Oletteko osallistunut vapaaehtoiseen SIKIÖSEULONTAAN joka tullut mahdolliseksi viime vuonna?

Ultrissa olen käynyt, meillä tarjotaan sekä np- että rakenneultra. Punktioon en menisi ihan kevyin mielin, onhan siinä keskenmenon riski!

hoitaa, siksi antaisin adobtioon tai laitokseen. Jos lapseni taantuisi vuosien päästä vihannekseksi, olisi hänen paikkansa laitoksessa jos mitään vastakaikua en hoidolleni enää saisi. Parempi laitoksessa, kuin laiminlyötynä kotona. 20

Kaikki toistaiseksi hyvin. Itse olin jo tehnyt sen päätöksen, että jos lapsella kromosomipoikkeama, joka aiheuttaa vakavan kehityshäiriön, keskeytän raskauden.



Onneksi ei ollut.

En tarkoita siis ultria, vaan tätä seulaa, jossa lasketaan niskapoimun lukeman, äidin verikokeen, äidin iän ja painon mukaan jokin suhdeluku, jossa katsomaan onko riskiä esim. kromosomipoikkeavuuksiin. Jos jotain epäilyttävää luvussa on, niin sitten mennään ilmeisesti sinne lapsivesipunktioon.



Ultrat on nyt minullekin itsestään selvyyksiä, että niihin menen, mutta tämä sikiöseulanta (kts.yllä oleva sepustus) mietityttää. Olen kyllä tavallaan jo päättänyt, että menen, mutta asia mietityttää ja pitää vielä keskustella miehen kanssa. Ihan vaan halusin mielipiteitä. Mutta kuten aina, niin eipä täältä aina saa kovin asiallisia vastauksia. Täytyy varmaan mennä kaksplussan puolelle, siellä on enemmän asia meininki.

ei tutkita lapsivesipunktiossa. Jos nyt sinne asti päädyt.

ja keuhkoovat silti. Ap ei puhu lapsivesipunktiosta vaan veriseulasta....Voi luoja...

Eli ensinnäkin seulonta etsii downeja. muutakin (kuten sydänvikoja, jotka aiheuttavat turvotusta) voi löytyä, mutta tuo on se etsitty kehitysvamma. Niskaturvotusultrauksen tuloksen varmuus on 60% eli 60% Downeista jää kiinni tässä (=liian iso turvotus). Kun tähän yhdistetään veriseula ja äidin ikä (ei painoa tai pituutta tai muita ominaisuuksia!) varmuus nousee 80-90 prosenttiin. Toisaalta joukossa on myös vääriä positiivisia (eli riskiluku suurempi kuin 1:250 mutta kaikki kunnossa). Jatkotutkimuksia tarjotaan kun riskiluku on suurempi kuin edellä mainittu 1:250 (=0,4% eli neljällä tuhannesta näistä on down, vääriä positiivisia paljon!) ja ainakaan Tyksistä ei nykyään tuota tietoa luvusta edes saa vaan ainoastaan tuloksen "kohonnut riski tai ei kohonnutta riskiä". Et siis välttämättä edes tiedä jos lukusi on ihan riskirajalla. Jatkotutkimusten (istukkabiopsia tai lapsivesipunktio) keskenmenoriskit ovat 0,5-1% isommat kuin pienin riskiluku, jolle jatkotutkimuksia tarjotaan! Jatkotutkimuksissakin katsotaan vain tietyt kromosomipoikkeamat ja karkeat virheet. Tervettä lasta et millään voi itsellesi taata kävitpä ultrissa ja seuloissa tai et. Lisäksi jos äidin ikä on korkea, riskiluku on aina suuri ja usein jatkotutkimuksia tarjotaankin siksi jo ilman tätä seulaakin.

Rakenneultrassa TYKSin mukaan havaitaan tällä hetkellä 30 % sydänvioista. Tämä ei välttämättä ole merkityksellistäkään, koska suuri osa näistä on haitattomia ja suurelle osalle ei voida kuitenkaan tehdä mitään odotusaikana eikä heti syntymän jälkeenkään. Lisäksi tilanteen arvointi onnistuu usein kuitenkin vasta syntymän jälkeen. Paineet olisi löytää koko ajan enemmän vikoja mutta ehkä seurauksena onkin vain lisää turhaa huolta?



Menipä seuloihin tai ei, olisi hyvä selvittää itselleen edes mitä tietoa ne antavat ja mitä eivät anna ja oma suhtautumisensa mahdollisiin kehitysvammoihin ym. Menemistä ja menemättömyyttä voi perustella monella syyllä: abortointi, etukäteen valmistautuminen, turhan murheen välttäminen, parhaan mahdollisen hoidon takaaminen jne. Päätös on jokaisen parin oma, mutta sitä kannattaa miettiä etukäteen.

en ole osallistunut ensimmäiseen ultraan+seulontaan, tarjottiin kyllä -04, -06 ja nyt kesällä. Rakenneultra on sitten eri asia, siinä olen ollut joka kerta, jo v -98.

V. -03 sitä ei ollut tarjolla, -06 teetin seulan yksityisellä ja -07 se oli jo tarjolla kaikille kotikunnassani. En keksi mitään järkevää syytä olla menemättä, kuitenkin halusin tietää mahdollisimman suurella varmuudella jos jotain on vialla. Jos menee np-mittaukseen niin miksi ei samalla menisi veriseulaan, sehän pienentää väärän positiivisen tuloksen riskiä?

Hei,



Minun vauvallani todettiin myös laajentunut sappirakko. Tiedätkö viittaako se johonkin sairauteen, tai millä tavalla se on vaarallinen? Ja mikä sitä mahdollisesti aiheuttaa? Voiko sille raskauden aikana tehdä mitään?

Kiitokset jos näet tämän ja viitsit vastata!

Tietoa luotettavuudesta yms saat kysymällä neuvolasta.

Meillä tulokset oli ok, ei mitään häikkää ilmennyt.

"Iltatähtemme" niskapoimu oli normaali mutta seulonnan tuloksena riski 1:140 - säikähdimme tietysti ensin kovasti ja vietimme monta surun täyttämää päivää mutta sitten tarkemmin kyseltyäni ja asiaa tutkittuani selvisi että riskiä kohottavana tekijänä oli pelkästään ikäni. Päätimme siksi olla enää huolestumatta emmekä menneet punktioon jossa keskenmenon riski olisikin ollut vähintään yhtä suuri kuin tuo seulonnan tulos.. Ja syntyi täysin terve lapsi. Sanoisin että jos seulonnan haluaa, kannattaa ensin tutustua asiaan eikä vasta sitten kun tulos on kerrottu. Samoin kannattaa miettiä miten suhtautuu riskiin saada "viallinen" lapsi. Tosin taisin olla ennen testiä eri kannalla kuin sitten kun tuloksen kuulin - tuloksen kuultuani en hetkeäkään ajatellut raskauden keskeytystä vaan enemmänkin mietin miten sen down lapsen kanssa elämme ja millähän tavoin se on erilaista kuin kahden terveen lapsen kanssa ollut. Siksipä punkitokaan ei sitten enää houkutellut.

Se on tietysti jokaisen oma asia osallistuuko siihen vai ei. Itse olen osallistunut kolmen lapseni aikana. Ihan on luotettavia tuloksia tullut meille. Ei löytynyt mitään poikkeavaa. Itse tykkään että voi osallistua. Saa tiedon jo etukäteen jos jotain poikkeavuuksia on. Osaa suhtautua siihen kun lapsi syntyy. Eikä sitä onnen tunnetta varjosta mikään kun on synnyttänyt juuri oman lapsen. Itse olen sitä mieltä että oli lapsi poikkeava tai ei niin yhtä rakas olisi silti. Ja yhtä odotettu lapsi se olisi ja olisin onnellinen lapsestani, omasta luomuksestani. En pystyisi ajatellakaan keskeytystä ellei se olisi ihan selvää että lapsesta ei ole elämään tässä maailmassa. Ja sitäkin ajatellen on hyvä että sen tiedon saa mahdollisimman nopeasti jos sellainen on tarpeen. Täysi-aikaisen lapsen synnyttäminen on kuitenkin tosi raskasta, ja ajattelen että ehkä pienemmän synnytyskin on helpompi. Ja suotta itseään surussa pitää yli 20 viikkoa jos tietäis että lapsi kuolisi.

Siten on siis helpompi että voi saada jonkin varmuuden siinä seulonnassa että kaikki pitäisi olla hyvin jos se on tutkittu! Eihän se tietenkään satavarmaa ole silloinkaan että kaikki menee hyvin. Aina voi jotain mennä vikaan synnytyksessäkin. Mutta jostain saa olla ainakin varma kun sitä on tutkittu jo raskausaikana.

että ap:n tarkoittamat kokeet (siis yhdistetty veri + ultra seulat) tulevat yleiseen tarjontaan vasta 2010. Olen itse ne teettänyt yksityisellä puolella 2004 ja myös 2008. Kuuluin riskiryhmään mutta julkisella puolella tarjottiin vain punktiota enkä halunnut niin rajuja toimenpiteitä jossa keskenmenovaarakin on olemassa. Joten teetettiin "vain" nämä sitten yksityisesti. Kaikki onneksi hyvin:)

kolmannen kanssa. Np oli kohdallaan mutta veriseula nosti riskilukua 1:130:een ja rajahan on se 1:250. Lapsivesitutkimuksessa todettiin terveen pojan kromosomit.



Minulle oli heti selvää että selvitän onko vauvassa kromosomivika. Mietin myös miten minä jaksan kromosomihäiriöisen kanssa ja mitä hänelle tapahtuu kun minusta aika jättää!! Mietin meneekö laitoshoito parempaan vai pahempaan suuntaan 40 vuoden aikana jne. Otin selvää minkälaisia down-lapset/down-aikuiset voivat olla.

Sukulaiseni on hyvä down ja olen nähnyt hänen ongelmansa/ilonsa elämänvarrella. Mutta down-lapsia on todella huonojakin, mutta heitä ei ihmisten seassa näe.



Minulla kaikki kääntyi parhain päin ja hyvä niin.

Kävin totta kai.

Mitä olen ihmisten kanssa jutellut ja näiltä vauvapalstoilta lukenut niin todella paljon nuo alkuraskauden seulat antavat vääriä positiivisia mistä aiheutuu tietysti vanhemmille paljon huolta. Jos jättää punktion väliin, loppuraskausen saisi pelätä onko kaikki sittenkään ok. Jos taas menisi punktioon, siinä tulisi eteen keskenmenonriski (mikä monesti on vielä suurempi kuin tuo vammaisuuden riski) ja pahimmilaan terveen sikiön menehtyminen. Ei mitään hauskoja juttuja nuo.



Ja toisaalta vaikka seulan tulos olisi hyvä, sekään ei takaa tervettä lasta. Siksi mielummin jätän nuo väliin, sikiöitä katsotaan sitten ultrassa ja niissä näkyy toivottavasti suuremmat rakennemuutokset mihin pitäisi varautua ennen synnytystä. Loppupelissä myös se ettemme haluaisi abortoida vammaista lasta, helpottaa ratkaisuamme, emmehän turhaan halua riskeerata raskautta.

Minä kun olen ollut siinä uskossa että ap:n tarkoittamat kokeet (siis yhdistetty veri + ultra seulat) tulevat yleiseen tarjontaan vasta 2010.

Jotkut kunnat tarjoavat tuohon mahdollisuuden jo nyt, mutta vuoteen 2010 mennessä kaikkien kuntien tulee yhtenäistää käytäntönsä, jotta jokaikiselle odottajalle Suomessa tarjotaan samat mahdollisuudet seulontoihin. Nythän käytäntö on kovin kirjavaa, jossain tarjotaan yksi ultra, jossain kaksi jne.

Ei vara venettä kaada

Noissa tutkimuksissa selviää kovin vähän. Kehitysvammainen ei sitäpaitsi kenenkään venettä kaada.