miten pian häiden jälkeen tiesit haluavasi erota? ov

Tosin ollaan oltu ihan onnellisesti naimisissa jo 10 vuotta, sitä ennen elettiin synnissä 10 vuotta. Silloin naimisiinmenon aikaan meillä ei oikein mennyt hyvin. Meillä oli 2 lasta silloin kun mentiin naimisiin ja oltiin ostettu asunto ja jotenkin ajateltiin elämän olevan turvallisempaa, jos oltaisiin naimisissa. Molemmat teki töitä ja opiskeli ja aikaa ei enää riittänyt parisuhteelle. Ollaan otettu opiksemme niistä ajoista. Nyt on hyvä.

mies pussaili tanssilattialla morsiammen kanssa, olimme siis vieraina häissä 2 vkoa omien jälkeen. Kestin 7 vuotta ennen kuin tajusin ettei hyödytä. Lasten takia näin kauan.

Tosin avioliittoa edelsi 7 vuoden yhdessäolo, joten aika varma olin naimisiin menosta.

Ei oltu yhdessä kuin puoli vuotta, kun jo hurahdettiin naimisiin. Mies alkoi oireilla psyykkisesti aika pian, aina vain pahemmin. 1. hääpäivänä muistan itkeneeni. Naimisissa ollaan edelleen, mutta ei asuta yhdessä. Ehkä joku päivä vielä...

tosissaan eroa pohtinut.



Ollaan kuitenkin jatkettu ja nyt olen siitä erittäin tyytyväinen. Varmaan taas niitä heikompiakin aikoja tulee, mutta eiköhän me niistä yli päästä :)

kyllä sen tietää onko ihminen oikea, oli naimisissa tai ei. Mitä oikein odotit?

Että olette silti menneet naimisiin, vaikka suhde ei ole silloin ollut parhaalla mallilla. Kertoo siitä, että haluatte sitoutua ettekä isoakaan myrskyä pelkää.

Mä sanosin ap. lle että miettisit vielä.. Antaisit ajan kulua..

Avioliittopäätökset tehdään sen hetkisillä tunteilla ja tiedoilla. Ei voi tietää etukäteen, miten jatko menee, esim. sairastuuko toinen tai alkaako suhde kehittyä ihan eri suuntaan. Silti olen sitä mieltä, että avioliitto on sitoutumista ja sen puolesta pitää tehdä töitä, eikä erota.

Ajattelitteko sitä jo häitä valmistellessa?

miks otit miehen jota et rakasta ?????

toivottavasti tällä kertaa kestää kauemmin. =)

oikeasti halua. Menin kuitenkin naimisiin, älkää kysykö miksi. Puoli vuotta myöhemmin laitoin eron vireille.

Mentiin naimisiin sen merkiksi, että mies on palannut kotiin eikä ole enää koskaan uskoton.... Arvaattekin loput.

mutta olin niin nuori, etten uskaltanut siinä vaiheessa enää perua. Sinnittelin suhteessa vielä nelisen vuotta, koko ajan itselläni oli huonompi ja huonompi olo. Sitten oli sellainen olo, että olen yrittänyt riittävästi ja tiesin, että en halua lapsia siihen suhteeseen ikinä, ja laitoin paperit vetämään. Nyt olen onnellisesti toistamiseen naimisissa, eikä vielä ole tullut sellainen olo, että tämä olisi väärä ratkaisu :)