Viikko 4 ja suurperheelliset :)

Hei taas kaikille! Omppiksen perheen reissu tehty ja oli mukavaa! Ehkä taas jaksaa paremmin kotitöitäkin ja kaikkea, ainakin toivoisin näin! Meillä oli oikein leppoisa loma. Uitiin ja ulkoiltiin ja koko ajan oli notkuvat ruokapöydät tarjolla. Ihanaa kun ei tarvinnut kolmeen päivään miettiä ruoka/siivousasioita. :) Lapsetkin oli tosi reippaita. Kuopuskin nukkuin hyvin yöllä ja päivällä. Myös masunasukki vaikutti tyytyväiseltä. :)



Kukaan ei kai ole ehtinyt synnyttämään? :) Kaverini Turusta sai lauantaina viimein tyttövauvan! Kaksi päivää oli ensin yritetty käynnistää ja kolmantena laitettu oksitosiinitippaan. 26 tunnin urakan jälkeen oli lopulta päädytty sektioon.. :/ Aika hurja kokemus takana, mutta varmasti lopputulos on nyt tärkein!!! Tuntuvat olevan onnensa kukkuloilla! :)



Meillä mies meni tänään myöhemmin töihin ja kertoi aamupalapöydässä nähneensä vauvasta unta... Mukavasti puheli, että meillä oli jo " se pikkutyttökin" ;) Saapa tosiaan nähdä! Silloin kun odotin kuopustamme ja LA oli heinäkuussa, monet kaverit ja tuttavat saivat vauvoja samalle vuodelle ja LA ennen minua. Ja kaikki tekivät tyttöjä! Ajattelin ettei meillekin millään voi tyttö sattua... Mutta niin vain tyttö tuli! Ja tulipas yhdelle kaverilleni vielä tyttö minunkin jälkeen.. :) Nyt näyttäisi, että sama toistuu. Kaksi kaveria on jo saaneet vauvan tälle vuodelle ja molemmat tyttöjä. Serkkutytöllä on LA helmikuussa ja sinnekin mitä luultavammin tulee tyttö... Taas mietin, että voiko se enää meille sattua? ;) Viikon päästä taas neuvola ja yhä vain edelleen jaksan odottaa sydänääniä ja veikkailuja niistäkin! ;)



Niiloakseli mietti nimiä... Kieltämättä sama asia pyörii jo itselläkin mielessä. Reissussakin oli almanakka mukana ja lueskelin ja makustelin nimiehdotuksia. Ja nimemomaan toiset nimet meilläkin hakusalla, tytölle ja pojalle. Onneksi siihen sairaalalappuun ei tarvi kuin kutsumanimet molemmille. :) Hienoa muuten, että sun tilanne Niiloakseli on rauhoittunut!!!! Jospa nyt ois rauhallisempaa menoa loppuaika! :)) Tiedä vaikka ehtisin vielä ennen sua.. ;)



Viimein sain upean kehdon hommattua ja nyt vain odotan sitä kotiin saapuvaksi. Pääsen keinuttelemaan.. :)



Ei nyt tällä erää muuta. Alan purkamaan loput matkatavarat ja pistän pyykkikoneen laulamaan. Ehkä Pikkis ja Neronja jo tällä viikolla pääsee synnyttämään! :0)



O

Eli kirjoitin synnytyskokemukseni eilen, ja sit yht äkkiä koko explorer sammui *ÄÄÖLOJJK=?=)#W?* ja tuli suusta ;))))



Jos nyt jaksais tiiviistäen:



Esikoinen syntyi viikolla 41+6, su-ma välisenä yönä supisteli säännöllisesti. Aamulla rauhoittui ja isännän tullessa töistä sanoin niiden alkaneen uudelleen, mutta annoin hänen vielä mennä nukkumaan. 11 aikoihin lähdettii saikkuun. koko päivä ja yö supisteli säännöllisesti ja tihenevästi, vedet meni silloin päivä aikaan (vesisänkyyn). Mutta sitten aamuyöllä sitten ei enää edennytkään mihinkään, joten sektioon mentiin - varsinaista syytä synnytyksen kesteytymiselle ei vieläkään tiedetä. Synnytysaika - 25h.



Toinen syntyi vkoll 40+6. illalla alkoi supistella (kun isäntä taas lähti yöhön). Aamulla sitten hänen kotiin tultuaan mentiin viemään esikko mummolaan ja mentiin saikkuun. Kätilö lähetii isännän kotio, kun ei vielä kauheasti ollut auennut paikat. Illalla kuudelta puhkaistiin kalvot ja sitten lähti kulkemaan vähän reippaammin. neito syntyi 19 tunnin työn jälkeen ja 16 min. ponnistamisella.



Kolmas sitten syntyi puolituntia ennen äitipoliaikaa - eli rv 42. Koko itsenäisyyspäivän supisteli ja sit yöllä (yllätys, yllätys, isäntä töissä) meni puoli kahden aikaan vedet. Sitten saikkuun ja homma etenikin vähän rivakammin. Neiti syntyi 12 tunnin tuloksena 20 min ponnistuksella.



Kaikilta olen pyytäny epid., kun se on ollut niin hyvä levon tuoja, kun nuo supistelut olleet aika voimakkaita ja kuitenkin kestäneet suht kauankin.



TUo isännän yövuoro on kyl aika huvittava tekijä ;) Toinen oli kahden ensimmäisen kohdalla, jääkiekko. Esikko syntyi vappuna, joten silloin oli mm-kisat, mie en suostunut menemään synn.salin puolelle ennen kuin suomen peli loppui ;) Toinen syntyi Karjala-turnauksen aikoihin, silloin annoin isännän rauhassa katella peliä, et sain itse levätä, juuri epid. saaneena....



Mie sanoin reilu vuosi sitten etten uskalla enää tehdä neljättä, kun tuo pituus on ollut aika nousujohdanteinen näillä neideillä - 1. 52cm, 2. 53cm ja 3. 56cm - tuleekohan vieläkin jatkoa ;) Miulla on onneksi normaalia väljemmät paikat (tutkittu toisen odotuksen aikana synnytystapa-arviossa), joten on sen puoleen sit ollut kuitenkin helppo synnyttää ja toisaalta on miulla pituutta 174cm, joten aika pitkään olo ihan hyvä, vaikka pitkäselkäisiä neitoja olleet tuolla masussa ahdistamassa ;)))



Nyt täytyy varmaan alkaa lukemaan tenttiin, ettei menen kuopuksen päikkäriaika hukkaan (menisikö omien voimien keräämisessä???). Palailen taas...



--Mirpa ja neidot x3--

Kovasti on ollut kiirettä, joten en ole ehtinyt tänne piipahdella ollenkaan. Lämpimät onnittelut jo vauvansa saaneille!



Mulla on tänään ensimmäinen äippälomapäivä, mutta töitä on vielä sen verran, että lomailemaan en ihan vielä pääse. Ja muutenkin lomailu yrittäjänä taitaa jäädä osittain haaveeksi :) No tahtia hidastan joka tapauksessa.



ISKIAS mulla kiukkuaa tässäkin raskaudessa, onneksi vähän vähemmän kuin viimeksi. Oikea jalka on se, joka yleensä valittaa.



VOINTI on pysynyt hyvänä, mitä nyt tuo iskias vähän kiukkuaa näin loppua kohti ja käveleminen alkaa olla sellaista lyllertämistä, varsinkin, jos on pitkään istunut ja sitten nousee ylös. Neuvolassa ei mitään isompia, hemppa on laskenut ja sen tilanne katsotaan ensi kerralla. Tosin siinä ei ole mitään uutta, sama juttu joka kerta.



SUPISTUKSIA tulee päivittäin, varsinkin silloin, jos touhaa liikaa :D Ovat tuntuneet jo pitemmän aikaa, mutta ovat siis vielä harjoitussuppareita. Meillä on kaikki edelliset menneet la:n yli, joten saa nähdä. Ehkä tämä viimeinen tulee vähän aikaisemmin, mutta en silti jaksa uskoa, että kovin paljon. Enkä ihmettelisi yhtään, jos tekee samoin kuin edelliset ;)



VAUVA on kova liikkumaan, kuten kaikki edelliset, tämä kaveri on esikoisen tapaan erikoistunut potkimaan ylöspäin. Samoin puskee peppua ylös niin, että välillä tuntuu kuin nahka repeäisi. Huh.



IMETYS meillä jatkuu nuorimman osalta, toiseksi vanhin lopetti tuossa vähän yli kuukausi sitten. Tosin on aika todennäköistä, että toinen tandemimetys on edessä :)



Tämmöistä tänne. Hyvää vointia kaikille!



Porenn ja Pikkukulta rv 35+2

Omppuäippäkin kotiutunut, kiva että oli mukava reissu. Kiitoksia vaan, toivotaan tosiaan, että pääsis tällä viikolla synnyttämään. Mutta en jaksa uskoa. Epätoivoisia tunnelmiani tilitinkin tuossa eilettäin vanhassa pinossa..



Porenn, huih, sullahan on viikot vilahtanut. Älä kuitenkaan vielä ohi kiilaa synnytysjonossa, ethän =) Toivottavasti iskias helpottaa. On kyllä inhottava vaiva. Mulla oli sitä kahdessa edellisessä raskaudessa, nyt on ihan outo juttu, kun ei ole. Mutta muuten kyllä joku hermo puristuksissa tuossa oikeassa jalassa.



Mirpa: Sinäpä oot " saanut" tehdä kunnon rupeamat tyttöjä tehdessäsi. Ja esikoisen kohdalla ihan tavallaan turhaan, kun sektioon sitten päädytty. Onpas tuo teidän kolmonen ollut hurjan pitkä syntyessään! Eikä nyt muutkaan tytöiksi mitään lyhykäisiä. Jospa nyt kuitenkaan ei ihan 60-senttinen olisi tämä neljäs syntyessään =) Mutta ei sun varmaan tarvi kaappiin yhtään 50-senttisiä vaatteita varata. Onpas hassu sattuma, että aina isännän yövuoroaikaan synnytykset alkaneet. Nythän voit sitten päätellä, koska syntyy, jos miehellä osuu yövuoroja sinne lasketun ajan seutuun ;)



Mitenkähän Annlinnillä on vauva-arki lähtenyt sujumaan? Onkohan kirjoitellut jossain vauvapuolella tai jossain? Mahtaisko kukaan tietää, ois kiva käydä kurkkimassa. Tai jos satut tätä itse lukemaan, niin tulehan kertomaan kuulumiset!



Olikos Neronjalla tänään äitipoli? VAi muistanko väärin? Kuulumisia odotellaan.



Meiltä ei sitten niin mitään uutta. Ei ainakaan synnytykseen viittavaa.



Pikkis 38+5

Moi kaikille!

Nyt kuulkaa alkaa ihan oikeasti pian olla pää niin sekaisin ettei kohta tiedä miten päin olisi.

Kuten olenkin jo maininnut (aika monestikin...) että täällä ötökkä viihtyy yksiössään istuen. Nyt sitten torstaina olen menossa sinne synnärille, jossa mahdollisesti yrittävät sitä ulkokäännöstä. Nyt olenkin miettinyt pääni pyörälle, että jospa en annakaan yrittää kääntää, siihen minulle on kuulemma neuvolan tädin mukaan oikeus. Jokin vaisto yrittää saada minun kieltämään käännösyrityksen, mutta en vain saa siihen itseltäni mitään loogista selitystä. Ainoa asia, mikä kovasti mietityttää, on tuo ötökän asennon muuttumattomuus. Eli pienellä on pylly alhaalla, pää oikeankylkikaaren alla ja jalat vasemmassa nivustaipeessa. Vaikka makoilisinkin vasemmalla kyljelläni, ötökkä on ja pysyy selkä minun oikealla puolella eli selkä ylöspäin, se alkaa vaan puskea jaloillaan niin vimmatusti tuonne vasemmalle puolelle. Tuntuu että jalat tulee läpi ja käy niin pirun kipeää että on pakko vaihtaa asentoa, jolloin pikkuinenkin rauhoittuu. Tästä johtuen onkin alkanut mietityttää, miksi pieni ei saa liikuteltua selkää eikä juurikaan päätään. Liekö sitten napanuorassa jumissa, siinä olisi yksi selitys... Mitäs sitten tapahtuukaan, jos alkavat tekemään käännöstä ja vauva onkin jumissa?! Onko ihan pöllöä luottaa omaan vahvaan vaihton tunteeseen vai onkohan tämä vain jotain kauhukuvien maaluuta? Ja kaiken kukkuraksi mies ei pääse mukaan torstaina, koska emme saa nuorimmalle hoitajaa. Hän kyllä kovasti kannustaa ja kuuntelee. Häntäkin arvelutttaa tuo kääntäminen. Kyllähän ne ennen käännöstä ultraavat, mutta...

Sectio on sitten toinen juttu, sekin kammottaa. Itse leikkurissa olleena tiedän mitä se on, ja ettei se mikään pikku juttu ole, ja varsinkaan siitä toipuminen.



Että tällaista vuodatusta tällä kertaa, anteeksi täydellinen omanapaisuuteni!!!

sun täytyy kertoa omista fiilikseistä siellä jos torstaina menet paikalle. Osaavat kattoa juurtajaksaen kaikki kunnolla, että napanuora on oikeassa paikassa jne..

Rupesin tässä ihan tunnelmoimaan sun puolesta, että huh, täälläkin jännittää.



nyt kuopus ei anna jatkaa.. toisella kertaa

sitten.



sinuvi

nannelle tsemppiä! juttele lääkärin kanssa perusteellisesti kyllä ne tietää mitä ne tekee. Mullakin vauva oli perätilassa ja itse tulin siihen tulokseen etten anna kääntää vaan yritän alakautta jos vain luvan saan mutta viikko sitten kun synnytys meinasi supistuksilla käynnistyä niin siinä samalla vauva kääntyi ympäri ja oli ainakin vielä viime viikon keskiviikkona pää alaspäin. Lääkäri vain tuumasi että supistukset sitten käänsi vauvan oikein päin. Tiedä sitten oliko supistusten ansiota vai aiheuttiko vauvan kääntymisen yritys nuo supistukset.



Täällä olen vielä vuoteen " vankina" huomenna olis äitipoli käynti ja sitten saan ohjeet jatkoa varten. Luulen että ainakin viikko pitää ottaa vielä rauhassa ja sitten voin tehdä paluuta normi elämään. Katsotaan nyt,hiukan kyllä jännittää että entä jos tilanne onkin edistynyt ja joudun sisälle osastolle. Supistuksia on tullut tänään vain 2, 6 tunnin välillä eikä niitä tuon enempää ole moneen päivään ollut.



Vauva tuntuu olevan oikea äkäpussi :o) jos yritän nukkua oikealla kyljellä niin vauva hermostuu ihan täysin ja alkaa potkia niin että kipeää käy... loppu raskauden pahoinvointikin alkaa nostaa päätä :o( sitä mulla ei koskaan ole ollutkaan aiemmin.

Joudun sitten nukkumaan koko ajan vasemmalla kyljellä ja se alkaa jo käydä vasemman kyljen ja lonkan päälle mutta minkäs teet :o) lastensa eteen tekee vaikka mitä eikö?



niiloakseli rv 33+0 taas yksi viikko täynnä!!

Pikkis muisti ihan oikein, että mulla oli tänään äitipolikäynti. Vauva on tosi alhaalla. Pää kuulemma tuntui selvästi, kun kohdunsuuta kokeili. Ulkosuu sormelle auki (ollut jo pitkään), kanavaa jäljellä 2-3 cm mutta pehmentynyt, sisäsuu kiinni. Painoarvion tekeminen ei ihan täydellisesti onnistunut, kun pää on tosiaan niin lantiossa. Lääkäri arveli, että pään mitta jäi pienemmäksi kuin todellisuudessa on (meillä on kaikki vauvat olleet isopäisiä), koska ultra antoi pään perusteella pienemmän kokoarvion kuin keskivartalon ja reisiluun perusteella. Noilla saaduilla mitoilla arvio oli 3,6 kg, mutta lääkäri sanoi, että voi olla parisataa grammaa painavampi, just johtuen siitä, kun päänympärystä oli hankala saada. Aika isolta minusta kuullostaa tähän vaiheeseen, kun kuopus oli syntyessään rv 40+0 muistaakseni 3685 g. Kakkonen, kolmonen ja nelonen olivat yli 4-kiloisia, mutta hehän syntyivätkin rv42. Seuraava kontrolli on rv 40+1. Silloin sitten keskustellaan, saako mennä minkä verran yli.



Eipä tässä olis olossa muuten valittamista, mutta yskän aiheuttama virtsankarkailu (ja tietysti myös itse yskä) on kyllä lievästi sanottuna ikävää :-/. Tää hiton yskä on kyllä sinnikkäästi yrittänyt pilata tämän loppuraskauden. Tuohon karkailuun ei tahdo enää auttaa edes se, että pistää jalat ristiin. Ja autolla ajaessahan sitä ei edes pysty tekemään. Viimeisiltä asioilta kun lähdin tänään kotiin ajamaan, niin oli jo melkoinen vessahätä, mutta kun ei ollut vessaa lähellä ja mieskin jo hoputti kotiin. Yritin ajaessa olla yskimättä (matkaa 32 km), mutta sitten tuli ihan pakottava tarve yskiä ja sit ajelinkin loppumatkan kirjaimellisesti housut märkänä, vaikka olikin kestoside housussa :-/. Ajattelin, että mä en kyllä voi lähteä MIHINKÄÄN ennen kuin tää vauva on syntynyt. Ja tietysti jos vielä sittenkin yskä jatkuu, niin sama vaivahan se synnytyksen jälkeenkin on, mutta ei ainakaan vauva oo rakkoa painamassa. Lääkekuuria olen syönyt nyt lauantai-illasta lähtien, mutta ei tää olo kyllä kauheesti oo vielä korjaantunut. Korvatkin on edelleen tukossa.



Ai niin, lääkärin kanssa oli puhetta ehkäisystä/sterilisaatiosta. Oli sellainen nuori, ihan pätevän tuntuinen naislääkäri (ekaa kertaa tapasin ko. lääkärin vaikka paljon olen tämän ja edellisen raskauden aikana polilla käynyt). Sanoi, että " sterilisaatioon ei kannata mennä, jos yhtään on epävarma ja sinä tunnut olevan epävarma" , joten ei siis suositellut. Suositteli kokeilemaan kuparikierukkaa, kun se on hormoniton ehkäisymuoto (mulla siis se tukostaipumus, siksi ei suositellut mulle mitään hormonaalista). Tai sit myös sanoi, että miehelle on paljon helpompi tehdä sterilisaatio ja se on myös paljon helpompi purkaa, jos siltä alkais tuntua. Tosin siinäpä oliskin miehelle oiva keino vartioida meidän lisääntymistä. Kun ei menis purkuun, niin ei myöskään tulis enää vauvoja ;-).



Mies nimittäin taas tässä yks ilta sanoi, että on se hyvä, ettei meidän tarvii enää tämän jälkeen lähteä ponnistamaan. Olin vähän jo muutenkin ärtyneellä tuulella, niin sanoin sitten vaan, että no onhan se hyvä, ettei " isin" tarvii enää ponnistaa. Kalskahti tietty mulla korvaan tuo, että onkos se muka hänkin ollut vauvaa ponnistamassa ja sit ärsytti vähän se, että se minunkin puolesta ilmaisi, miten hyvä on, ettei enää vauvoja tule ;-). Jotain muutakin se on tässä sanonut, mutta minä en ole oikein sanonut mitään. Sit se tässä ihan äskettäin sanoi jotenkin, että vieläkö sinä ihan tosissaan meinaat vielä lisää lapsia tehdä. Olin aika yllättynyt kommentista ja sanoin vaan nauraen, että enhän minä ole mitään sellaista puhunut (kuten en olekaan). Sit se sanoi, että palautuukohan tuo sinun masu enää ennalleen, kun sitä on jo niin moneen kertaan venytetty. Nauroin sille ja sanoin, että ai sinä otit nyt tuollaisen pelottelutaktiikan (siis että tulisin itsekin siihen tulokseen ettei enää yhtää vauvaa lisää). Sanoin, että onhan tuo ennenkin palautunut ;-). En tosiaan ole suunnittelmassa lisää vauvoja, mutta haluaisin vaan, että mahdollisuus siihen jäisi vielä olemaan, jos siltä alkais tuntua joskus :-).



N@nnehan se oli, jolla oli murheita vauvan asennon kanssa. Kannattaa tosiaan puhua peloistasi/epäilyistäsi äitipolilla, niin varmasti tarkistavat asian.



Tää jäi nyt taas tällaiseksi lähes täysin omanapaiseksi viestiksi. Pitkään meni kaupungissa ja sit on mennyt tässä kotiutuessa aikaa ja tyttö piti vielä kaverinsa luota käydä hakemassa. Helmikuisten pinokin oli venähtänyt hurjan pitkäksi. Senkin vaan muutamalla silmäyksellä kävin läpi. Jos vaikka tässä myöhemmällä (lue: yöllä...) sais käytyä näitten kahden pinon viestit läpi vähän paremmin.



Supistuksia odotellen (vissiin turhaan vaikka paikkoja tänään ronkittiinkin)



neronja rv 38+2

Ihanaa Pikkis että sä mua kaipailit. Oisinhan mä tuolla vauva-puolella kirjoitellut mutta suurperheellisten pinoa ei ole aikoihin näkynyt.

Mä olen aivan haltioissani tästä vauvan hoitelusta on tää vaan niin IHANAAA ja nyt valvon taas vauvelin kanssa kun muu perhe nukkuu. Yritän saada teille kuvan vauvelista, mutta täytyy odottaa ton miehen apua kun en ole mikään tietokone expertti. Mun mies on nyt työmatkalla Ruotsin puolella ja olen järjestellyt uutta kotia päivisin kun lapset on koulussa ja vauva nukkuu.



Neronja: oli tosi kiva lukea sun kuulumisia ja naurussa oli pitelemistä anteeksi vaan kun sulla ja sun miehellä on niin hyvät keskusteluaiheet. Mun mies ei menis koskaan vapaaehtoisesti täysissä sielun ja ruumiin voimissa sterilisaatioon sillä kun on sellainen käsitys että sellaisilta miehiltä ei tule kuin kuumaa ilmaa. Mä en vois kuvitella että meille ei tulis vielä ainakin yhtä tai kahta vauvaa nämä kun on aivan uskomattoman söpöjä ja ihania.



Mä odottelen täällä taustalla kavereita tonne vauva-puolelle.



Annlinn ja pikku-söpis

Kiitos kun kävit jakamassa kuulumisiasi =) Voi, on varmasti ihanaa hoidella pientä nyyttiä. Tällä hetkellä voin vaan haaveilla ja kuvitella. Mutta jospa täältä perässä tullaan, toivottavasti edes kolmen viikon päästä olisi se nyytteröinen sylissä täälläkin. Tavataanpa viimeistään silloin vauva-puolella! Ja käyhän ihmeessä vain täällä pinossa, jos ei sielläkään ketään näy!!



Neronja: Eipä sullakaan mikään pieni asukki sieltä oo tulollaan. Hieno juttu, että pääset pian uudelleen arvioon. Voi, tuo karkailuongelma on kyllä vihoviimeinen. Toivottavasti tuo yskä nyt helpottais pian!



Nyt tämän mamman pitää käydä välipalalla, että pysyy sokerit tasaisena, huoh. Voi kun saa tämän beibin syliin, niin vedän kaksin käsin karkkia ja syön kerralla mahan niin täyteen, että napa rutisee =))



Pikkis 38+6 (jolla käyrä vaan nousee ja joka suunnittelee jo varaavansa naapurikaupunkiin yksityiselle ultra-ajan parin viikon päähän, jos ei täältä mitään heru)

noita painoarvioita kun on tehty itse kullekin joskus, niin ajattelin heittää siitä gallupin tuonne ihan omana avauksenaan. Kun musta on mielenkiintoista seurailla, mitä itse kullekin on povattu ja miten on pitänyt paikkaansa. Käykäähän sankoin joukoin vastaamassa =)



Pikkis taas

Kaikilla tuntuu jo pyörivän mielessä kovasti vauvajutut! Ja suurin osa meistä taitaakin olla " loppupääläisiä" . Annlinn kertoi kans kuulumisia, kiva kiva!! Varmasti vauva on ihana! Ihailen myös sun asennetta kun kerrot, että ainakin yhden tai kaksi lasta vielä haluat! :) Voi voi, itse olen aika lailla samoilla linjoilla kuin neronja... vaikka tuntuukin, että EHKÄ tämä nyt tosiaan on ja pitäisi olla se viimeinen vauva, niin en ole valmis sterilisaatioon enkä oikein hehkuta minkään ehkäisynkään suuntaan. Siitä on kauan kun olen viimeksi käyttänyt pillereitä ja lasten välissä ehkäisynä on ollut vain kondomi... Jopa tyttöjen välissä (6v). Nyt en tiedä mitä tehdä... Meillä mies ois kyllä valmis steriloitavaksi vaikka heti, mutta minä en anna lupaa. Haluan pitää takaportin auki. Ja sekin on meilläkin totta, että jos miehelle sterilisaatio tehtäis, hän kyllä päättäisi lapsiluvustamme tasan tarkkaan. Joten ei kiitos!! ;)



Ystäväni Turusta soitti aamulla ja kertoi enemmän synnytyksestään ja kaikesta. Kuulimpa pientä vauvan tuhinaakin kun olivat just imetyspuuhissa! :) Tuli oikein ihana olo tuon puhelun jälkeen. Pian minäkin taas imetän ja tuudittelen nyyttiäni.. :)



Laitahan Niiloakseli huomenna kuulumisia äippäpolireissun jälkeen! Toivotaan, että tilanne on niin hyvä, että pääset kotiin jatkamaan lepäilyä. Hyvä ettei supistuksia ole nyt juurikaan tullut! :)



Me ollaan mietitty muuttoa alakertaan. Meidän vanhempien makuuhuone on nyt yläkerrassa ja se saattaa tuntua hankalalta kun vauvakin syntyy... :/ Ehkä vaihdetaan huoneita vanhemman tyttäremme kans. Hän ois ikionnellinen päästessään yläkerran makkariin, jossa on parveke ja kaikki! ;) Molemmat pojatkin asustaa yläkerran makuuhuoneissa. Sitten nukkuis äiti, isi ja " pikkutytöt" alakerrassa ja ois helpompi laittaa nykyistä kuopustakin nukkumaan. Tätä nykyä se menee niin, että aina jompi kumpi nukuttaa neidin yläkerrassa ja siinä kestää yleensä tunti. Kun muutettais alakertaan nukkumaan neitokainen vois opetella menemään itse nukkumaan ja sais nukkua omassa huoneessa, joka on ihan toisen makkarin kyljessä... No huh mikä sepostus... Kinkkiseltä vaan tuntuu alkaa muokkaamaan huoneita... :/ Mutta kylläpä tämä tästä!



Tänään vien lapset mummulaan ja käyn katselemassa lipastoa vauvanvaatteille. Haluan sen jo pian, että pääsen pesemään pikkuvaatteet! Tuntuu, että on jo aika! :))



Omppis (huomenna tasan rv 32)

Huomasin eläväni väärää päivää ja Niiloakselillahan onkin jo tänään äippäpolikäynti... :) Ehkä kuullaankin tilanne siis jo tänään! :))



Pikkikselle tässä ulkomuistista lapsukaisteni painoarviot ja syntymäpainot...



Esikoispojat arvioitiin molemmat painaviksi n. 2500 g joskus viikoilla 36+? Syntyivät tasan rv 37 ja toinen pojista painoi 2185 g ja toinen 2665 g. Vanhemman tytön painoarvio oli n.3500 ja hän painoi syntyissään rv 39+2 3275 g. Kuopustyttö arvioitiin myös painavan n.3500 ja hän painoi syntyissään rv 40+1 3480 g. :)



O

Tänne en olekaan kirjoitellut aikoihin. Käyn aina vain lukemassa juttunne ja sitten on jo aika vierähtänyt niin etten kerkeä muka itse kirjoitella enää mitään :)



Olen ollut sairaslomalla pari viikkoa supistelujen takia. Töissä istumisesta ei tullut yhtään mitään vaan koko ajan supisteli. Lenkillä en voi käydä ollenkaan. Sairasloma kuitenkin auttoi ja supistelu on nyt lähes normaalia harjoitus supistelua :) Saa nähdä alkaako uudestaan kun töissä taas istun jonkin aikaa.



Vauveli on myös perätilassa koko ajan tuolla mahassa. Missähän vaiheessa sen pitäisi viimeistään kääntyä? Edellisissä raskauksissa lapset ovat olleet ihan alusta asti pää alaspäin kohdussa. Tai siis näillä viikoilla eivät enää ole kääntyilleet. Enää 10 viikkoa suunnilleen laskettuun aikaan ja alan kohta panikoida! En missään nimessä halua enää mitään sektiota enkä kyllä uskalla perätilassa olevaa lastakaan synnyttää. Meidän kolmas lapsemmehan ei päässyt syntymään kun oli kasvotarjonnassa. Ponnistaminen ei vain liikuttanut lasta yhtään mihinkään ja sektio tuli. Olisi kiva kuulla kokemuksia teiltä, onko lapsi ollut perätilassa mihin viikoille asti? Vai onko ollenkaan. Vointeja vain kaikille! Pakko jatkaa työntekoa...

viikko 30 menossa meikäläisellä nyt. Jäi laittamatta tuohon aiempaan viestiin...

Pikkukakkonen kyseli painoarvioista. Minulle on tehty painoarvio ainoastaan kolmannesta lapsesta ja painoarvion mukaan kuopus olisi painanut 4kg. Olin aivan paniikissa, koska tuttavilleni tehdyt painoarviot ovat heittäneet jopa kilolla todellisesta ja usein vauvelin paino on ollut paljon arvioitua suurempi. Olin varma, että vauva jää jumiin, ratkean kahtia tai jotakin muuta kamalaa tapahtuu. Kuopus syntyi kolme päivää arvion jälkeen ja painoi 3690g. Synnytys sujui nopeasti ja hyvin.

Minua hirvittää ajatus yli nelikiloisen synnyttämisestä, vaikka tiedä sitten, onko siinä mitään eroa, jos vauva on muutamia satoja grammoja isompi kuin edelliset.

Onnea ja jaksamista Pikkukakkoselle viime metreille. Maali häämöttää :)



N@nnelle peukkuja! Omakohtaisia kokemuksia ei perätilasta ole, mutta kovin yleistähän tuo tuntuu olevan. Lääkärit varmasti osaavat opastaa oikean ratkaisun tekemiseen! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.



Niiloakselin kuulumisia odotellaan täälläkin. Varmasti tylsää olla " sidottuna" sänkyyn. Toivotaan, että supistukset eivät ole vielä saaneet muutoksia aikaan ja saisit elää jokseenkin normaalia elämää.



Omaan oloon ei juuri uutta kuulu. Paitsi että parina päivänä on tuntunut ikävää kipua alakerran luissa. Varmaankin jotain hormoneista johtuvaa kipuilua, koska tuo vatsassa oleva sintti ei voi vielä painaa mihinkään. Vähän vaan hirvittää, että jos nyt jo näin kipuilee, niin mitähän tulevaisuus mahtaakaan tuoda tullesssan : /



Viikonloppuna ostin kirppikseltä tosi siistin sitterin ja muutaman pikkuruisen vaatteen. Ei millään malttaisi pitää näppejään erossa " vauvatavarasta" , vaikka järkevämpää olisi odotella hankintojen kanssa muutamia viikkoja eteenpäin.



Vointeja kaikille!



Meriutu rv 14+4

eli äippäpolilla käyty ja tilanne oli seuraavanlainen :o)

kohdun sisäsuu oli mennyt takaisin kiinni ja ulkosuu oli hiukan auki mikä on kuulemma ihan normaalia jo viidettä odottavalle näillä viikoilla,kanavaa jäljellä 2.5cm eli se oli lyhentynyt sentin verran mutta ei kuulemma sekään ollut huolestuttavaa. Vauva voi hyvin ja painaa noin 2kiloa nyt :o)

lääkäriltä sain vähän sellaista asennetta että tämä mun koti vuodelepo oli hiukan liioiteltua ja antoi mulle luvan aloitella normaalia elämää!! eli tämä viikko vielä hissukseen ei mitään suursiivouksia yms :o) vaan pikku hiljaa palaan sitten normaaliin rutiiniin ettei tule liian äkkiä liikaa rasitusta kuitenkaan.

Syyksi noille supistuksille tämäkin lääkäri sanoi tulehduksen joka nyt on hoidettu ja pitäisi pysyäkin pois. Varoitti kuitenkin että vauvathan syntyy kun ne itse haluaa ja tässähän voi mennä vielä vaikka pääsiäisen yli ennen kuin lopulta käynnistetään jos yli menee :o)

No mulle oli helpotus että saan lopettaa pelkäämisen ja kaiken tämän jälkeen voin mieluusti olla ylimääräistäkin aikaa raskaana :o) saanpahan olla ainakin kunnolla raskaana tämän viimeisen kerran :o)



iloisin mielin

Niiloakseli rv 33+1

Niiloakseli, hieno juttu, että kaikki oli noin hyvin. Toivottavasti vauva nyt malttaa sitten pysytellä masussa ihan loppuun asti.



Meriutu, minkäs sille mahtaa, jos tarpeellista ja hyvää tavaraa tulee vastaan. Parempi ostaa silloin pois, kuin sitten koittaa epätoivoisena metsästää joka paikasta. Kiitos tsempeistä ;)



Omppis: Ei muuta kuin huoneita muuttelemaan, jos tuntuu toimivammalta ratkaisulta! Mutta älä sinä kantele mitään isoja kuitenkaan! Meillä muokattiin kesällä kolme huonetta keskenään ja kyllä oltiin tyytyväisiä. Isäntähän tuttuun tyyliinsä koitti pistää hanttiin, hän kun on kaikkea " ylimääräistä" vastaan, mutta kyllä on hänkin kehunut jälkeenpäin, että oli oikea ratkaisu.



N@nne: Eikös sulla otettu niitä kokeita kutinan vuoksi? Joko oot saanut vastauksia? Tuosta käännösyrityksestä kehottaisin minäkin vakavasti keskustelemaan lääkärin kanssa, siis kertomaan omat tunnot ja ajatukset. Ja jos yhtään tuntuu arveluttavalta, niin eihän siihen ole tosiaankaan pakko suostua, eikä ne ketään yritä väkisin pakottaa =)



Sinuvi: En tiiä huomasitko, vastailin niistä rattaista viime viikon pinossa?!



Pikkis 38+6 (jolla on hermo puristuksissa jalassa ja päässä;)

Kiva Niiloakseli, että tilanne on normalisoitunut!! :) Ja ajatella, sullahan on jo viikko 34 menossa ja vauvakin jo mukavan kokoinen! Ja eipä sitä tosiaan tiedä, vaikka vielä ylikin menisi! Vauvahan sen päättää! ;)



Mukava kuulla Soffalan kuulumisia. Jospa sullakin supparit pysyis pois ja jaksaisit vielä hetken töissä. Varmasti ihana aloitella äippälomaa työelämän jälkeen :) Itse ainakin olin niin valmis lomalle kuin olla ja voi. Nyt kun olen tämän välin viettänyt kotona, huomasin yhtäkkiä toissapäivänä, että hups, mullahan alkoikin äitiysloma! Aloitin varhennettuna taloudellisista syistä ja mukavalta tuntuu nyt odotella " isompaa tiliä" :)



Ja meriutu on shoppaillut :) Olen pitkälti samanlainen etten malta olla ostamatta jos näen jotain ihanaa.. Nyt olenkin saanut ostella kortteja ja lahjoja kun kavereille on tullut vauvoja :)



Miltäs teistä muista tuntuu autossa istuminen? Itselleni se on ajoittain hankalaa. Tuntuu kuin kohtu ois jo niin korkealla, että sopivaa asentoa on hankala löytää. Koko ajan saa olla oikomassa itseään.. ;)



Kuopukselle kehkeytyi nuha yön aikana ja huomenna tietty 1,5 vuotis neuvola.. Muistaako kukaan, onko tuossa iässä nykyään rokotusta? Niitähän on nyt yhdistelty niin paljon, että ajattelin, että hyvinkin vois olla piikin paikka kun niitä on nyt harvemmin ollut..



Kiitos Pikkis muuttotsempistä! :) Kyllä me nyt tosisaan päätettiin muuttaa alakertaan pikkuväen kans. Säästytään portaitten ravaamiselta. Eilen huonekalukaupoissa katselinkin kaikkea ihanaa mitä " uuteen" makkariimme haluaisin.. ;) Saa nähdä kuinka kalliiksi tämä huonemuutos tuleekaan!!



Nyt petivaatteet pihalle. Pakkasta on 15 astetta ja aurinko paistelee mukavasti! :))



Ihania odotuspäiviä!



Omppis ja masu (tasan rv 32) :))

elämä alkaa todellakin hymyillä rankkojen kuukausien jälkeen. Saimme taloudenkin kuntoon ja vauva pysyy masussa :o) olen niin onnellinen etten tiedä miten päin olisin :oD Nyt voin oikeasti alkaa vain odottaa uutta tulokasta ja nauttia tästä loppu odotuksesta! Ihanaa!!!



Onnellinen niiloakseli rv 33+2 :o)