Lue keskustelun säännöt.
Mun sydän särkyy, ja tyttären myös...
22.05.2008 |
Olen todella romantiko, tunteellinen ihminen. Samanlainen on mieheni. Näin ollen tyttärestämme on tullut perimästä johtuen todella tunteellinen.
Nyt on päiväkodin vaihto edessä syksyllä. Olen selittänyt tytölle, että siellä on uusia kavereita. Tyttö kysyi tuleeko X, X ja X:kin sinne uuteen päiväkotiin. Kerroin, että ei tule. Tyttö alkoi itkemään, sanoi, että hänelle tulee ikävä X, X ja X:a. Samaistuin tunteeseen, osasin kuvitella miltä tyttärestäni tuntui, ja aloin itsekin itkemään.
Elämäähän tämä luopuminen on, mutta miten tämän voisi ottaa jotenkin ei-tunteellisesti. Mielessäni kuvittelen viimeistä hoitopäivää ensi viikolla ja itku tulee.
Kommentit (10)
Onnellinen perhe ollaan...
on harmi, mutta silti täytyy sanoa et kyllä on pienet murheet sulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutoksiin sopeutuminen on aikuisena sen helpompaa, mitä aikaisemmin sen on oppinut. Olkaa vain itse paljon tyttönne kanssa ja pitäkää lähellä, kyllä se siitä!
Itse olen samanlainen, liikutuksen tunne voi tulla melkein mistä vaan. Poikani 7v, on samanlainen. Itse pystyn kyllä "hallitsemaan" tunnetta mutta en haluaisi, siloin elää vain puoliksi. Lapsi oli koulun juhlassa yhteislaulun aikana liikuttunut kyyneliin, oli kokenut niin voimakkaasti yhteenkuuluvuuden tunnetta.
lapsesi nähden? Jos, niin et ainakaan edistänyt hänen sopeutumistaan uuteen päiväkotiin, päinvastoin. Sun tulee olla vahva ja suojella lasta ja auttaa lasta kestämään elämässä eteen tulevia pettymyksiä, eikä siitä tule mitään jos itse käyttäydyt samalla tavalla kuin lapsi. Kehen lapsi voi sitten tukea ja luottaa, jos huomaa että sinä et kestä hänen pettymyksiään?
Suuri muutos tulossa ja minusta olisi epänormaalia jos ei herättäisi tunteita, surua jne.
Miksi ihmeessä ajattelet että lapsesi sydän nyt murtuu ja hän on ylitunteellinen? Normaalia!
Ja tottakai saa äiti itkeä koska äitillekkin surullista ja uutta. Kunhan äiti ei ala vatvoa ja jää suruun kiinni vaan pääsee yli ja tukee lasta.
Ainut äidin virhe on tuo lapsen aliarvioimnen että murtuu sydän. Luota lapeeesi ja pidä ihan normaalina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja selviämään pettymyksista... tunne on vain tunne, ei ole yhtään vaarallista tuntea ja itkeä. Kohta on taas muita tunteita:)
Et kai kuitenkaan itkenyt lapsesi nähden? Jos, niin et ainakaan edistänyt hänen sopeutumistaan uuteen päiväkotiin, päinvastoin. Sun tulee olla vahva ja suojella lasta ja auttaa lasta kestämään elämässä eteen tulevia pettymyksiä, eikä siitä tule mitään jos itse käyttäydyt samalla tavalla kuin lapsi. Kehen lapsi voi sitten tukea ja luottaa, jos huomaa että sinä et kestä hänen pettymyksiään?
Kaikki tunteet on ok, mutta vanhemman täytyy kyllä osata hillitä itseään lasten nähden, sillä lapsi tavattoman helposti tulkitsee tuollaisessa tilanteessa äidin itkun niin että oikeasti on hätää, asia on oikeasti paha, eikä vaan niin että äidillä on herkät tunteet ja on siksi haikea olo ja itkettää.
Minä itsekin olen hyvin herkkä ja poikamme on myös, ja olen pitänyt tarkkaan huolen siitä etten vahvista liiallista herkkyyttä lapsessa menemällä itse siihen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neutraalina ja reippaana lapsen kyynelten edessä. Minulle tulee kyyneleet silmiin joskus jopa kauppakeskuksessa, jossa toisen lapsi itkee vuolaasti.
Viimeksi pikkutyttö oli eksyksissä äidistään ja itki niin sydäntäsärkevästi, että lähdin oitin auttamaan äidin etsimisessä. Itkevä lapsi herättää välittömästi suuret tunteet.
No omat lapset jo tuntevat minut ja tietävät jo että itken aivan järjettömistä asioista, ja kohta kaikki on taas hyvin.
on harmi, mutta silti täytyy sanoa et kyllä on pienet murheet sulla.
Olipa hieno kommentti. Lapsen päiväkodin vaihto ei todellakaan ole mikään pieni asia, varsinkin kun lapsi on (kuten tässä tapauksessa) herkkä.
Mikä olisi sun mielestä sitten "OIKEA MURHE" josta voisi täällä avautua?
on harmi, mutta silti täytyy sanoa et kyllä on pienet murheet sulla.