tavarapaljous :(

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 01:04"]

Ihanan inspiroiva ketju! Täältä on tullut tosi hyviä vinkkejä omaankin karsimisprojektiin :)

308, joka tuskaili perintötavaroidensa kanssa: olisiko tavaroita mahdollista lainata johonkin museoon tai näyttelyyn niin, että ne olisivat siellä esillä ja muidenkin ilona, mutta niistä ei tarvitsisi lopullisesti luopua? Muistelisin että olen joissakin näyttelyissä nähnyt tavaroita, jotka ovat olleet lainassa joko toisesta museosta tai yksityishenkilöiltä.[/quote]

Hieman varautuen suhtautuisin tähän ideaan. Onhan noita kaikenlaisia "museoita" Suomi täynnä, mutta ammatillisissa museoissa ei enää olla kovin innoissaan deponoinneista eli esineiden sijoittamisesta kokoelmiin, niin, että museo ei omista niitä. Jos jokin esine menisikin lainaan johonkin näyttelyyn, sekin todennäköisesti olisi vain väliaikaisesti siellä eli väliaikainen ratkaisu "varastointiin". Museoon esille päästääkseen ei riitä että esine on vanha ja hieno.

Jos taas lainaat esineet johonkin pikku"museoon", voitko olla varma niiden turvallisuudesta ja säilymisestä? Tiedän että pienistä kotiseutumuseoistakin on varastettu esineitä.

Mitä mieltä, saako edesmenneiden isovanhempien antamasta kultaketjusta luopua? Koru on pelkkä paksu kultainen ketju, enkä minun tyyliä. Kertaakaan en ole pitänyt, enkä pidä. Silti mietin, että ketjusta luopuminen olisi niin törkeää etten kehtaisi kellekään sitä tunnustaa. Sitä paitsi, todennäköisesti saisin takaisin noin 1/10 hankintahinnasta.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:32"]

Mitä mieltä, saako edesmenneiden isovanhempien antamasta kultaketjusta luopua? Koru on pelkkä paksu kultainen ketju, enkä minun tyyliä. Kertaakaan en ole pitänyt, enkä pidä. Silti mietin, että ketjusta luopuminen olisi niin törkeää etten kehtaisi kellekään sitä tunnustaa. Sitä paitsi, todennäköisesti saisin takaisin noin 1/10 hankintahinnasta.

[/quote]

Käy teetättämässä siitä jokin sellainen koru, jota voisit pitää.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:58"][quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:32"]

Mitä mieltä, saako edesmenneiden isovanhempien antamasta kultaketjusta luopua? Koru on pelkkä paksu kultainen ketju, enkä minun tyyliä. Kertaakaan en ole pitänyt, enkä pidä. Silti mietin, että ketjusta luopuminen olisi niin törkeää etten kehtaisi kellekään sitä tunnustaa. Sitä paitsi, todennäköisesti saisin takaisin noin 1/10 hankintahinnasta.

[/quote]

Käy teetättämässä siitä jokin sellainen koru, jota voisit pitää.

[/quote]

Tämä on minulle ihan uusi asia! Onko kukaan niin tehny? Mitä ainakin maksaa tms.?

[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:32"]

Mitä mieltä, saako edesmenneiden isovanhempien antamasta kultaketjusta luopua? Koru on pelkkä paksu kultainen ketju, enkä minun tyyliä. Kertaakaan en ole pitänyt, enkä pidä. Silti mietin, että ketjusta luopuminen olisi niin törkeää etten kehtaisi kellekään sitä tunnustaa. Sitä paitsi, todennäköisesti saisin takaisin noin 1/10 hankintahinnasta.

[/quote]

Mä vei just eilen panttilainaamoon punnittavaksi kaksi paksua kultaista rannekorua jotka olen saanut yo-lahjaksi. Kumpaakaan en ole pitänyt enkä tule pitämään. Yli 20 vuotta ne on olleet laatikossa ja päätin luopua. Otin siis selvää ja totesin et panttilainaamoilla on paras kullan kurssi ja mikä parasta, koruista ei tarvitse kertaheitolla luopua vaan saa 4kk lainan. Jos ei halua sit lunastaa, sen voi jättää tekemättä ilman lisäkuluja. Jos tulee katumapäälle, voi korut hakea pois.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:16"][quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:32"]

Mitä mieltä, saako edesmenneiden isovanhempien antamasta kultaketjusta luopua? Koru on pelkkä paksu kultainen ketju, enkä minun tyyliä. Kertaakaan en ole pitänyt, enkä pidä. Silti mietin, että ketjusta luopuminen olisi niin törkeää etten kehtaisi kellekään sitä tunnustaa. Sitä paitsi, todennäköisesti saisin takaisin noin 1/10 hankintahinnasta.

[/quote]

Mä vei just eilen panttilainaamoon punnittavaksi kaksi paksua kultaista rannekorua jotka olen saanut yo-lahjaksi. Kumpaakaan en ole pitänyt enkä tule pitämään. Yli 20 vuotta ne on olleet laatikossa ja päätin luopua. Otin siis selvää ja totesin et panttilainaamoilla on paras kullan kurssi ja mikä parasta, koruista ei tarvitse kertaheitolla luopua vaan saa 4kk lainan. Jos ei halua sit lunastaa, sen voi jättää tekemättä ilman lisäkuluja. Jos tulee katumapäälle, voi korut hakea pois.

[/quot

Saanko kysyä, paljonko koruista sait? Mietin mitähän siitä maksetaan. Jos kyse on vain parista kympistä, annan ennemmin korun hamsteriäidilleni.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:58"][quote author="Vierailija" time="11.07.2014 klo 18:32"]

Mitä mieltä, saako edesmenneiden isovanhempien antamasta kultaketjusta luopua? Koru on pelkkä paksu kultainen ketju, enkä minun tyyliä. Kertaakaan en ole pitänyt, enkä pidä. Silti mietin, että ketjusta luopuminen olisi niin törkeää etten kehtaisi kellekään sitä tunnustaa. Sitä paitsi, todennäköisesti saisin takaisin noin 1/10 hankintahinnasta.

[/quote]

Käy teetättämässä siitä jokin sellainen koru, jota voisit pitää.

[/quote]

Tämä on minulle ihan uusi asia! Onko kukaan niin tehny? Mitä ainakin maksaa tms.?

[/quote]

kaveri teetti perintökullasta vihkisormuksensa. Hinnasta totesi, että halvemmaksi olisi tullut ns. valmis sormus, mutta nyt oli tunnearvoa ja oma design.

Mun mielestäni koruistakin voi luopua. Oikeasti, korut on tarkoitettu käytettäväksi, ei laatikkoon säilöttäväksi.

Koruista voi teettää uuden, mieleisemmän korun tai sen voi vaihtaa kultasepällä toiseen koruun. Tai myydä metallina. Ei se isovanhempien muisto tai arvo siitä vähene!

Ostin tänään kirpputorilta Kalevala korun Talon sydän -sormuksen. Myyjä oli saanut niitä 2 kpl rippilahjaksi, nyt myyjä oli ehkä reilu 30-vuotias. Myyjä kertoi, että hän ei tuon tyyppisiä koruja käytä, mutta hän ostaa sitten saamillaan rahoilla tilalle toisen, enemmän itselleen sopivan korun, eli ikäänkuin se muisto rippilahjasta kuitenkin säilyy!

Minusta tuo oli kaunis ajatus. Minä sain sormuksen, jota käytän, ja hän saa korun, jota käyttää. Sen sijaan että koru olisi vuodesta toiseen laatikossa!

Tsemppiä 361! Toivottavasti menee tavara kaupaksi!

Raivaajatar

Lisää vinkkejä ja inspiraatiota jakoon :)

oma raivaukseni on vähän jäissä kun keväällä tuli todellinen tehotyhjennys muuton myötä, nyt en tiedä mitä poistaisin. olen keskittynyt estämään kotiin tulevaa tavaraa ja odottelen että aika näyttää mitkä "tarpeelliset" tavarat ovat taas jääneey käyttämättömiksi. Vaatteita ja asusteita olen nyt karsinut mutta hidasta sekin kun selkeimmät pois-vaatteet on jo mennyt.

Koruasiaan kommentoisin että voi niistä hyvin luopua, muisto antajasta ei silti häviä. Itse mietin paljon sitä että onko kiva aina korun nähdessään ajatella että onpa tylsä tai hankala ja vielä potea syyllisyyttä siitä kun ei käytä korua. Miksi säilyttää jotain mistä aina tulee esimmäisenä jotain harmittelua. Korun voisi myydä tai vaihtaa kivampaan ja silti muisto antajasta säilyy. Itse olen myynyt huuti.netissä ja vienyt osto-ja myyntiliikkeeseen muutamia koruja jotka olen saanut lahjaksi. vanhempani jostain syystä yrittivät tehdä minusta nuorena "koruharakkaa" mutten sellaiseksi muuttunut, samoin jotkut sukulaiset ovat ostaneet koruja enemmänkin tavan vuoksi (rippi/lakkiaislahjoiksi tms) eikä ne näinollen oikein ollut minun näköisiäni. En ole jäänyt kaipaamaan yhtäkään, mutta antiikkiliikkeessä koruun vaihtamaani arabian kippoa ihailen joka päivä :)

Mua ahdistaa tavarat nyt tosi paljon :( Kaikki kaapit täynnä ja koti krääsäinen, siivoaminenkin hankalaa kun pienessä asunnossa kaikki seinänvierustat täynnä lipastoa, tuolia ja kirjahyllyä. Haluaisin raijata 90 % tavaroista suoraan roskakatokseen...

Yksi kuluttuva juttu on tavarat, jotka on tavallaan hollilla tulevaisuutta varten. Olen mm. hankkinut astioita sitä varten, että sitten jos mulla joskus on lapsi, niin tässäpä olisi kiva synttärijuhlakalusto! Ja olen siis vielä sinkkukin, eli ei ole edes miestä näköpiirissä, saati sitä lasta. Samoin mulla on koruja, vaikka en käytä niitä koskaan, mutta pitäähän nyt olla koruja, joita voin sitten laittaa päälle kun mulla on joskus se mies ja me käydään ulkona hienostelemassa :D Ihan älytöntä siis... Tietenkin mulla on myös kaapillinen kirjoja, joita en lue, mutta jotka ''kuuluu'' sivistyneen ihmisen kirjahyllyyn. Voi huokaus...

Olen nyt rajaamassa muistoesineet yhteen banaanilaatikkoon. Muistoesineet ovat tässä tilanteessa vanhat päiväkirjani, A4 kansiollinen valokuvia, pääsylippuja tms. vaihto-opiskeluajoilta, sekä kaksi oppikirjaa vaihdosta. Ei onneksi kovin paljoa tavaraa. Yhden laatikollisen kanssa voi ehdottomasti vielä elää, vaikka tiedostan laatikon viettävän suurimman osan ajasta jossain asunnon pimeimmässä nurkassa.

Muutamme elokuun lopussa toiseen kaupunkiin ja pienempään asuntoon (nykyinen kaksio 45m2, tuleva 38m2), joten muuttopakkaaminen täytynee lähiviikkoina aloittaa. Haluan käyttää pakkaamiseen useamman viikon ja miettiä jokaisen tavaran kohdalla tarvitsemmeko sitä seuraavassa asunnossa (tai ylipäätään ikinä). Tajusin ihan vasta, että muuttoauton vuokraaminen tulee maksamaan noin 400 euroa... Pohdimme tässä jopa sellaista ajatusta, että muuttaisimme junalla kahden rinkan, kahden matkalaukun + polkupyörien kanssa ja myisimme vanhasta opiskelija-asunnosta kaikki huonekalut. Minulla ei ainakaan tulisi yhtäkään huonekaluistamme ikävä... Pitää vielä sulatella ideaa ja miettiä saisimmeko oikeasti kaiken tarpeellisen mahtumaan mukaan. Muutaman laatikon sekä television saisin sukulaisen kyydissä perille, mutta mitenköhän keittiötarvikkeet mahtuisivat muuttokuormaan. Ajatuksena vähällä tavaramäärällä muutto on kyllä tosi kiehtova ja haluaisin joskus kokeilla sitä.

- 178

Olen raivannut vaatekaappiani nyt tänä yönä. Roskiin meni useampi kulahtanut neule ja trikoomekko, yksi neuletakki oli sellainen että kehtaan viedä sen kierrätykseen. Vielä jäi pari pinoa entisiä lempivaatteita, joista olen lihonut pois, mutta joita en vielä raaski hävittää. Ehkä sitten seuraavalla kierroksella... Joka tapauksessa nyt vaatekaappi ei ole enää niin tupaten täynnä. Kohta käyn sukka- ja alusvaatelaatikoiden kimppuun...

Yökukkuja nro 381 täällä taas. Pitääkin muistaa tuo HM jatkossa, ainahan sillä alekupongilla voi ostaa vaikka pumpulipuikkoja, ettei tarvitse mitään ns. turhaa ostella, vain koska alennuskuponki :)

Tänään olen raakannut lehtiäni, löysin naistenlehden vuodelta 2004 :D Säästin vielä muutamia, mutta ison osan lehdistä laitoin lehtienkeräykseen. Olen myös karsinut liinavaatekaappiani, heitin mäkeen muutamat lakanat ja säästin vain kolme lakanasettiä. Ne aion korvata pellavalakanoilla joissain vaiheessa. Tahraisia ja kulahtaneita pyyhkeitäkin jouduin heittämään pois useamman, mutta käsipyyhkeitä on silti liian paljon vielä. Niitä vaan on kertynyt :/

Kirpparilla sain nyt viikonloppuna myytyä 8 paria kenkiäni, nyt niitä on 10 paria jäljellä. Vielä on siis kengistäkin varaa karsia.

Tavaranraivaus jatkukoon!

[quote author="Vierailija" time="07.06.2014 klo 20:44"]

Onko Helsingissä tai Vantaalla jotain naisten turvataloa tms., johon voisi suoraan lahjoittaa vaatteita, pyyhkeitä ja kosmetiikkaa?

[/quote]

Kyllä on Etelä-Haagassa. Ottavat mielellään. Vie ihmeessä, siellä on ihmisiä, jotka ovat todella avun tarpeessa. 

up!

Aloitin talvella urakan fb.n vaihdetaan sivulla.

Keräsin pitkän listan tavaroista / vaatteista mitä tulen ostamaan vuoden sisällä tai mistä pääsen kätevästi eroon. Useita satoja turhia tavaroita on vaihtanut kotia. Olen kokeillut kirppiksiä, huutiksia, toreja, mutta tällä hetkellä vaihtaminen on helppoa.

Olen keskustassa töissä ja kuljen työmatkat pyörällä ( n 5 km ) tällä välillä asuu paljon ihmisiä.

Sovin vaihtoja matkan varrella bussipysäkeillä, eli vaihtaminen on tehty helpoksi, on vaihtoja tullutkin.

Ihan ehdoton pääpalkinto oli, hammashoitaja vaihtoi monta vaatekappaletta ja sain tilalle 100 minituubia hammastahnaa ja 10 pakettia hammaslankaan.

Valoa tunnelin päässä jo näkyy

Nimimerkki Kasoja päin ilmoittautuu:

tänään meinaan laatia ekat Tori-ilmoitukseni (saa kannustaa...)!

Ryhdyn *nyt* valokuvaamaan ja mittaamaan huonekaluja, jotka joutavat tästä torpasta toiseen kotiin. Olen lykännyt hommaan ryhtymistä erinäisillä (teko)syillä. Kaikenmoista säätämistä ja opettelemista... Siksipä ruoskin itseäni vauhtiin raportoimalla raivaushankkeen tänne.

Hienointa hellepäivän hommaa, eikös niin, rakkaat raivauskumppanit?

Mä sain viimein aikaiseksi laittaa varastossa pyörineet lasten turvaistuimet lahjoitetaan-palstalle. Ne meni minuutissa :D samalla selatessani lahjoitetaan-palstaa löysin ilmoituksen ilmaisesta telkkarista. Hain sen meille ja lapseni on nyt ikionnellinen, on nimittäin monta vuotta ronkunut omaa telksua mutta en ole raaskinut ostaa. Näin se hyvä kiertää :)

Nyt pitäisi käydä inhokkihuoneeni eli poikien huoneen kimppuun. Täytyy käydä kolmen pojan kaikki vaatteet läpi ja viedä kirppikselle osa + tehdä listaa mitä kukakin tarvitsee. Mitenkähän saisi psyykattua itsensä? :)

-Minimalistimamma

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 14:51"]

Minulla on paha hamstraustarve. Kaikkee löytyy, jos vaikka joskus tarvis. Samoin lapsille on vaatteita jo ainakin 2 vuotta eteenpäin. Kaapit pullollaan muovikasseja ja nyssyköitä =( Mieheltä piilottelen ostamiani tavaroita, en vaan tiedä enää paikkoja mihin piilottaa.

[/quote]

Tää ainakin on oire sairaudesta. Piiloittelu on huolestuttavaa. Voi verrata alkoholistin piilopullotteluun.

Hyvä hyvä Minimalistimamma ja Kasoja päin. Nyt onkin varmaan hyvä aika laittaa huonekaluja Toriin, kun uudet opiskelijat saavat asuntoja ja hankkivat niihin huonekaluja:)

Tyttäreni osti vuosi sitten opiskelupaikkakunnalle muuttaessaan Torista sohvan, josta iloitsemme edelleen, on hyvä ja oli edullinen.

Ja tosiaan, kannattaa laittaa ilmoitukseen tarkat mitat, helpottaa ostajan hommaa ja välttää turhat kyselyt.

Mihin laitatte vanhat lakanat, ainakin Yökukkuja oli näitä hävittänyt? Onko jotain kierrätyskäyttöä?

Meillä on ihan liikaa lakanoita, käytettyjä. Nyt tosin niitä on vuosien käytön jälkeen alkanut menemään rikkikin, joten tuntuu hölmöltä liikoja hävittääkään.

Mutta "omien" lakanoiden lisäksi minulla on äidiltä perittyjä, jotka kestävät ja kestävät. Nuo vanhat aluslakanat ovat kyllä hyviä, hyvää vahvaa puuvillaa. Mutta sitten perin äidiltä myös tavallisia lakanoita, siis peiton kanssa käytettäviä ei-pussilakanoita. Olen ajatellut, että ompelisin näistä pussilakanoita liittämällä aina kaksi yhteen, mutta arvatkaapa vaan olenko ommellut?

Tytärkään ei noita lakanoita huolinut, kun on niin tarkka väreistä ja kuoseista.

Muuten olen saanut pikkuhiljaa tavaraa vähennettyä. Puistokirppiksillä on mennyt hyvin erityisesti lasten vanhoja tavaroita. Jos säät sallivat, menen kyllä vielä, ja täytyy jossain vaiheessa kokeilla tuota "kaikki 2 euroa" konstia. Tai vaikka 1 euron. Huutiksessa menee jotain, pelastusarmeijalle seulon koko ajan jotain, esim. kirppistavaroista sellaisia, joita kukaan ei edes katso. Ja kirjastoihin on mennyt kassillisia kirjoja kierrätykseen.

En ole laittanut summia ylös, mutta kyllä noista on ainakin jonkin verran tienannutkin. Ja se ei minulla nyt olekaan pääasia, vaan päästä tavaroista eroon, ja kyllähän nuo pienetkin summat motivoivat osaltaan. Olen myös onnistunut olemaan ostamatta vastaavasti lisää tavaraa, eikä mikään tavara ole jäänyt harmittamaankaan, että miksen ostanut. Sen yhden sormuksen ostin, mistä taisin täällä kertoakin. Mutta korut menee pieneen tilaan;)

Olen ajatellut, että käytän osan tienaamistani rahoista ostamalla opiskelijatyttärelleni jotain tarpeellista, nuorilla kun vielä on oikeasti asioita mitä tarvitsevat.

Mites ap, joka koko tämän mainion ketjun aloitti:) ?

Raivaajatar