Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19828)
Heittämällä pois, mä heitin erossa kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voihan kaiken mieluummin antaa, kuin heittää pois.
Tiedän naisen, joka ei vaan voi antaa kenellekään mitään, vaan mieluummin heittää pois. Joskus hän tekee niin, että laittaa tahallaan roskikseen ja sanoo tylysti, että ottakaa sieltä. Sanoo, että itse on kakki maksanut ja hänellä on oikeus tehdä niin. No joo, ilman muuta on oikeus, mutta..
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 13:18"]
Tavara on tavaraa. Siihen ei kannata kiintyä.
Itse olen oppinut tämän homekodin lapsena ja yhden avioeron sekä n. 16 muuttoa läpikäyneenä. Lapsuudenkodista olen pelastanut yhden muovilaatikollisen valokuvakansioita, kaiken muun kannoin roskikseen. Kunhan jaksan, niin skannaan nuon valokuvat talteen ja poltan kansiot. Tulihan siinä itku jos toinenkin itkettyä kun niitä tavaroita roksikseen kantoi, mutta samalla kirkastui kaksi asiaa: muistot eivät häviä vaikka tavara häviäisi ja mitään ei täältä mukaansa saa.
[/quote]
Tapasin ulkomaalaisen miehen joka oli Suomessa toissa. Mentiin naimisiin ja paatettiin muuttaa pois Suomesta. Ongelmana oli aitini kotitalo, lapsuudenkotini. Aiti juuri joutunut vanhainkotiin. Talo meni myyntiin, huoneita monta, taynna tavaraa hienoa ja vahemman hienoa. Aika oli rajattu ja piti paattaa mita tehda.Sitten tein ratkaisun josta en vielakaan tieda oliko se oikein vai ei, siis itseni kannalta.
Istuin paivan polttamassa aitini henkilokohtaisia papereita ja sain samalla tietaa perheestani asioita joita en olisi halunnut tietaa, mutta ei niita voinut muuallekaan laittaa.
Sitten vetaisin henkea ja kysaisin paikalla olleelta ostajalta ostaisiko talon kaikkine irtaimistoineen, siis ihan kaiken X-kymmenella tuhannella. Aija seisoi hetken suu auki ja suostui.
Sinne meni talo ja tavarat, hienot ja huonot, muistot ja lapsuuden lelut. Annoin avaimet ja ajoin pois.
Aloitin kirjaimellisesti tyhjalta poydalta, kahden matkalaukun kanssa. Siita lahtien en ole ostanut yhtaan tavaraa tai vaatetta mita en todella oikeasti ole tarvinnut. Siivoan harvoin, mutta asunto pysyy siistina kahdesta koirasta huolimatta.
Itselleni ostin todella kalliin timantti- ja smaragdisormuksen jota katselen sormessani paivittain. Se on kiitos itselleni kaikesta siita paskasta mita niskaani oli lapsesta saakka kaadettu.Vahan se on komea farkkujen ja t-paidan kanssa, mutta mita siita. Mieskin on pysynyt matkassa.
Kaikki on suhteellista.
Tämä on salainen haaveeni. Että en olisi enää "kahlehdittu" tavaraan. Taidankin laittaa tämän tekstin talteen, ja lukaista rohkaisuksi aina, kun alan raivaamisurakan.
Hyvin kirjoitettu! Kuin pieni elokuva. Näin mielessäni tuon kaiken elävästi ja loppu kuvassa katselit coolisti sormustasi..;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lastasiivous on kätevää jossei olekaanhirveesti paksuja mattoja ja sohvana vaikka nahkasohva tai irrotettavat päälliset, niinkuin sillä joka tästä lastahommasta alunperin kirjoitti. Ei tietenkään se sovi kaikille. Ei sitä tarvitse alkaa vimmaisesti tolkuttamaan ja puolustelemaan jos imuroi. Ole hyvä vaan ja imuroi.
Hei! Kirjoitin viimeisimmän imurointikommentin. En puolustanut vimmaisesti vaan kerroin ihan vain syyt, miksi imuroin ja mitä ja että täällä argumentoitu tarraharja käy ainakin minun siivoukseeni huonosti. Lisäksi täällä on lastaaja kirjoitellut, miten luopuminen siitä tai tästä johtaa siihen, että lasta on paras ja ihmetellyt, mitä imuroijat tekevät, kun ei tule sähköä. Ja niin edelleen.
Keskustelu on sellaista, että kirjoitetaan oma argumentti ja sitten toiset vastaavat. Sitten täällä on teitä, jotka paniikissa ohjeistavat, mitä toiset saavat kirjoittaa. Ja säännöllisesti keskustelu on toisten panikoijien mielestä pilalla, koska jotkut keskustelevat väärin ja vääristä aiheista. Koittakaa hyväksyä, että jokaisella täällä on yhtäläinen oikeus vastata kommentteihin ja kuvata omaa näkökulmaansa. Jos joku aihe ei kiinnosta, kannattaa viesti ohittaa ja jatkaa siitä itseä kiinnostavasta aiheesta.
No niin, eilen tuli tieto että asunto oltava tasan kolmen viikon päästä tyhjä, uutta asunto ei tiedossa. Ensin iski järkky masennus ja makasin vain sängyssä, vaikka tiedossahan tämä oli. Tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni, tiskasin astiat (en ollut nähnyt tiskipöytää ja -allasta tyhjänä kuukausiin), keittiön kaappeja oon tyhjentänyt, seuraavaksi siivouskomero vuorossa. Poistoon olen kerännyt vaatteita ja tavaroita, jos eivät mene myynnillä tai lahjoituksina niin kylmästi roskiin.
H
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään varmaan moni raivaa, kun sateleekin. Paitsi mä, joka istun puhelin kädessä sohvalla uutisia lukemassa ja vasta aamukahvia juoden. Kello puol kakstoista.. joskus on näitä päiviä. Mut toisaalta, loma. Jos sais raivattua edes tuon tiskipöydän ja vaikka vielä ruokapöydän, niin tyytyväinen olisin siihenkin.
Vielä tuohon äskeiseen viestiini lisäykseksi että en asu missään sikolätissä vaikka tiskit olikin kuukausia tiskipöydällä, toki huuhdeltuina ja "esitiskattuneina". Rupes itseäkin naurattaa kun tyhjennän siivouskomeroa ja se oli ihan tiptop, kuten suurin osa muistakin kaapeista. Eli näkyvillä voi olla jotain kasoja ja tiskit mutta kaapit järjestyksessä 😄
H
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin, eilen tuli tieto että asunto oltava tasan kolmen viikon päästä tyhjä, uutta asunto ei tiedossa. Ensin iski järkky masennus ja makasin vain sängyssä, vaikka tiedossahan tämä oli. Tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni, tiskasin astiat (en ollut nähnyt tiskipöytää ja -allasta tyhjänä kuukausiin), keittiön kaappeja oon tyhjentänyt, seuraavaksi siivouskomero vuorossa. Poistoon olen kerännyt vaatteita ja tavaroita, jos eivät mene myynnillä tai lahjoituksina niin kylmästi roskiin.
H
Pahoittelen, jos tästä on täällä jo puhuttu, muistini vähän temppuilee, enkä todellakaan halua tuomita tai arvostella, mutta oletko ottanut yhteyttä sosiaalitoimeen ja hakenut apua asuntoasiaan tai pääsisitkö sukulaisen luo asumaan.
Sori se oli kyl mun viesti..;D meinaan kun laitoit lisäyksen mun äskeiseen viestiini, mutta joo, sama tilanne, kaapit siistit, mut perhe sotkenu tasot ja sehän on vaa pientä. Ja joskus saa laiskottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ilmeisesti nyt kadottanut mystisesti keittösakset. Niitä ei vaan löydy mistään. Ehkä olen vahingossa heittänyt ne vaan roskiin. Toki olivat monta vuotta käytössä ja kärsineet, enkä niiden väristäkään pitänyt. Ärsyttää kuitenkin kun ilmeisesti pitää ostaa uudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 13:18"]
Tavara on tavaraa. Siihen ei kannata kiintyä.
Itse olen oppinut tämän homekodin lapsena ja yhden avioeron sekä n. 16 muuttoa läpikäyneenä. Lapsuudenkodista olen pelastanut yhden muovilaatikollisen valokuvakansioita, kaiken muun kannoin roskikseen. Kunhan jaksan, niin skannaan nuon valokuvat talteen ja poltan kansiot. Tulihan siinä itku jos toinenkin itkettyä kun niitä tavaroita roksikseen kantoi, mutta samalla kirkastui kaksi asiaa: muistot eivät häviä vaikka tavara häviäisi ja mitään ei täältä mukaansa saa.
[/quote]
Tapasin ulkomaalaisen miehen joka oli Suomessa toissa. Mentiin naimisiin ja paatettiin muuttaa pois Suomesta. Ongelmana oli aitini kotitalo, lapsuudenkotini. Aiti juuri joutunut vanhainkotiin. Talo meni myyntiin, huoneita monta, taynna tavaraa hieno
Joku vastaava vähän pienemmässä mittakaavassa on kyllä omakin unelmani. En tosin ulkomaille halua muuttaa, enkä aloittaa uutta elämää suhteessa kenenkään kanssa. Kuitenkin inhoan suunnilleen kaikkia nykyisessä kodissa olevaa, tilanteeni on vaikea, vaikea ihmissuhde sukulaiseen rajoittaa täysin ja sanelee kaiken. Mielelläni tosiaan vaan lähtisin uuteen elämään naapurikaupungin toiseksi parhaalle asuinalueelle muutaman Prisman muovikassin kanssa, joissa tärkeimmät tavarani ja mukana myös talvitakkini kanssa kaiken taakseni jättäen. Tavarat voisi vaan polttaa tai heittää roskiin, sillä en niitä halua tai niistä pidä. Vointinikin paranisi varmasti, mutta on niin monta syytä, miksi tämä ei vaan onnistu. Olen jumissa tässä nykyisessä elämässäni varmaan niin kauan kun sukulaiseni elää. Myönnän kyllä kärsiväni mielenterveysongelmista, mutta niihin ei liity vaaraa itselle tai muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin, eilen tuli tieto että asunto oltava tasan kolmen viikon päästä tyhjä, uutta asunto ei tiedossa. Ensin iski järkky masennus ja makasin vain sängyssä, vaikka tiedossahan tämä oli. Tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni, tiskasin astiat (en ollut nähnyt tiskipöytää ja -allasta tyhjänä kuukausiin), keittiön kaappeja oon tyhjentänyt, seuraavaksi siivouskomero vuorossa. Poistoon olen kerännyt vaatteita ja tavaroita, jos eivät mene myynnillä tai lahjoituksina niin kylmästi roskiin.
H
Pakko ja viime tinka on usein ne parhaat kannustimet! Tsemppiä urakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, eilen tuli tieto että asunto oltava tasan kolmen viikon päästä tyhjä, uutta asunto ei tiedossa. Ensin iski järkky masennus ja makasin vain sängyssä, vaikka tiedossahan tämä oli. Tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni, tiskasin astiat (en ollut nähnyt tiskipöytää ja -allasta tyhjänä kuukausiin), keittiön kaappeja oon tyhjentänyt, seuraavaksi siivouskomero vuorossa. Poistoon olen kerännyt vaatteita ja tavaroita, jos eivät mene myynnillä tai lahjoituksina niin kylmästi roskiin.
H
Pahoittelen, jos tästä on täällä jo puhuttu, muistini vähän temppuilee, enkä todellakaan halua tuomita tai arvostella, mutta oletko ottanut yhteyttä sosiaalitoimeen ja hakenut apua asuntoasiaan tai pääsisitkö sukulaisen luo asumaan.
Huomenna itseasiassa tulee sosiaalityöntekijöitä käymään, keskustellaan asiat läpi. Olen jonossa tuettuihin asumisyksiköihin mutta niin on moni muukin eikä varmuutta ole että asunnon saisi ihan piakkoin. Kuitenkin jotain eteenpäin.
Ja tarkoitus ei ollut tällä palstalla itkeä tätä häätöasiaa mutta halusin kertoa oman tarinani miten entisestä "hamsterista" piti pakon edessä kuoriutua raivaaja.
Kiitos tsemppiviesteistä ja tämä keskustelu on avannut omia silmiänikin 😊
H
No olitkii kirjoittanut tiskipöydästä samaan aikaan viestin, kun tarkemmin katsoin! Ihanaa kun on kohtalontovereita, vaikka sulla on kyllä nyt isompikin ongelma ja mun pitäs olla ihan hiljaa meidän pöytien sotkuista. Vie kaikki tärkeät tavarat jonkun tuttusi kotiin tai edes varsstoon tai autotalliin ja kaikki loput, joilla ei väliä kuukauden pituiselle kirppikselle, jossa kirppis tekee hinnoittelun puolestasi. Huonekalut jos saisit väliaikaisesti vaikka joka tutulle yhden säilöön. Mulla yks tuttu muutti noin. Sillä välin onnistui löytämään työn, jossa oli työsuhdeasunto. Vaihtoi vanhan työnsä sitten siihen. Nykyään on vaan vissiin työsuhdekämppiä vähän vähemmän. Toivon sydämestäni, että saisit uuden asunnon nopeasti, varsinkin nyt kesän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vielä tuohon äskeiseen viestiini lisäykseksi että en asu missään sikolätissä vaikka tiskit olikin kuukausia tiskipöydällä, toki huuhdeltuina ja "esitiskattuneina". Rupes itseäkin naurattaa kun tyhjennän siivouskomeroa ja se oli ihan tiptop, kuten suurin osa muistakin kaapeista. Eli näkyvillä voi olla jotain kasoja ja tiskit mutta kaapit järjestyksessä 😄
H
Hyvä esimerkki siitä, miten hyvän järjestyksen kriteerit muuttuvat matkan varrella.
Vierailija kirjoitti:
Sori se oli kyl mun viesti..;D meinaan kun laitoit lisäyksen mun äskeiseen viestiini, mutta joo, sama tilanne, kaapit siistit, mut perhe sotkenu tasot ja sehän on vaa pientä. Ja joskus saa laiskottaa!
En laittanut lainausta viestiisi vaan omaani mutta ehdit laittaa väliin. Tsemppiä sullekin ja tosiaan joskus saa ja pitääkin laiskottaa niin sitten jaksaa taas 😎
Vierailija kirjoitti:
Sori se oli kyl mun viesti..;D meinaan kun laitoit lisäyksen mun äskeiseen viestiini, mutta joo, sama tilanne, kaapit siistit, mut perhe sotkenu tasot ja sehän on vaa pientä. Ja joskus saa laiskottaa!
Ja lukijat täällä kuvittelee mielessään kodin jossa on tavaraa kattoon asti ja pieni käytävä keskellä ; )
Alue: Aihe vapaa
Lahjoitin tänään naapurin poitsulle joskus kerätyt aku ankan taskukirjat, yli 300kpl. Kirpas, mut ei haittaa. Poika lupasi lukea ne kaikki tulevina kesälominaan ja aloitti urakan samantien. Lupasi myös, että hyvinä keleinä ei lue vaan ulkoilee!