*****MARRASMURUT VIIKKO 47*****
Do Dii!
Nyt on taas uusi viikko vaihtunut ja moni on saanut käärön kotiin!! Ihania hetkiä teille vauvojen kanssa. Ja mikä parasta niin pari prinssin alkuakin on tullut tyttöjen joukkoon.
Kerrassaan ihanaa! Riesa onnittelee kaikkia!
Täällä itse odotellaan....niin, kun kaikki aikaisemmat kersat ovat syntyneet aikaisemmin niin odotus on täälläkin käynyt piinalliseksi. Nimittäin, tätä vauvaa odotin jo tulevaksi viikkojen 38 jälkeen. Vaan ei niin ei. Perjantaina siis täynnä tuo maaginen 40. Mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä....vaikkapa tänään olisi hyvä päivä tehdä maalimaan yksi lisää.
Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis. Ja hosumalla ei tule kuin niitä viallisia lapsia, sanoi eräs vanha kätilö joskus. :-) mutta luulen kyllä ettei tämäkään epeli nyt enää kauaa vatsassa pysy. Eilen tein kaksi PIIITKÄÄÄ lenkkiä koirien kanssa ja siihen päälle vielä tuplasti kaksi kertaa miehenkin kanssa ehdittiin kiihkeästi "ottaa yhteen" :-) :-) Mutta sehän meillä kyllä on ihan joka viikkoista puuhaa...en tiedä miten muilla, mutta näin meillä.
Eikun jaksuja kaikille nyt ja maire myöhäiset eivät masennu, vaikka viikkoja onkin jo kasassa yli 40. Jookosta joo?! Kyllä ne vauvat sieltä....ajallaan ajallaan...
Ihan varmasti!
Riesa ja iso pien'
Kommentit (25)
En oo aikoihin jaksanut kirjotella kun ei mitaan positiivista oo ollut sanottavana... hah hah turhaa marinaa vaan ollut mielessa.....
Paadyin sairaalaankin kun vauva 37+ kieppas RT'sta PT, no en ajatellut menna siita sen kummempia ihmettelemaan, kunhan vaan halusin ohjeita et jos synnytys alkaa veden menolla niin mitka on ne "ohjeet" esim. sairaalaan heti? Ambulanssilla? kuinka kiireista ja varmistamaan etta sairaalani hyvaksyy PT synnytyksen ( taalla kaikki sairaalat eivat suostu PT synnytykseen ) jne jne....
No mutta kun menin sairaalaan ( taalla siis kaytanto et ultrataan et missa napanuora on jne jne ) niin tyyppi olikin sitten poikittain siella ja se ei ollutkaan sitten niin yksinkertaista ja siksi jouduin jaamaan sisaan ( napanuora voi luiskahtaa ulos jos synnytys alkaa vesien menolla kun vauva poikittain )..
Vauva kaanty takas RT samana iltana MUTTA taalla taytyy odottaa/osoittaa 3paivaa perakkain et vauva pysyy RT ja eihan han pysynyt vaan valilla oli paa liikaa mun lonkalla tai sit kroppa oli kallellaan oik. tai vas. niin paa nousi ylos lantiosta etta ei ollut pysyva RT.... *Huoh* No viikko siina vierahti... Eika han siis laskeutunut tai lukkiutunut mihinkaan siltikaan...
Mutta mutta, 25.11 klo 11:45 viikoilla 40+4 syntyi meidan pikku pirpana, kiva mini vauva 48cm tynka, 3550g hoikkeliini ja villapipon saa kutoa kokoa 35cm. Pienin vauvani tahan mennessa :)
Pika tarina:
Maanantai yona 24.11 alko supisteleen ja ajattelin etta harkkareita, ei ne elamaa pysayttanyt vaan jatkoin ihan normaalisti oloa ja eloa kiinnittamatta sen kummemmin huomioo vaikka valilla tuntukin ihan "oudolle".... No sita sitten jatku on ja off seuraavat 24h, en ajatellut sen kummempia ( ei ole ennen noin lahtenyt kayntiin synnytys ) kello taitto paivan 25.11 puolelle ja yo oli hiukan levoton mutta ei paha, sain nukuttua lyhyempia ja pitempia patkia.. Aamulla kun herasin olin kiukkunen ( ihan niin kun monena muunakin aamuna ), hah hah.
Mies vei lapset kouluun ja sanoin etta soitan ambulansssin ja meen kaymaan laitoksella ( olin varma etta tulen viela takas ), no odotin kuitenkin miehen kotiin ja soitin ambulanssin, hyvaksyin miehen matkaan "turhalle reissulleni". Ambulanssissa ei supistellut yhtaan ja olin varmempi etta bussin kans saan takas tulla.....
Paasin paivystykseen ja tsekattavaks noin 30minuutissa....... Mutta MIT IHMETT????? Juttelin vitsailin ja olin oma outo itseni kun hyppasin siihen katilon poydalle ja voi JUMMI JAMMI, katilon diagnoosi: 8cm auki ja vedet pullollaan ?:| ?:| ?:|
Vankasin vastaan etta nyt et osaa kylla kattoa, etta valehtelet, kun ei muhun oo sattunut viela tarpeeks jne jne. ( 2 muusta ollut ihan kauhee kylkiluihin keskittynyt kipu ) ..... jne jne
No han vei minut sitten osastolle omaan huoneeseen ja tuntia myohemmin oli pieni vaavi sylissa :x ja 6h myohemmin kotona lasten ihmeteltavana ja itse ihan onnesta sekaisin...
Mun IHAN EKA, luomu, itsestaan kaynnistynyt, itellaan puhjenneet vedet, ei repeamia ( pieni nirhauma ), ilman ponnistamista supistusten voimalla syntynyt vauvani ja ilman laakitysta syntynyt istukkani ja olin taysin kontrollissa ja ei ees SATTUNUT, siis sattu mutta EI SATTUNUT, en menettanyt itsekontrollia en huutanut tai kiljunut niin kuin aiemmin, olin ihan cool ja kuuntelin kehon aanta EKAA KERTAA ELAMASSANI. Jossain paani sopukassa olin tosin valmistautunut huutamaan EPIDURAALIAAAAAA NYT JA HETI tai *&*%$£*. ha hah
Totaalisen erilainen kokemus kun aiemmat 2, tuntuu etta ei ole sita jotain mika jai vaivaamaan. Tai joku pikku juttu mika estaa sen onnen tunteen ( esim. olin aiemmin ekasta synnytyksesta pettynyt omaan "suoritukseeni" kun olin niin "pihalla"= kiljuin ja kiroilin, uhosin ja itkin, saalin itseani ja hapesin sanojani jalkeen pain ).
Katilo oli ihana ja mies oli ihana ja lasna ( onneks paasi todistaan tan kun aiemmin olin vaan kiljuva, kiukutteleva, sekopaa synnyttaja, hah hah ).
Mutta siis, jos jaksoit lukea loppuun saakka..... MAISHA'n perheella on uus vauva <3
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=ef6e5435-bd3e-11dd-a931-…!
Ihana tyttäremme syntyi maanantaiaamuna 24.11. mitoin 3125 g ja 49 cm, pipon ympärys 34 cm.
Istun tässä ensimmäistä kertaa koneella, nopeaan on viikko vierähtänyt vauvan kanssa. Sairaalasta kotiuduimme jo keskiviikkona, vauva ja mamma terveiksi todettuina. Onnesta soikeina ollaan!
Laskettu aika olisi ollut tänään 30.11.
syntyi 24.11. pituus 54 ja paino lähes 4,8 kiloa. Oli siinä tekemistä ensikertalaiselle!
Poltot alkoi hiljalleen sunnuntaina klo 22, pystyin nukkumaan 00.30 asti ja laitokselle lähettiin 04.00, kun mies sai auton kaivettua lumen keskeltä. Onneksi tiet oli silloin jo aurattu! Matkustusasento kontallaan kaadetulla etupenkillä... 4 cm auki ja epiduraalin sain kun 5 cm klo 9:47. Ennen kahtatoista kätilö tarkisti tilanteen kun alkoi ponnistuttaa: auki suurimmalta osalta eli pieni venttaus ja sitten päästiin tositoimiin. Ponnistusvaihe kesti 18 minuuttia ja huuto oli sen mukaista, sillä apinan raivolla tein töitä että saatiin tulokas ulos.
Papu joutui ma-ti yöllä lastenosastolle, sillä sokerit liian alhaalla, takaisin omalle osastolle saatiin hänet torstaina päivähoitoon ja perjantaina sitten kokonaan. Kotiutus oli lauantaina. Maito onneksi nousi laitoksella niin ollaan kotona pärjätty. Suurin ongelma on minun heikko oloni, hemoglobiini putosi 86:een ja päätä on särkenyt joka päivä. Onneksi on ollut myös näitä onnellisia hetkiä, joten kyll tää tästä.
Poika voi hyvin ja tarkkailee kovasti ympäristöään, kun ei syö tai nuku. Rauhallinen ja kiihkeä, kumma yhdistelmä, mutta sellaiseksi minä hänet tällä hetkellä kuvailisin!
Itkua onnesta tuhertaen Localoba
Meille syntyi sitten toinen poika 29.11. klo 3:40. Tulokkaan mitat ovat
pituus 56cm
paino 4,61kg
pipo 39cm
Elikkäs aikamoisen jässikän sitä sai ulos pakertaa. Nyt ollaan kotona ja kaikki hyvin.
Väsynyt, mutta onnellinen Sonteri ja pikku-mies piakkoin 4vrk
... kotona oman koneen ääressä.
Kävin siellä äitiypolilla tarkastettavana. Ensiks ottivat vähän käyrää ja verenpainetta sekä pissaa. Kaikki sillä saralla OK. Sen jälkeen lääkärille. Ultras kaverin ja painoarvio 4,1kg eli samankokonen ku veljesä suurinpiirtein. Virtaukset, lapsivesi OK. Liikkuu ihan reippaasti edelleen, jopa niin et oli lääkärin vaikee saaha taas mittoja. Kohdunsuun tilanne pehmeä, 2cm auki ja kanavaa 2,5cm jäljellä. Eli siellä oli lupaavaa ja lääkäri kyselikin jäisinkö kypsyttelemään jo. Mie en halunnu, ku ei sekään takaa mitään se kypsyttely ja käynnistely. Lisää vaan sairaalassa olo päiviä. No kerta kaikki noin hyvin niin seuraava aika sinne ens keskiviikko aamuks (rv41+5) ja sillon sit varmaan joutuu jäämään sinne ellei sitä ennen tässä synny.
Edelleenkään ei supistele. Se tässä ihmeellistä onki. Nyt kun niitä oikein oottaa niin mitään ei tuu.... No Miska on mummolassa edelleen ja jos nyt söis ja lepäilis. Sais taas voimia jatkaa tätä oottelua.
Sellasta meille....
Sonteri ja äitistä nauttiva pikkukakkonen 40+5