Onko teillä ollut koskaan sitä tilannetta lapsen kanssa, että tekisi mieli heittää hanskat tiskiin?

Vierailija:

Ei anna työrauhaa, ilkeilee opettajille ja on ylimielinen jne.. Miten voin vain sanoa että pieleen meni, ei se mitään, huomenna uudestaan, kun tämä on päivittäistä.

Mitä jos nyt teenkin niin, että muu perhe menee pulkkamäkeen, hän jää kotiin kun ei osaa koulussa käyttäytyä. Ja viis veisaan aneluista?

ap

Mutta tietenkään kyse ei ole siitä, että " ei se mitään" . Kyllähän se haittaa, kuten lapsi varmasti huomaa. Siitä voi puhua. Mutta tapahtuneelle ei enää voi mitään, voi vain yrittää huomenna paremmin. NEUVO; MIKÄ ON PAREMMIN (opettajalle ei sanota vastaan vaikka hän olisikin väärässä, pitää vain pyytää anteeksi ja potkia vaikka kiviä nurkan takana jne)

Ehkä toi pulkkamäkijuttu tepsii teillä, meillä ei olisi tepsinyt. meillä ei tosin tämmöisinä päivinä ollut muillakaan voimia lähteä mihinkään pulkkamäkiin, joten koko jengi jäi mököttämään kotiin.

Kai sinä olet varmistanut, että lapsi saa tarpeeksi terveellistä ruokaa, tarpeeksi unta ja tarpeeksi liikuntaa, sekä runsain mitoin rakkautta kaikesta huolimatta. Se on nimittäin tärkeä edellytys tilanteen kohenemiselle, että lapsi tietää, että kaikesta huolimatta häntä rakastetaan ja kannattaa siis vielä yrittää.

Tuota menoa lapsi pääsee " tarkkailuluokalle" ja koulunkäynti eli oppiminen saa mahdollisimman huonon alun. Millainen poika oli eskarissa? Millaista palautetta sieltä sai?

Kyllä opettajalla on oikeus tehdä työtään rauhassa ja oppilailla opiskella. Sano rehellisesti lapsellesi että tuota menoa kukaan luokkakaveri ei pidä hänestä ja hän jää varmasti luokalleen. Varmasti aluksi lapsi pahastuu, mutta asiaa kypsytellessään saattaa alkaa parantamaan kätöstään. Mutta on myös mahdollista että lapsella on pahoja psyykkisiä ongelmia ja hän tarvitsee kunnolla hoitoa, jopa lääkitystä.

Vierailija:

Sano rehellisesti lapsellesi että tuota menoa kukaan luokkakaveri ei pidä hänestä ja hän jää varmasti luokalleen..

Luokkakaverit tykkää hänestä, siis ne muut villit pojat. Luokalleen ei varmasti jää, sillä on luokkansa parhaita oppilaita. Tietotaito lähes kolmasluokkalaisen tasolla, kuulemma.

ap

Eli oppilaiden keskuudessa pidetty, opettajat inhoavat. Eskarin ope jaksoi yrittää, nykyinen tuntuu jo kyllästyneen.



ap

MUTTA pääsy jollekin pienluokallehan olisi päinastoin mahtavan HYVÄ ALKU koulunkäynnille. Kyllä sieltä sitten pääsee takaisin nomaaliin luokkaan vaikka vähitellen integraation kautta, jos tuntuu, että homma alkaa sujua. Meillä on onneksi lapsella diagnoosi, joten voimme suoraan hakea erityisluokkapaikkaa, sillä tiedämme, ettei koulunkäynti isossa luokassa voi missään nimessä sujua.

Onko kotioloissanne jotain mitä voisitte muutttaa? Sen sijaan että etsitte vikaa lapsesta tai yritätte muuttaa häntä.

Vietättekö aikaa yhdessä koko perheellä? Ihan vain oleskelua.

Olen huomannut, että niissä perheissä missä on koko ajan jotain ohjelmaa, lapset ovat levottomampia. Tai jos vanhemmat ovat paljon töissä, niin lapset voivat hakea huomiota huonolla käytöksellä.

eli kun on älykäs ja tietotaidoiltaan paljon sitä edellä mitä luokassa jankataan nyt, niin tekemisen ja haasteiden puute tavallaan ajaa hakemaan jotain puuhaa ja huomiota tällätavoin. iso haaste opettajilleja suomalaiselle koulusysteemille tämä tasapäistäminen. siinä kärsii heikommat ja lahjakkaammat kun kaikkien lasten ja nuorten vaaditaaan sopivan samaan muottiin. sitten kun olet aikuinen on yksilöllisyys ja peroonallisuus tass ihailavaa... kovin skitsofreenistä tämä ajattelutapa.

ja väitän että poika on selvästi turhautunut.



Oli itse ekaluokkalaisena jotakuinkin samanlainen, osasin lukea ja kirjoittaa kouluun mennessä, ja koulupäivät pääasiassa häiriköin. Tilanne koheni mun osalta kun me muutettiin ja kouluksi tuli pienempi koulu jossa oli enemmän yksilöllisiä mahdollisuuksia saada mm. haastavampia tehtäviä. En tiedä olisiko jostain haastavammasta harrastuksesta (kielten opiskelu tms.) tai rankemmasta fyysisestä liikunnasta apua. Joka tapauksessa harrastus jossa voi " päteä" saattaisi vähentää pätemisen tarvetta koulussa?

Iltapäiväkerhossa ei jaksaisi olla. Tilanne onneksi ratkeaa lähiaikojna, kun jään äitiyslomalle ja ip-kerho jää pois.



Harrastuksia on vain yksi viikossa, enempi olisi varmaankin liian raskasta. Ja on kyllä turhautunutkin, samoin rutiineista poikkeminen koulussa aiheuttaa ongelmia. Pelkkä muuttunut tuntijärjestys saattaa pilata koko päivän.



Erityisopetukseen ei ole mahdollisuuksia, asumme korvessa pikkukylässä. Enkä halua eristää kavereistakaan. Opettajakaan ei ollut tämän ajatuksen kannalla.



ap

Fiksu vilkas poika, kahden keskisessä tilanteessa ovat siellä, ja sehän sopii pojalle hyvin. Piirtelee rauhassa bioniclejään ja vastaa kysymyksiin asiallisesti.



ap

a) toivot parasta, annat elämän kuljettaa

b) yrität vielä, vaikka samoja vanhoja konsteja varioiden

Meillä se auttoi pienen ekaluokkalaisen pojan ongelmiin. Ben Furman on kirjoittanut sen nimisen kirjan ja netistäkin löytyy tietoa. Tärkeää olisi myös se, että opettajakin noudattaisi koulussa sitä samaa " oppia" eli tutustu ensin kyseiseen metodiin ja juttele sitten siitä open kanssa. Meidän opelle se oli (onneksi) tuttu juttu.

Liian vähän älyllistä haastetta koulussa. Onko kokeiltu antaa omia lisätehtäviä, jotta vire säilyisi paremmin koulussa ?

Onko pojallanne niin paha olla itsensä kanssa, että häiriköinnillä saa sen huomion ja jos tilanne jatkunut kauan, niin se pahakin huomio on huomiota. Ja jos anteeksi annatte kun jo se paha on tapahtunut ja huomioitte sitten niin kierre on jo siinä

Jos lapsi kokee luokassa tehtävät liian helpoiksi ja tylsäksi, niin saattaa ruveta häiriköimään. Jotenkin tuo kuulostaa myös huomion hakemiselta. Saako lapsi kotona riittävästi huomiota? Tehdäänkö hänen kanssa asioita yhdessä vapaa- ajalla? Siis kahdenkesken.

Ja EHDOTTOMASTI lapsen kanssa asiat pitää sopia ennen nukkumaanmenoa, ettei tarvitse kurjalla ololla mennä nukkumaan. Se on sitä vanhemmuutta.

Tiedän kokemuksesta, koska meillä myös vaativa 8v. poika.

Olen väsynyt raskaudesta, ja poika saa usein jäädä taka-alalle. Mutta tilanne oli saman jo ennen raskautta, väsymystä ja muita kiireitä. Rakkautta poika kyllä saa, siitä ei ole pulaa.



Ap

Sosiaalisissa taidoissa paljon kohentamista. Ostaa kaverit häirikkökäytöksellä. Lapisilla on hauksaa kun saa tätä teatteria katsella.



Eristäminen muusta ryhmästä olisi paikallaan, teidän ipanan pulpetti siirretään käytävälle, ovi auki ja muut saavat työrauhan. Näköyhteys poikki muihin oppilaisiin.



Jos olisin tuollaisen opettaja tekisin juuri näin. Viikon kokeilun jälkeen siirtäisin luokkaan ja jos häiriköiminen jatkuu ei kun takaisin käytävälle, tätä niin kauan kunnes osaa käyttäytyä asiallisesti.



Säälittää muiden oppilaiden puolesta, tuollainen häirikkö vie huomion ja kiltit ja hyvätapaiset jäävät huomiotta.

ja ovat tämän lisäksi luokkansa parhaita oppilaita. Olen kasvattanut heidät toisten kunnioitukseen, eivät ole ylimielisiä vaikka pärjäävät hyvin.



Kouluun olisivat voineet mennä suoraan kakkoselle opitaanhan silloin kaunokirjoitus. Kuitenkin ovat käyneet innolla koulussa ja eivät ole turhautuneet.



Tästä on opettajiltakin tullut positiivista palautetta että asenne on kunnossa - mallioppilaita.



Ylpeä ei saa eikä pidä olla vaikka taitoja löytyisi enemmän kuin muilta yhteensä. Toisia on kunnioitettava ja annettava työrauha muille.

ja supervilkkaan pojan tätinä tiedän, että täydellinenkään äiti ei voi kasvattaa vilkkaasta ja huomionhakuisesta lapsestaan täydellisen rauhallista ja tasaista koululaista

olet varmaan niitä vanhempia jotka ovat nujertaneet lapsiensa itsetunnon täysin, jatkaneet sukupolvien yli ulottuvaa kasvatusmetodia.

onnea vaan valitsemallasi tiellä ja voimia sitten kun tulevaisuudessa ongelmat alkavat...