokaupalla tukea. Näin sitä kuitenkin vaan mennään: tuntemattomille avoimesti mutta rakkailta ystäviltä salassa.



MÖHIS! Ollaan vielä molemmat hissukseen. Kyllä ystävämme sitten ymmärtää. Ja ilostuu jos päästään kertomaan. Ajattele, miten samoilla viikoilla mennään! Ajattelin vaan, että kun oot jo näillä viikoilla, syke näkyisi ultrassa. Että jos vaan vaadit päästä jo kurkkamaan? Sanot vaikka että maha on kipeä.. Tuntuu arveluttavalta rohkaista valehtelemaan, mutta toisaalta: jaksatko odottaa? Voisi myös luulla, että jos alla on jo yksi tuulimuna, ultraan pääsisi kun pyytää? Psyykkisistä syistä?



Tiedän kyllä toisaalta tuon tunteen kun ei ehkä edes haluakaan ultraan. Edellinen raskaus mentiin teemalla: " Kaikki on hyvin niin kauan kuin toisin todetaan." Nyt se on muuttunut: " Kaikki on hyvin jos ei mene lääkäriin kuulemaan mikä kaikki on vialla." Onneksi nyt jouduin vähän yhtäkkiä yllättäin sinne ultraan, muuten olisin varmaan ehtinyt viikkotolkulla jännittämään sitä. Ja onneksi sieltä tuli vaihteeksi hyviä uutisia.



Oireettomuudesta: kun aloin vuotamaan, olin aivan 100% varma, että se meni kesken. Kaikki oireet hävisivät. Kahvi maistui, painomuste ei haissut, jaksoin käydä sekä koiran kanssa lenkillä että kaupassa saman iltana (nostelin muuten kauppakasseja mikä on nyt 2/3 lääkärin mielestä nou nou) jne. Mentiin sitten ultraan kun ajattelin että sovitaan kaavinnasta yms. Niin eikö mitä! Siellähän se syke olikin. Ja niin alkoi taas äklöttämään ja väsyttämään ja ja.. Suurin osa oireista on miun mielestä korvien välissä!



Möhis, sieki saatat suojata ittees varuilta pettymykseltä (ihminen toimii niin) ja sen takia oireet ei " pääse läpi" . Miulla ainakin pelko, pettymys & masennus sen vuodon kanssa peitti alleen raskausoireet. Voihan olla että ne on aivo- ja hormoonitasolla jotenkin samalla alueella?



Miksi lääkärit muuten on hiljaa kun ne tutkii sitä ultran ruutua? Jos kaikki on kerta hyvin, se pitää sanoa välittömästi! Eilinenkin lääkäri jäi tutkimaan niitä hematooman rippeitä eikä muistanut mainita että syke näkyy ja kehitys on jatkunut. Mie ehdin jo kuolla kauhusta monta kertaa. Parkasin sitten:" Onko siellä kaikki hyvin?!" mihin lääkäri pyytelemään anteeksi ja kääntämään näyttöä että miekin näin sykkeen.



Tulipa tekstiä!



Kaikille hyviä vointeja ja mukavaa viikonloppua!



T. Arkammama rv. 9+0 (neuvolan mukaan)



(Kumman mukaan ne viikot nyt menee, ultran vai neuvolan?)

Viittaan nyt arkamamman ja Möhiksen tuttuuteen. :-) Mä en oo uskaltanu liittyä sinne syyskuisten yahoo-listalle, kun siellä esiinnytään omilla nimillä ja jos vaikka sattuu joku tuttu..



Mä vähän tarkennan tota mun np-ultran ajankohtaa eli mä meen sinne rv 13, joka on viikolla 11 siis kalenteriviikolla. :-)



Nyt mä teen viikon vikat hommat ja sitten kotia pakkaamaan, kun huomenna ajellaan stadiin ja sitten sunnuntaina lähetään risteilemään Seranadelle koko perheen voimin (+ veljenpoika). Ihanaa, paitsi, jos sääennusteen lupaama talvimyrsky jatkuu vielä tuolloin.... Harmittaa vaan, kun en buffeessa voi syödä mätiä ja kaikkia ihania kalaherkkuja. :-( Mutta onneks siellä on sit paljon muutakin ja ne jälkkärit! Naminami. Mites muuten, saanko mä syödä silliä? Sehän ei ole graavattu eikä kylmäsavustettu, vaan jotain muuta.



Hyvää viikonloppua kaikille ja kiitos sille jollekin pääkaupunkiseutulaiselle (sori, kun unohin nimim!) siitä Itiksen rintsikkakauppavinkistä, mä pistäydyn siellä huomenna. Ja jos jostain löytäs sellasen putiikin, josta sais sellasen belly beltin, niin kävisin ostamassa samantien! :-)



Jonskuponsku rv 7+0

Mun mahani on kasvanut! Hirvittävää, mutta totta! Mulla on jokaisessa raskaudessa ollut kunnon maha jo näillä viikoilla, vaikkei muka pitäisi niin kyllä vaan on ja muuten mun mahani on littana.



Mammahousut jalassa sitä joutuu jo olemaan, kun tavalliset kiristää sen verran inhottavasti, ettei tunnu kivalta.



Joku kätilö mulle joskus sanoi, kun ihmettelin häpeillenkin mahani nopeaa ja aikaista kasvua, että toisilla on vatsan sisällä enemmän tilaa jolloin raskaus ei niin näy ja toisilla sitä tilaa ei oikein ole, jolloin pulpahtaa heti, sitten kuulemma vielä jos kohtu on edesä ja vielä eteenpäin kallistunut on vaikutusta ja tietty mulla on.



Ei tosiaan auta vaikka vetäisin mahaa sisääni, kun kuka nyt vauvamahaa sisään saa vedettyä, sitä yritin juuri mummilleni selittää :)



Olo jatkuu kamalana, oksensin taas aamulla, ei auta vaikka syönkin heti ylös päästyäni.

Oksennan ja nukun, siinä mun päiväni kulku, ei kivaa tosiaan :(



Leppoisaa viikonloppua!

Niin joskus 2 viikkoa sitten kirjottelin ekan kerran ja esittelin itteni, mutta sen jälkeen oon lähinnä lueskellu vaan teidän juttuja. Nyt kuitenkin tuli sellanen olo että pakko kirjoittaa tuntojaan, vaikka kaikki varmaan ihan ok nyt.



Olin eilen kyläilyreissulla tyttäreni kanssa veljeni luo ja ennen kuin pääsin perille ajoin kolarin. Toinen auto tuli kylkeen. Tyttö oli hetken hysteerinen, mutta rauhoittui päästessään äitin syliin. Onneksi LUOJA onneksi ketään ei törmäyksessä loukkaantunut. Käytiin kuitenkin paikallisessa terveyskeskuksessa tarkistuksessa ja huolesta soikeana kysyin myös miten meidän massuasukki kun on kovin alussa vielä. Lääkäri sanoi että näin varhaisessa vaiheessa on vielä tosi suojassa näissä tilanteissa ja jos ei vatsa ole kipeä eikä verta tule niin eiköhän kaiken pitäisi olla kunnossa. Niillä ei siellä terveyskeskuksessa ollut ultralaitteita, mutta maanantaina menen varaamalleni varhaisultraan joka tapauksessa niin sitten sen viimeistään näkee. Ennen oli sellainen että menen yksin kun mies on työreissulla, mutta nyt saa kyllä lykätä lähtöään päivällä ja tulla mukaan sinne ultraan JOS kuitenkin on niin että kaikki ei syystä tai toisesta kunnossa olekaan.



Ei siis ole ollut vatsakipuja eikä vuotoa --> viittanee että homma etenee. Ja raskausoireetin (pahoinvointi, väsymys ja rintojen arkuus) edelleen painaa päälle. Nyt vaan huolettaa kun on niska ja selkä vähän jumissa eilisestä tällistä että miten mahtaa parantua ja jos ei niin tulee aika kiva kesä raskauden ja p**kana olevan selän kanssa. Noo ehkä niitä on turha miettiä vielä.. Kun maanantai vaan tulisi nopeasti että pääsisi tästä piinasta että missä masussa mennään.



Niin tänään 3 täyttävä tyttäreni on myös kunnossa eikä saanut tällissä muuta kun pienen nirhauman kaulaansa ja ison pelästyksen josta on toipunut hyvin. Luojalle kiitos hyvistä turvaistuimista, muuten olisi tytölle käynyt varmaan pahasti.



Sikkis särkyineen ja huolineen sekä hajuherne 7+1

sikuriinalla ollut onnea, ettei käynyt pahemmin. kyllä tuolla saa olla varuillaan autoillessa kun kaikenmaailman tyypeillä on kortteja ja meneevät miten sattuu!



minä putosin muuten hevosen selästä esikoista odottaessa rv6 eikä käynyt kuinkaan. lääkäri sanoi, että sikiö on vielä niin pieni ja turvassa lantion sisällä. sitten onkin eri juttu kun on isompi.. minua pelottaa kauheasti kaatuminen ulkona :( olen kuullut kauhujuttuja, kun on esim- portaat tullut ales ja istukka revenny jne.



arkamamma: ultran la on varmempi kuin kierron, koska kaikki vauvat kasvat rv16 asti samaa tahtia :) en sitten ymmärrä, miksi neuvolat laskevat kierron mukaan -1pv.



kauheasti tekee mieli suolaista ja rasvaista ruokaa. himoitsen suolakurkkuja, sipsejä, lihapiirakoita.. :D en mahdu ovista kohta! minullakin tuo vatsa on jo aikasmoinen pallo. turvotusta hurjasti. iltaisin on oikein kipeä ja kovakin. esikoisesta olin valtava..



cec rv8+6

Mä kuulun nykyään niihin joita pelottaa ultraan meno ja on just sellainen olo, et nautitaa vielä kun voidaan. Siellä tulee kuitenkin pskaa niskaan.. Mene ja tiedä. Ja voi siis hyvin olla että tämä kaikki on tosi psykosomaattistakin. Olin siis jo ennen raskautumista tuossa loppuvuodesta ihan varma, että kuulun niihin joille tulee useampi keskenmeno ja sitten kun ei minkään maailman oireita tullut vaikka menkat myöhässä ja ekat testitkin oli vain haaleita viivoja, ni paketti oli selvä. VOihan se olla, että jos sieltä sitten löytyisikin elämää, ni menisin halaamaan pönttöä samantien yms. Tätä toivomme;)

Olen siis sairastanut mielessäni jo monta tappavaa tautia ja aina kun luen/näen jonkun kamalan taudin kertomuksen ja kuulen sen oireet, on ne mulla vissinä het saman tien. Lääkärikirjat on siis mieheni viisaana miehenä takavarikoinut. Vielä jos tähän nettiin sais jonkun lukon tuonne keskenmeno ja lääkäripalstoille. ;D



Meillä ei omassa tk:ssa ultralaitetta ja varhaisraskauden ultrakin on ostopalveluna yksityiseltä. Keskussairaalaan pääsee jos vuotaa kovasti ja sattuu. Kyselin siinä neuvolaa varatessa asiasta, että kun taustalla se tuulimuna, niin täti sanoi että pitäisi jaksaa odottaa jos ei keskenmenon oireita ole.. Toisaalta mä odotan ihan tyytyväisenä ja elättelen toiveita.



Mutta nyt pakkaamaan. Suunnataan kohti mummolaa viikonlopuksi ja 2v poika jo kovasti odottaa ukin moottirikelkkaa ja traktoria. Lastenhoito järjestetty ;)



Arkamamma: Mietin eilen ihan samaa, että onpa mukavaa olla samoilla viikoilla (jos mää nyt oon)! Voi että jos syksyllä päästäis istumaan molemmat nyytit sylissä! Toivomme niin!



Hyvät viikonloput kaikille!

Jos olet sama Möhis jonka kanssa olen tuolla keskenmeno -palstalla jutellut, niin IHANAA löytää sinut täältä vaikka itse en tänne vielä " pääse" .... Tai joudu, on fiilis tällä hetkellä....

Mulla tuulimunaraskaus ajanjakso saatiin päätöseen VASTA tammikuun alussa kun menkat toivat mukanaan loput raskausmateriaalista!

Että olikin raskas ja vaikea syys-joulukuu josta en nyt tänne kerro enempää, sille on tuo oma palsta..

Mutta kaikkea hyvää sinulle ja onnea matkaan!

Jospa se minäkin tänne joku päivä " pääsisin" , nyt vain vakoilen arasti toivoen että jospa joku päivä..

Sen verran täytyy kysyä, että kuinka jaksat toivoa parasta vai meneekö aika murehtiessa??

T: Milli jolla vasta NYT lupa aloittaa taas " puhtaalta pöydältä"

Hei kaikille!



Minäkin lmoittaudun viimein mukaan. Jonkun verran olen aiemmin käynyt lukemassa keskusteluja, mutta nyt on aika itsekin esittäytyä. Olen 34 v, kahden pojan (-98 ja -01) äiti ja nyt siis kolmatta odotellaan. Melkeen jo iltatähdeksi voisi tätä kolmatta kutsua;)



Laskettu aika näyttäisi olevan 9.9 eli tänään rv 8+4. Pahoinvointia on ollu jonkun verran, mutta onneksi ei ole oksentaa tarvinnut eikä kuvotus ole ollut jatkuvaa, kuten aiemmilla kerroilla! Kävin neuvolassa rv 8+2 ja kuului jo dopplerilla sydänäänet-tippa tuli silmään...Minulla kuuluu sydänäänet näköjään tosi aikaisin, koska sama juttu edellisellä kerralla.



Huomenna pitäisi kertoa sukulaisille vauvan tulosta. Tuleville veljille en aio kertoa ennen np-ultraa ja seerumiseulaa. Ja kyllä täälläkin tietäisi koko tienoo perheenlisäyksestä, jos kertoisimme pojille. Omista kavereistani suurin osa tietää jo asiasta. On ollut kaikenmaailman kissanrisiäisiä, eikä mun " tipaton tammikuu" ole kaikille mennyt läpi;)



Mukavaa odotuksen jatkoa kaikille!



T. Wilhelmiina-73m, rv 8+4

Minä haahuilin pitkän aikaa tuolla vauvakuumepalstalla ja TÄNÄÄN vihdoin testasin ja tulin samaa tietä tänne :D



Edelliset kuukautiset ovat olleet joskus joulukuun ekan viikon vaiheilla (tyhmä kun en ole kirjannut ylös!!!) ja sitten muutama viikko siitä alkoi armoton väsymys, rintojen arkuus ja pahoinvoiva olo...ja sama jatkuu edelleen :P Eli toisinsanoen tiesin kyllä olevani raskaana, mutta jotenkin se testi kuitenkin auttaa ymmärtämään asian konkreettisemmin :)



Meillä on ennestään tytöt (´01 ja ´04) ja hirvittävä vauvakuume vuodesta 2006 lähtien. Ehkäisy jätettiin kuintenkin pois vasta lokakuussa ´07 (muutama kierto meni kyllä mönkään miehen työmatkojen takia :/). Niin ja itse olen vuosimallia 1975.



Tsuppaduulis ja viikkoja kait jotain 8-10 väliltä???

Kirjoittelin tossa viikko sitten ensimäisen kerran.

Taisi jäädä esittelyt tekemättä. Olen 30v. kahden lapsen (tyttö 03, poika 05) äiti. Vauvakuumetta on ollut jo pidempään, mutta nyt sitten vihdoin plussasin viime viikolla. Me ollaan tällaisia rajatapauksia, eli LA on 29.9. mutta voi kyllä ultrassa muuttua jopa tonne lokakuun puolelle. Siirryn sitten sinne, jos kaikki menee hyvin.

Mulla alkoi taas eilen verinen vuoto, jota tuli aamun ja loppui sitten ja nyt taas aamulla (ei tosin niin kirkasta verta). Mulla on siis ollut sama juttu molemmissa aikaisemmissakin raskauksissa. Toisaalta, koskaan ei voi tietää ja vuotelu on tosi stressaavaa. Mietin tässä nyt, että lähdenkö käymään ultrassa vai odottelenko vielä. Kun sais vähän enemmän noita viikkoja kasaan, niin näkyis ultrassakin sitten enemmän, jos on näkyäkseen. Kaipa sitä ens viikolla pitää käydä, jos vuotelu jatkuu.

Flunssan kourissakin tässä vielä ollaan. Olo on tosi nuutunut. Ruoka ei maistu. Kovin suurta pahoinvointia ei vielä ole. Kuvotusta kylläkin. Ajatus ruuanlaitosta ja hajuista pistää kuvottamaan.

Täällä alkaa olla mukavan paljon porukkaa. Viestien lukeminen antaa jotenkin aina itsellekin toivoa. On se kumma, miten aika aina matelee tässä alkuraskaudessa, vaikka kolmatta jo odotellaan.



mamaj rv5+5

Heippa taas! Meillä " ongelmat" jatkuu. Viimeksi tosin kirjoitin jo, että kuvotus ja oksetus olis jo paranemaan päin, mutta nyt on taas pari päivää menty mäkeä alaspäin. Ruoka ei maistu eikä oikein pysty syödä mitään. Maha on jatkuvasti kipeä ja järkyttävän kova pallo. Näyttää todellakin, että oisin jo vähintään 5. - 6. kuulla! Pikku hiljaa alkaa mietityttämään, onko kaikki kunnossa.



Seuraava lääkäri ois reilu viikon päästä 12.02., mutta jos tämä olo ei maanantaihin mennessä parane, pyydän päästä aikaisemmin tarkastukseen. Eihän jatkuva kipu voi normaalia olla?!



Olen tainnut muuten unohtaa esitellä itseni. Olen 28-vuotias, ulkomailla asuva 03/2006 syntyneen tytön äiti. Eli toista odotellaan.



Rentouttavaa viikonloppua kaikille ja mukavia olotiloja toivotellen



Imppi rv 9 + 2

Asukki olikin sit viikon pienempi eli viikkoja vasta kasassa 6. Sen kyllä jo arvasinki kun kierto oli suht pitkä. Sydämen syke oli nähtävissä,mut oli kuulemma heikko. Pitäsköhän olla huolestunut?sano sit et parin viikon päästä kontrolliin josko löytys paremmat äänet.

Oireita ei oo juurikaan mitään vieläkään.

älä huoli :) jos pikkuinen oli vielä niin pieni ja sydän vasta aloitteli lyöntejään (siksi heikko?) toivottavasti näin ja odotus jatkuisi tuonne rv 40 asti ;)



cec rv9+0

Heissan!



Minäkin ilmoittaudun taustalta mukaan. En oikein uskaltautunut jakamaan tätä salaisuutta ennen kun saatiin sille itse vahvistusta ultrassa. Lopettelin vasta vuodenvaihteessa esikoisen imetystä ja odottelin kierron normalisoitumista kun jo tunnistinkin esikoisesta tutut raskaustuntemukset.



Ultra oli tällä viikolla ja siellähän se " pikku" oli kuin olikin. Sydän sykki vinhasti ja hieman jo liikkkuikin. Laskettu aika on näillä näkymin 7.9. eli viikkoja nyt 9+2.



Asumme pääkaupunkiseudulla ja meillä on ennestään poika 03/07. Esikoinen on ollut aikasta iisi kaveri ja meillä ollut toiveissa saada hänelle leikkikaveri melko pienellä ikäerolla. Nyt näyttäsi, että toive toteutuu - vaikkemme ihmeemmin vielä ehtineet yrittämäänkään ;)



Ihanaa ja jännittävää tämä odotus!



Adalmiina76 ja " pikku" 9+2