*****MARRASMURUT VIIKKO 47*****
Do Dii!
Nyt on taas uusi viikko vaihtunut ja moni on saanut käärön kotiin!! Ihania hetkiä teille vauvojen kanssa. Ja mikä parasta niin pari prinssin alkuakin on tullut tyttöjen joukkoon.
Kerrassaan ihanaa! Riesa onnittelee kaikkia!
Täällä itse odotellaan....niin, kun kaikki aikaisemmat kersat ovat syntyneet aikaisemmin niin odotus on täälläkin käynyt piinalliseksi. Nimittäin, tätä vauvaa odotin jo tulevaksi viikkojen 38 jälkeen. Vaan ei niin ei. Perjantaina siis täynnä tuo maaginen 40. Mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä....vaikkapa tänään olisi hyvä päivä tehdä maalimaan yksi lisää.
Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis. Ja hosumalla ei tule kuin niitä viallisia lapsia, sanoi eräs vanha kätilö joskus. :-) mutta luulen kyllä ettei tämäkään epeli nyt enää kauaa vatsassa pysy. Eilen tein kaksi PIIITKÄÄÄ lenkkiä koirien kanssa ja siihen päälle vielä tuplasti kaksi kertaa miehenkin kanssa ehdittiin kiihkeästi "ottaa yhteen" :-) :-) Mutta sehän meillä kyllä on ihan joka viikkoista puuhaa...en tiedä miten muilla, mutta näin meillä.
Eikun jaksuja kaikille nyt ja maire myöhäiset eivät masennu, vaikka viikkoja onkin jo kasassa yli 40. Jookosta joo?! Kyllä ne vauvat sieltä....ajallaan ajallaan...
Ihan varmasti!
Riesa ja iso pien'
Kommentit (25)
Onnea kaikille jo vauvansa saaneille!
Täällä vielä kärvistellään ja huomenna olisi 41 täynnä...
Jotain kehitystä on sentään tapahtumassa, sillä limaa on alkanut tulla (4. pv jo), tästäköhän tämä etenis tällä viikolla !
Toinen vielä parempi asia on se, että eilen illalla sain ilokseni huomata, että lonkkakipu oli häipynyt! Nähtävästi oli "naksahtanut " nivelet tms. takaisin omalle paikalleen. Oli nautinto käydä pikkupakkasella ulkona kävelemässä, kun ei ollut särkyä. :D
Mieheni sai viikonloppuna tuntemuksen, että kyllä se Papu sieltä tiistaina tai keskiviikkona tulee... :p Nyt testataan millaiset ennustajan lahjat hänellä on! Hyvin mielelläni tuon oikeassa olemisen ilon hänelle soisin.
Localoba
Saimme ihanan tytön 13.11. paino 3280 g ja pituus 49 cm.
Synnytys käynnistyikin itsestään keskiviikko-torstai välisenä yönä jolloin oli rv 41+1. Muutamia supistusia alkoi tulemaan puoliltaöin ja klo 1.30 meni lapsivesi, jonka jälkeen supistukset tihenivät hyvin nopeaa. Klo 4.30 olimme sairaalassa ja tyttö syntyi klo 10.05. 15 min ponnistuksen jälkeen. Kätilö sanoi, että oli todella nopea synnytys ensisynnyttäjäksi. :)
Kotiin pääsimme sunnuntaina ja nyt olemme opetelleet uutta arkea vauvan kanssa. Tyttö on oikein kiltti ja rauhallinen.
Ei muuta kuin jaksamisia kaikille!
Nippy ja kullanmuru 7 pv
...oliskohan niin mukavasti, että pääsis nyt illalla/yöllä lähtemään...
Tänä päivänä on tuntunut supistukset aikas mukavasti. Piiiitkä kävelylenkki koirien kanssa tuotti tulosta. :-)
Mutta, eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa...tai siis nuolaise ennenkuin tipahdat!
Jos tulee lähtö, niin tulen kertomaan JO huomenna iltapäivällä, että miten kävi.
Jos ei, niin kerron sen aamulla...
Eipä muuta.
Riesa ja iso pien'
Täällä tänään 39+0 eikä mitään merkkiä mistään :) Eli taidan katsoa linnan juhlatkin vielä yhdessä koossa. Neuvolassa kävin toissapäivänä ja kuulemma kovin on ylhäällä vielä vauva, joten eipä taida vielä hetkeen olla syntymässä. Esikoinenki synty vasta 41+2, joten en nyt kauheasti vielä hötkyilekään. Kaikki on menny ok ja kaikki olis vauvaa varten jo valmiina. Pitänee kuitenkin malttaa siis vielä hetki.
Harvemmin olen täällä palstailemassa enää käynyt. Kovasti onnitteluja kaikille jo vauvaantuneille marraskuisille. Ja meille lopuille vielä jaksamista loppumetreille!
Koralli & Potkuri 39+0
jJs asiat ei etene, niin maanantaina saan soittaa Kättärille (ke olisi sitten 42 täysi). Suuria toiveita kuitenkin elätellään, että käynnistyisi tässä vielä ennen sitä.
Auto on huollossa, niin mies vuokraa viikonlopuksi auton, ettei tarvii panikoida saako sitten taksia, jos liikkeellelähtö sattuisi (pikkujoulu)iltaan/yöhön.
Kaikkeen sitä pitääkin varautua, olin jo kuvitellut, että tässä vaiheessa olisi saanut olla uuden perheenjäsenen kanssa kotosalla!
Kaikki onneksi vielä ihan hyvin, hermo vaan alkaa olla piukassa...
Tsemppiä kaikille, jotka täällä vielä sinnittelette. Älkään vaan jättäkö mua yksin tänne, nyyh ;) (juu, juu, ei yksikään ole vielä kohtuun jäänyt).
Localoba 41+1
maanantaina olin ihan varma, että päästään synnytys hommiin kun supisteli tasaisin väliajoin useamman tunnin ajan, mutta supistukset loppuivat kuin seinään ja sen jälkeen ei ole ollut merkkejä synnytyksestä.
Edellisessä raskudessa poika syntyi 39+4 joka on mulla tänään täynnä!! Jotenkin ajattelin että nyt olisi syntynyt samoihin aikaoihin, tai jopa aikaisemminkin...taitaa jäädä haaveeksi. No, huomenna taas neuvola ja odotus jatkuu...
Onnea kaikille nyyttinsä saaneille ja voimia vauva arkeen.
Aamupetteri 39+4
Niin, sitähänse ennusti, että jotakin oli tapahtumassa!
Eilen illalla, torstaina, kello 22.30, tuli maailmaan ihana tyttö, juuri lasketulla ajalla, päivälleen!
3565 g.
49 cm.
Poreallas,ihan "luomuna", niinkuin aikaisemmatkin!
Mahtavaa! Kotona oltu jo kolme tuntia!
Ja nyt eikun lenkille koirien kanssa...
Riesa ja pien'
Limasta vuotoa tullut aamusta ja supistukset voimistuvat ja tihenevät. Lasten hoitaja hälyytetty paikalle ja synnyttään lähtään heti kun ei ole voimia olla kotona....Vihdoinkin...:)
Onnea Riesalle
Aamupetteri 39+5
Meille syntyi pieni poika vauva 5.11. klo. 16.27 mitat oli 3370g ja 47,5cm.
synnytys oli kamala, tai suht helppo mutta se sattu ihan kamalasti..
perjantaina kävin tarkistamassa tilanteen ku supisteli aika ahkeraan mutta väärä hälytys, sitte tiistai aamuna lorahti housuun jotain vihertävää ja menin taas polille, no ei mukamas ollu l.vettä ja laittoivat kotia, kotona sitte tuli veristä vuotoa ja ajattelin että se on limatulppa joka vielä vuotaa mutta sitte se vuoto meni vetisemmäksi ja vaaleanpunaiseksi ja soitin illalla yhdeksältä polille ja sieltä sanottiin että se on lapsivettä ja että saan aamuun olla kotona jos vaan pärjään, no yön sitte supisteli 7min välein ja aamulla kahdeksalta vietiin esikko mummolle ja mentiin sairaalaan, tilanne edelleen sama ku edellisenä päivänä, pääsin saliin aika pian ja lääkäri tuli tutukimaan ja kahelle sormelle olin auki ja kanavaa sentti jäljellä, laitettiin oksitosiin tippa ja peräruiske, sitte alkoki olla jo aika kipeä, sitte meni loput veet ihan rysähtämällä ja sitte menin niin kipeäksi että halusin lääkettä, annettiin petidiiniä mutta ei auttanu enåää, sitte halusin epin mutta kesken laiton muutin mieltä ja halusinki spinaalin, no saivat spinaalin laitettua ja kivut katos, mikä ihanuus, ja ennenku sen vaikutus loppu niin laittoivat kesto epin ja sitte tunnin sisällä siitä huusin kätilölle että nyt paskattaa ja se tutki niin 9,5cm auki, laitto epin kiinni ja sainki alkaa ponnistaan, ponnistin huimat 4 minuuttia ja poika oli ulkona:)toisen asteen repeämät tuli, vain 4 ommelta joten hyvin meni..oli täsmällinen poika ku laskettuna aikana synty:)
lauantaina päästiin kotia ja kaikki on menny hyvin, poika nukkuu hyvin ja syö enemmän ku tarpeeksi, imetys ei oikeen suju ja nannia syödään lisänä..
mutta ei siinä sen kummallisempaa.. kirjoittelen taas joskus lisää..
onnea vielä kaikille kovasti<3
onnellinen äiti ja isä ja tuore isoveli ja pienen pieni poika
Ensiksi onnittelut kaikille jo nyyttinsä lunastaneille ja muille vielä tsemppiä isojen masujen kasvatteluun!
Meille syntyi 14.11 klo 5.25 poika, kokoa miehellä oli 4170g ja 51cm, pipo oli 36,5cm, että oli ihan hyvä että syntyi vähän ennen la, 38+3. Synnytyksen kokonaiskestoksi tuli 3h35min. Tosin toiltana varttia vaille kahdeksan tuli lapsivettä, ja siitä sitten soitin synnärille, ja sanoivat, että pikkuhiljaa saadaan alkaa tulemaan, supisteluita ei vielä tuollon ollut yhtään! Oltiin synnärillä puol kymmenen aikaan ja päästiin miehen kanssa perhehuoneeseen, jossa sitten kahden aikaan tuli eka kipee supistus, ja siitä se sitten alkoi, en kerenny tälläkään kertaa saamaan kuin petidinpuudutteen-mistä ei ollu mitään hyötyä, sekä kohdunkaulanpuudutteen, juuri viisi minsaa ennen ponnistusvaihetta, kun oli jo pakko ponnistaa, kun siltä tuntu. Kaikki ei kuitenkaan menny ihan hyvin, vaan poika joutu tunnin ikäisenä sokeritippaan ja olikin teho-osastolla suiltaan saakka. Kyllä siinä tämä mamma muutamaan otteeseen tihrusti itkua, tiistaina päästiin onneksi kotiin.
Nyt ollaan sitten totuteltu elämään nelihenkisenä perheenä ja aivan ihanalta tuntuu!!! Eka yö tosin meni harakoille, kun mulla alkoi nousemaan maito ja veikka ei vielä oikein osannu imeä tissiä, mutta nyt ollaan menty keaamusta saakka pelkällä tissillä, ja hyvin näyttää riittävän.
Eilen käytiin tosin uudestaan sairaalassa synnärivuodeosastolla, käytiin kattomassa poikien vuorokauden ikäistä serkkupoikaa! Joten kyllä tää tuntuu aika oudolta, että vajaassa viikossa musta on tullu toistamiseen äiti ja ekaa kertaa täti, ja vieläpä pääsen kummitädiksi!!! IHANAA!!!
Tänä iltana onkin jännää, kun mies lähtee juhlimaan kummipojan syntymää ja minä jään meidän poikien kanssa YKSIN kotiin! Mitähän siitäkin tulee... Minkähän aikaan meillä tänään mennään nukkumaan... Heh!
napero ja veikka 8vrk sekä ylpeä ja onnellinen isoveli 2v9kk
Pikaiset kuulumiset
Ti kävin yliaikastarkastuksessa jonka jälkeen alko supistelemaan ja erinäisten vaiheiden jälkeen tyttö syntyi 19.11. klo 6.31. Mahtavat mitat 3424g ja 50cm. Synnytys kesti 2,5h josta ponnistus 11min. Tuli esikoinen mieleen kun sen verran tuntu. Kakkonen ja kolmonen oli pari kolme ponnistusta ja pihalla. Eilen päästiin kotiin ja viime yö nukuttiin jo 7h putkeen :) Maito on noussut jo hyvin joten pumppaus puuhiin joudun illalla.
Onnittelut muillekin vauvan saaneille ja jaksamisia vielä odottaville :)
Moschino ja typsy 3vrk (mutu petti sitten tällä kertaa; ei tullut poikaa)
Täällähän on jo niin paljon vauvoja, että mahtaa käydä jännäksi niille, joilla päivät kuluu vielä odotellessa. Voimia ja hyvää mieltä kuitenkin teille vielä odottavillekin! Onneksi se odotus palkitaan pian ja mitä upeammalla tavalla.
Minä taidan seuraavalla kerralla, kun aletaan rv 32 vihjailla, että lapsi syntyy etuajassa ja on jo niin hyvin laskeutunutkin, lisätä mielessäni lasketun ajan päälle heti pari päivää. ;) Meille syntyi nimittäin piiitkän odottelun jälkeen 12.11. (rv 40+4) ihana poika, 51,5 cm ja 3180 g.
Synnytys oli upea kokemus! Ei tikkejä, repeämiä eikä juuri mitään lääkkeellistä kivunlievitystä. Rentoutuminen terapiapallon, miehen hieromisen (siis hän minua! :D) ja musiikin avulla auttoi avautumisvaiheessa. Viimeiset puoli tuntia oli sitten vähän kaoottisempaa, haukoin ihan viimeisiin supistuksiin ilokaasua ja sain kipupiikin lihakseen. Supistuksilla käynnistynyt synnytys kesti reilut 10 tuntia ja ponnistusvaihe 10 minuuttia. Uskon, että helppoon synnytykseen vaikutti erityisesti se, miten hyvin pystyin rentoutumaan supistusten aikana ja niiden välissä. Saapa nähdä, onnistuuko sama koskaan uudestaan, kun tietää, mitä on edessä viime metreillä. :D
Kotiuduimme sunnuntaina ja viikko on mennyt onnen huumassa, mutta öitä valvoessa. Pieni mies on kyllä ihanan tyytyväinen ja syö hyvin (kätilö punnitsi pojalle eilen kotikäynnillä 3290 g painoa, mikä on 170 g enemmän kuin sunnuntaina), mutta elämänrytmi tuntuu olevan se, että yöllä halutaan tuijotella ja syödä tissiä, kakkailla, puklailla ja taas tuijotella ja syödä lisää. Äidillä ja isällä on jo hienot silmäpussit, mutta omia päiväunia lisäämällä tilanne ehkä saadaan korjattua kunnes poika alkaa löytää selkeämmän yörytmin. Toivossa on hyvä elää, eikö niin?
Ruskanodotus ja puutarhatonttu 10 vrk
Onnittelut pikkuiset syliinsä saaneille!!!!! NIin ne toiset....
Täällä sitä vaan kärvistellään. Keskiviikkona oli neuvola ja mitäs siellä viisastu. Painoo ei ollu viikossa tullu grammaakaan. Eli 3,5kg pääsin tällä kertaa plussalle. Paineet ja pissat ihan hyvät. Eli jatketaan oottelua. Th on vähän varovainen niin laitto ens ke (rv40+5, jolloin Miska syntyi) ultra ajan kun tuntus olevan niin kookas vauva. No toisaalta kiva sit kuulla onko tuolla kohdunsuulla mikä tilanne. Ei nimittäin edelleenkään oo mitään kipeitä supistuksia tullu. Rasituksessa vaan maha kovettuu. Omituista.... No miun äippä sano tänään, et ei silläkään oikeestaan supistellu miun pikkuveljee oottaessa vaan limatulpan tultua lähti synnyttää.
Meillä on täällä Pohjois-Karjalassa jo niin jouluisen näköistä. Onneks ees ulkona on niin ihanaa, et mieltä piristää. No eilen jo painelin akupisteitä. Tänään on jo siivottu ja illalla vielä sauna. Jos vaikka sais tuon miehen houkuteltuu vielä vaakamamboon niin ois ainakin kokeiltu klassisia keinoja. ;o)
Sellasta tänne lumen keskelle.....
Sonteri, Miska 1v4,5kk ja pikkukakkonen rv40+1
Onnittelut kaikille vauvansa saaneille ja onnellista odotusta niille joilla se on vielä edessä päin.
Meille siis syntyi käynnistyksellä Ma 17.11 klo. 22:43 poika. Painoa oli 4370g ja pituutta huimat 55cm ja pipo 37,5cm. Synnytys kesti 8 tuntia. Kyseessä kun oli ensimmäinen synnytys niin hyvät kokemukset jäi koko hommasta.
Helmee ja pieni poika
Minä vaan olen ja möllötän mahani kanssa... tänä aamuna oli jo sentään pari tuntuvaa supistusta ja tosi etova olo, mutta siihen ne muutokset sitten jäikin. Papu on liikuskellut, joten kaikki on ihan ok.
Nyt melkein mieluummin istun jalat ristissä ja toivon tuon lumimyräkän ohimenoa kuin että tässä lähdettäisiin tuohon keliin yötä vasten laitokselle. Aamulla toiveet oli toisin!
Huomenna olisi soitettava kättärille, että mitenkäs edetään.
Löysin äitini neuvolakortin minun odotusajalta ja siitä selvisi, että itse olen tullut ilmoille 10pv lasketun ajan jälkeen. Papulla tuo tuli eilen täyteen.
Localoba rv41+4
Laskettu aika oli 3.11. Viikolla 41+1 eli marraskuun 11. päivä syntyi meille tyttövauva. Painoa 3440g ja pituutta 51cm. Se on ihana. Synnytyksestä jäi hyvät muistot.
Lupasin tänne tulla vähän synnytystarinoimaan, ja lyhyesti taidankin nyt kertoa - kaks viikkoahan tuosta meikäläisen urakasta on, tuntuu aika kaukaiselta jo koko homma.
Tiistaina 11. pv tuli hiukan lapsivettä. Läksin kuitenkin käymään neuvolassa, kun aika oli varattuna. Sieltä pistivät synnärille, olin ihan varma, että ajavat takas kotiin, kun ei supistanut säännöllisesti. Ottivat kuitenkin osastolle, ja yöllä alkoivat kunnon poltot, saliin pääsin kahdelta yöllä. Sitten sainkin jo epiduraalin, kun kohdunsuu oli 4 cm auki, ja puolen tunnin ponnistuksen jälkeen syntyi 9 pisteen tyttö viikolla 37+3. Mun synnytyskanava on jotenkin semmoinen, että ponnistusvaihe tahtoo venyä, tekee jonkun "mutkan" väärässä kohtaa... Paremmin kumminkin meni kuin eka kerralla, jolloin meni imukupiksi.
Sitten vasta se kiirastuli alkoi, kun todettiin, ettei kohtu supistu kunnolla, ja kohtua paineltiin vähän väliä, auts. Kohtuontelo jouduttiin kaapimaan käsin. Verta menetin 2 litraa, joten hemppa laskin ysiinkymppiin ja rautaa oon joutunut syömään. Kotio päästiin sitten jo perjantaina.
Toistaiseksi vauva syö ja nukkuu. Saapa nähdä alkaako vatsavaivat piakkoin. Yöllä syödään kaksi kertaa ja isoveikkakin on ottanut ihan hyvin tän elämänmuutoksen.
Siirryn nyt tonne vauvapuolelle, sikäli kun siellä marrasvauvapinoa löytyy! Kärsivällisyyttä niille, jotka vielä oottelee!
Meku + Hilkka, 13 pv
eli täällä sitä vaan ollaan edelleen. Hiljaselta näyttää.... ei edelleenkään oo sellasia ekasta raskaudesta tuttuja supistuksia jotka tuntus jossain. Alapää on pirun kipee ja kaveri möllöttää varmaan aikasen alhaalla. Ei enää niin riehakkaasti möyryä mahassa. Olo on aika tuskanen ja kypsä tähän olotilaan. Tässä vaiheessa Miskaa oltiin jo kovasti tekemässä.
No pikku jätkä meni mummolaan yöks ja on sit huomenna siellä kun miula on se ultra klo 9:30. Jospa siitä jotain viisastus. Alkaa tosiaan tuntuu, et tää kaveri on päättänyt syntyä vasta joulukuussa.
Nyt jos painus pehkuihin kun varmaan taas herätttää sen viisi kertaa vessaan yöllä.
Sellasta tänne.... Tuun huomenna kertoo mitä ultrassa sanottiin.
Sonteri ja kohtuun juuttunut pikkuinen rv40+4
Niin sitä perjantai iltana lähettiin synnyttään ja poika 3890g ja 51 cm pitkä syntyi pe ja la välisenä yönä klo 00.52.
Kaikki in mennyt hyvin. Kotiin päästiin ma aamunna ja nyt taistellaan todella runsaan maidon tulon kanssa.
Maailman pientä ihmettä on ihana ihmetellä.
Onnea loppuraskauteen kaikille.
Aamupetteri + murunen
En oo oikein jaksanut kirjoitella ja senkiin vähän tuonne Tonska pinoon. Nyt kuitenkin viime metrien tunnelmia. Täällä on pari astetta pakkasta ja maa valkeana. Lisäks koko ajan pikkasen lunta ripottelee. On niin ihanaa.... Kyllä omakin mieli virkisty kummasti kun tuli valoa tähän pimeyteen. Miskakin oli ihan ihmeissään valkeudesta, kun oltiin aamupäivästä ulkona parisen tuntii.
Onnittelut vaan kaikille pikkuisen syliinsä saaneille!!!!!!
Miula on ihan sellanen olo, et mie varmaan tuun olemaan loppuelämäni tässä tilassa. Ei oikein oo supistuksia ja muutenkaan tunnu siltä, et tää kaveri täältä pian ulos haluis. Miskaa ku ootin niin 38 viikolla tais alkaa kipeet supistukset ja tässä vaiheessa niitä oli aina öisin, et siihen heräsin. Joko miun kipukynnys on noussut tai sit ei vaan supistele kipeesti. Ilmeisesti siis joku haluaa syntyä vasta joulukuussa. No jotenki tähän on jo sopeutunu ja ei ees oota mitään tapahtuvaks tässä hetkeen.
Ihan ku meijjän pieni mies vaistois, et äipän pitäs saaha levätä mahollisimman hyvin kun se on jo kohta taas viikon verran nukkunu yöt inahtamatta ja heränny 6-6.30 aikaan. Valitettavasti muuten sitten heräilen öisin ja asukkikin on ruvennu välistä aamuyöstä jumppailee. No ainakin meijjän isukki saa nukkua rauhassa yönsä ja jaksaa sitten.
Lauantaina mies vietti poikien iltaa ja mie vein pojun mummolaan yökylään. Sain olla ihan itekseni illan.... saunoa, kattoo töllöä ja vaan olla. Uni ei sitten oikein kyllä tullu silmään ilman miun miehiä, varsinki sitä pienempää. On se omituista kun sais nukkuu niin ei pysty.
Sellasta meille..... odotellaan kun se eräpäiväkin lähestyy... jo perjantaina
Sonteri, Miska 1v4kk ja pikkukakkonen rv39+3