Tasa-arvoa nukkumiseen?

Miehen ollessa töissä hän esikoisen aikaan valvoi myös yöt puoliksi, että sain nukuttua edes joskus.

Sillähän ei ollut mitään merkitystä, että olin 9kk kantanut hänen lastaan tai että sektiohaavani tulehtui...koko ajan olisi pitänyt antaa miehen tehdä, mitä halusi. Ukkoa ei siis itseään haitannut, mutta muita kyllä!

Viikonloppuisin toinen sai nukkua pitkään toisena, toinen toisena aamuna. Mä olen se joka kaipaa enemmän unta meillä.

Meillä oli niin, että vastasyntyneen kanssa yöt jaettiin kahtia. Minä nukuin 21-03 (mahdollisesti imetystä sängyssä), mutta mies vaihtoi vaipat ja röyhtäytti. Minä sitten 03-eteenpäin vauvasta vastuussa.



Tuona mun nukkumisaikana mies antoi myös pumppumaitoa, jolla meni yksi imetyskerta.

Mies sanoi, että kun hän tekee ajatustyötä, niin hänen on pakko saada nukkua. Muuten työnteko ei kuulemma onnistu. Minä hoidin siis vauvaamme kotona.



Kuitenkin, mies usein valvoi iltaisin ja luki lehtiä tms., kun itse hoidin vauvaa. Olin välillä tosi väsynyt. Välillä mies sitten hoitikin vauvaa enemmän illalla ja joskus yölläkin, kun sanoin, että nyt en kertakaikkiaan jaksa. Viikonloppuisin mies olisi ollut valmiimpi hoitamaan, mutta ei voinut hoitaa koko yötä, koska imetin välillä. Nyt imetys on loppunut, ja mies hoitaa perjantaista sunnuntaihin yöllä vauvaa, joka tosin jo nukkuukin suunnilleen koko yön.



Tuo on kyllä mielenkiintoinen kysymys sinänsä. Tottakai on tärkeää, että opiskeleva tai " ajatustyötä" tekevä saa nukkua, mutta on sekin huono, jos lasta hoitava äiti on tulla hulluksi väsymyksestä... Ja jos sitten tuollainen opiskelija tai työssäkäyvä isä saa vaikka kaksoset, niin tuttavapiirini perusteella sanoisin, että sitten kyllä hoituu yhtäaikaa työ ja ne yöheräämiset. Kun on pakko.

Sovitaanko että tässä ketjussa saa valittaa niin paljon kuin haluaa, ilman että kukaan tulee känisemään että " mitäs teette niitä lapsia jos sitten pitää valittaa ettei saa nukkua" ? Toki mielelläni lukisin myös tasa-arvoisista järjestelyistä. ap

ja se tissi oli aika tärkeässä osassa öisin.



Mutta vastaavasti nukuin päiväunia viikolla kun mies tuli töistä ja viikonloppuisin pitkään aamulla.

mies tarvitsee enemmän unta kuin minä, näin oli jo ennen lapsia. Mies menee ihan toimintakyvyttömäksi jos joutuu vähän valvomaan. Niimpä hirveän ruinauksen takana on ollut ne hetket, että olen saanut nukkua kun vauva on valvottanut.



Eli lähinnä viikonloppuaamuisin voi hoitaa vauvaa. Onhan sekin jotain. Jotenkin tuntuu, ettei tällaista valvomista ymmärrä ennen kuin sen on kokenut. Kaikki äiditkään ei tällaista koe.

minä sain edes yhden aamun eli yleensä lauantai, jolloin nukuin pitkään.

mutta kyllä yleensä minä hoidin vauvaa öisin, kun mies kävi töissä.

Yritin sit levätä päivisin sen minkä pystyin.

Jos kyseessä on esikoinen, niin tietty kannattaa nukkua samaan aikaan kuin lapsikin nukkuu päiväunia. Ei siis kannata hyökätä vaunujen kanssa ulkoilemaan joka päiväunille.

Vuoroöin nukumme erittäin rauhattomasti nukkuvan lapsemme kanssa. Jos takana hiukankin rauhallisempi yö, nukun kaksi yötä vauvan kanssa, jotta mieheni saa nukkua.

Olisin jo ajat sitten pimahtanut, jos en saisi nukkua kokonaisia öitä välillä. Mieheni itse ehdotti tätä ratkaisua, kun uupumukseni löi oikein kunnolla ilmoille kesällä. Sen jälkeen olemme pärjänneet. Aivan uskomattoman ihana ja osallistuva isä on mieheni.

meillä minä tarvitsen vähemmän unta, mutta en osaa nukkua päivällä. Mies tarvitsee enemmän unta ja nukkuu mielellään myös päiväunia, mutta toisaalta herää yölläherkemmin vauvan itkuun, tuhinaan jne.



en todellakaan tiedä, kumpi meistä nukkuu tai valvoo kuinkakin paljon, mutta meillä kyllä toimii hyvin se, että jos minä olen väsynyt, sanon vain miehellle illalla että haluan nukkua. mies nukkuu päivällä sitten univelkojaan pois tai hän voi myös sanoa illalla että haluaa nyt nukkua. joskus nukutaan myös eri huoneissa jos toinen oikein kipeästi tarvitsee unta. näin ei tarvitse heräillä vauva heräilyihin.



monesti on niin että mies heräilee yöllä enemmän, herättää sit mut, jos vauva haluaa tissiä.

Minä menen nukkumaan klo 22 aikoihin ja mies myöhemmin (arkena 00, viikonloppuna 01-02). Mies hoitaa heräilyt siihen asti kunnes tulee nukkumaan, minä siitä eteenpäin. Meillä ei siis enää imetetä.



Joskus kun olen kipeä tai lapsi heräilee tiuhaan niin saatan potkia miestäkin ylös kesken yön. Meillä on vaan se tilanne että poika ei aina kelpuutakaan isää jos herää kesken yötä (tulee vaan jumalaton huutokonsertti, äidin syliin päästyään rauhoittuu heti ja nukahtaa parissa minuutissa). Lisäksi mies on äärettömän hankala herättää yöllä, helpompi minun on mennä nukuttamaan lapsi itse kuin yrittää herättä sikeästi nukkuvaa miestä (joka ei heräisi varmaan palovaroittimen ääneenkään).

Lisäksi miehen on tosi vaikea nukahtaa uudelleen jos herätetään kesken yön. Minä taas nukahdan uudelleen alta aikayksikön kun pääsen takaisin sänkyyn.



Lisäksi minulla on kotiäitinä mahdollisuus päivätorkkuihin - miehellä ei.

en pysty oikein nukkumaan päivisin. Vauva nukkuu vain 35 - 45 min pätkissä (kolmet unet päivässä). Tuntuu tosi raskaalta nousta kun on just nukahtanut, jos nyt edes nukahtaa. Heräily öisin on tuonut unihäiriöitä, siis unettomuutta. En olisi uskonut ennen vauvaa, että voi olla tällaista. Vauvojen pitäisi nukkua enin osa vuorokaudesta?

Nukkusit sitten silloin kun vauva päivällä nukkuu.



Musta on parisuhteessa jotain vikaa jos toinen " vaan" opiskelee ja nukkuu vielä päiväunet, jos toinen ei ole saanut nukkua ollenkaan.



Minä oon ollu joskus vauvan kanssa valmiina odottamassa miestä TÖISTÄ kotiin ovella. Kun tulee saa tiedon että ruoka on tunnin päästä valmiina, vauva ladattu maidolla ja puhtaalla varustuksella ja ulkoilua pääsee harrastaan. Sitten menen sänkyyn nukkuun. Ei tietokoneelle, vaan nukkuun.



Samaten voitte vaikka päättää että ma ja ke on miehen valinnaista " vapaata" pari tuntia, saa nukkua, harrastaa. Ja ti, to on sun päiviä. Pe, la ja su on yhteisiä?



Oon kotiäitinä koittanu panostaa että siivoan suurimman osan itse, ruoka on valmiina tai jos vaiheessa niin kahvit keitän kun toinen tulee töistä. Mutta kun toinen tulee sisään kotiovesta niin hommat jaetaan tasan.

Pyykkiä en saa joka päivä nyt 4 henkisessä perheessäkään, en imuroi koko taloa päivittäin. Syksysin ja keväisin enempi alakertaa kun muulloin. Saatoin joskus pyykkien kasaantua viikonloppuun ja olla silloin tehokas, mies voi leikkiä lapsien kanssa kun sullon koneeseen pestävää. Tälläi voi olla enempi viikolla rennosti!

Ruuaksi laatikoita, keittoja. Niin ettei aina tartte olla keittiössä. Isoja satseja ruokaa josta riittää syötävää. Tai pizzaperjantaita jne.



Mene vauvan kanssa makaan lattialle ja vaan nautit olosta. Pyydä kaveria vahtiin vauvaa tunniksi pariksi niin saat nukkua, mummoa seuraavana päivänä? Pyydä lapsen kummia viemään vauva jonnekin ja saat taas nukkua.



Se on kaksipäinen asia toi äitiys: kun äitinä tarttis hoitaa suuri osa kotiasioista mutta toisaalta, jos äiti kärsii niin koko perhe kärsii. Juttele sun miehen kanssa ja jos se ei oo yläaste-ikänen niin se varmasti ymmärtää että olet unen tarpeessa.

sen muutenkin tietää jos itse ei nuku juuri ollenkaan ja mies nukkuu kuin ei vauvaa olisikaan...

HÄ; jos lapsi huutaa toista vanhempaa nukuttamiseen niin miksi mies edes yrittää nukuttaa jos ei kelpaa ja kusette homman luovuttamalla että menet nukuttaan??



Se nukuttaa joka nukuttaa. Piste. Lapsen pitää saada tuntea olonsa turvalliseksi myös siihen että isä nukuttaa. Älä mene väliin vaikka huutaa. Annatteko periksi muussakin asiassa lapselle?



18

En enää saanut nukuttua silloin kuin vauva nukkui. Odotin vain että koska se herää, vaikka alussa veteli 3-4 tunnin päiväunet. En siis nukkunut päivisin enkä öisin. Luojan kiitos aika korjasi tämänkin hullunmyllyn. Olisin hoidossa jo, elleivät uniasiat olisi tulleet kuntoon.

Meillä ei enää ole mitään ongelmia. Lapsia on jo kolme, iät 10kk-2v10kk. Enimmäkseen nukkuvat yöt hyvin. Silloin muinoin oli koliikkia ja muuta, silloin tympi ikuinen valvominen. ap

Vauvat kun ovat viihtyneet perhepetissä rinnan vieressä. Sitten myöhemmällä iällä on ollut satunnaisia unettomia öitä (hampaita, flunssaa, painajaisunia). Minä olen noussut ylös, joskus mieskin, mutta heti kun raskaus on alkanut häiritä vointiani, on mies hoitanut vanhempien lastemme yöheräämiset.

Synnytyksen jälkeen minä huolehdin taas öisin pääosin vauvasta ja mies vanhemmista lapsista kunnes olen hyvin toipunut ja imetys sujuu unessa.

Ollaan totuttu nukkumaan aika hyvin. Vanhemmat lapset nukkuvat omassa huoneessaan ja siksi välillä on toki levotonta ja silloin yleensäkerran yössä jompaa kumpaa vanhempaa tarvitaan. Välillä riittää kun huutaa sängystä käsin, että nukkukaa vielä ja välillä täytyy mennnä huoneeseenkin, esim kun 5 v näkee painajaisunia.

Lapset 5 v, 3 v ja 1 vVierailija:

Mulla ei nyt enää ole valittamista, mutta ennen oli toisin. Mies nukkui kunnon yöunet ja jopa tunnin päikkärit. Mä nukuin joskus vain 45 min koko vuorokaudessa. Olihan se ihan ok, miehen piti jaksaa opiskella. Ei sillä niin väliä jaksoinko minä hoitaa vauvaa, vieläpä raskaana. Näin monet antoivat ymmärtää. Sehän on selvä että työssäkäyvän tai opiskelijan on jaksettava hommansa, mutta eikös sekin ole aika tärkeää että vauva saa kunnollista hoitoa? Miten teillä on järjestetty nukkuma-asiat, jos vauva tai vähän isompikin valvottaa öisin? Mua oikeesti kiinnostaa, varmaan jonkinasteinen katkeruus jäänyt..