tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi opetella siivoamaan ilman sähköä, koska tottahan se uusavuttomuus on, jos tarvitsee sähköä siivoamiseen. Moni nykyajan ihminen varmaan kuolisi nälkäänkin ilman valmisruokia. Se taitaa olla se syy, miksi täällä niin moni nyt ottaa itseensä sen, jos joku on järkevämpi siivoamistavoissaan. 

Ja jos on niin kalseat lattiat, ettei voi astua ilman mattoja, niin onhan villasukat helppo tapa pitää jalat lämpiminä. Miksi siihen tarvitsee vaikeahoitoisia mattoja? Sitä voi miettiä seuraavan kerran kun kantaa mattokääröjä ulos pöllytystelineelle tai imuroidessaan niitä. Tai maksaessaan mattopesulan laskua tai itse niitä jynssätessään.

Minun mielestäni matot tuovat kodikkuutta. Meillä puulattioita suojataan myös koiran kynsien aiheuttamilta jäljiltä. Kun koiravanhuksista aika jättää, voi olla että matto jää ainoastaan olohuoneeseen mutta siihen asti ollaan sidoksissa imurointi ja pesu rumbassa.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi opetella siivoamaan ilman sähköä, koska tottahan se uusavuttomuus on, jos tarvitsee sähköä siivoamiseen. Moni nykyajan ihminen varmaan kuolisi nälkäänkin ilman valmisruokia. Se taitaa olla se syy, miksi täällä niin moni nyt ottaa itseensä sen, jos joku on järkevämpi siivoamistavoissaan. 

Ja jos on niin kalseat lattiat, ettei voi astua ilman mattoja, niin onhan villasukat helppo tapa pitää jalat lämpiminä. Miksi siihen tarvitsee vaikeahoitoisia mattoja? Sitä voi miettiä seuraavan kerran kun kantaa mattokääröjä ulos pöllytystelineelle tai imuroidessaan niitä. Tai maksaessaan mattopesulan laskua tai itse niitä jynssätessään.

Minä ainakin mainitsin matot (ja matonkuteet) ja korostan vielä, että käytän silti villasukkia. Rakastan mattoja ja siksi olen vuorannut niillä lähes koko lattian pinta-alan. Ihan jo siksikin, että mitä enemmän on tekstiilejä, sitä enemmän vaimenee naapureille kuuluva ääni asunnosta, eikä alakertalaisenkaan tarvitse kuunnella kantapäitteni töminää puulattialla.

Pikkukaksiossa on turha yrittää rajata tiloja, jos aikoo saada jotain ommeltua, niin on pakko levittäytyä. Ja parempi se kangaspöly on olohuoneessa kuin makuuhuoneessa. Ollapa omakotitalo, tai edes kolmio!

Vierailija kirjoitti:

Tavaroita karsittu tänä vuonna 999 kpl :) 

Jos tästä sohvalta jaksaisin nousta, saisin tämän vuoden karsimistavoitteen (1000 kpl) täyteen. Tiedän että kirjahyllyssä on kirjoja pois laitettavaksi ja vintillä käydessäni näin lasten talvitakkeja joita ei kukaan tule käyttämään. Vessan kaapissa on vanhaksi menneitä hiusten hoitotuotteita. 

Ehkä alan taas lukemaan Fumio Sasakin kirjaa, se antaa aina motivaatiota jatkaa turhien tavaroiden eteenpäin laittamista.

Noniin, nousin sohvalta ylös ja kävin heittämässä  kaapista vanhentuneet tuotteet roskiin. Karsimistavoite saavutettu! Saa nähdä mihin lukemiin päädytään loppuvuodesta.

Meillä on päässyt suuresta määrästä tavaraa eroon, kun huusholliin otettiin eläimiä. On verhot, matot, johdot, huonekalut, kirjat, lehdet silputtu ja järsitty. Tänään huomasin tytön kanin jyrsineen naulakosta kaikki pitkähelmaisrt takit ja lattialle jääneet kengät ja kissan pissineen nahkareppuun. Koira vain oli viaton kaikkeen ja se yrittikin sen minulle kertoa monin tavoin. ;)))

Mua helpotti karsimisessa, kun tajusin alkaa etsimällä etsiä vikoja tavaroista ja vaatteista. No johan alkoikin kaikki näyttää epäkelvolta.

Tuskin kyse on siitä, että jonkun siivoustapa on järkevämpi kuin toisen tai että täällä nyt pitäisi itseensä ottaa jonkun tuntemattoman siivoustavoista. Ehkä se on vain tuo ymmärtämättömyys, että tapoja on monia eikä siihen ole yksiselitteistä oikeaa tapaa. Pääasia että siivoaa. 

 

minäkin olin hetken aikaa sähkötön siivoaja ja huiskin menemään ilman imuria. Sitten saatiin jostain riesaksemme paperitoukat ja nyt on pakko imuroida kunnolla kaikki välit ja kolot ja jalkalistat, että populaatio ei valtaannu. 

Mun unelmana on miniasunto, jossa olisi vain arjessa tarvittava. Kaikilla esineillä tulisi olla käyttöfunktio. Asunnossa olisi vain pieni arkku muistoesineille mm. valokuville. Mitään ei saisi olla varakappaleita. Asuntoon kuuluvassa varastossa olisi muutama joulukoriste ja pakolliset talvivaatteet. Muuton pitäisi hoitua tavallisen kokoisella pakettiautolla. Näin teinkin kun olin alle 20 vee, nyt yli 40 ja yritän takaisin tuohon alkupisteeseen.

Täällä on näköjään muitakin miniasunnosta haaveilevia! Meilläkin on ajatuksena muuttaa miehen kanssa hyvin pieneen asuntoon, kunhan lapset lähtevät pesästä. Juuri tuo, että tavaroita olisi vain välttämättömät, huonekaluja vähän ja siivoaminen yksinkertaista. Sen verran täytyy astioita kuitenkin säilyttää, että lapset voi kutsua yhteiseen pöytään aikuisinakin.

Jos voitte, muuttakaa maalle, mutta vain jos on varaa mönkkäriin/lumiaura siihen, roskakuljetukset sujuvat itse, kunnon ruohonleikkuri, lämmitysasiat kunnossa minne muutatte, olette käteviä ja yritteliäitä, on sukulaisia/kaveripiiriä auttamassa. Joko osaamisella tai rahalla pärjää. Tilaa voi ostaa/vuokrata tai tehdä. Tila ja rauha on kyllä tärkeitä. Älkää luopuko unelmista, just nuorten pitäisi siirtyä maalle!

Yksiö on itsellänikin todennäköisesti tähtäimessä, on vain aika haaste löytää toimivapohjaisia sellaisia. Moni on vain suora putki, jossa joudut sijoittamaan kaikki huonekalut seinää vasten. Tuntuu että yksiöt isketään monesti vain johonkin muiden asuntojen väliin pahemmin pohjaratkaisua miettimättä. Itse haen sellaista missä olisi järkevä alkovi, niin että sänkyä ei koko ajan tarvitse tuijottaa. Myös pienelle työpisteelle pitää olla tilaa, sillä teen pääosin kotoa käsin töitä. Läppärin kanssa keittiönpöydän äärellä istuminen ei ole vaihtoehto. Mieluiten saisi jäädä vielä lattiatilaa kotijumppailuunkin :) eli alle 30m2 ei itselleni olisi varmaan se oikea paikka.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on näköjään muitakin miniasunnosta haaveilevia! Meilläkin on ajatuksena muuttaa miehen kanssa hyvin pieneen asuntoon, kunhan lapset lähtevät pesästä. Juuri tuo, että tavaroita olisi vain välttämättömät, huonekaluja vähän ja siivoaminen yksinkertaista. Sen verran täytyy astioita kuitenkin säilyttää, että lapset voi kutsua yhteiseen pöytään aikuisinakin.

No tässä tämä toinen miniasunnosta haaveileva ja voin sanoa, että viestisi oli kuin minun kirjoittamani. Minäkin nimittäin muuttaisin miniasuntoon mieheni kanssa, en vain huomannut sitä viestiini kirjoittaa. Mieheni kyllä on minulle tärkeä! ;) Lapset ovat lähtemässä omilleen toinen ensi vuonna ja nuorempi noin viiden vuoden päästä.

Kyllä minun pöytätiskikoneeni on ihan vesiletkussa kiinni..

Muuttaisin vaikka heti maalle, mutta eihän siellä ole töitä. Moni ystäväni on nimenomaan maalta kaupunkiin työnhaun perässä muuttaneita. Jotka sitten ikävöivät täällä koko ajan maalle taksisin. Yks ei kestänyt vaan muutti takaisin maaseudulle, vaikkakin työttömäksi.

Mun tuttu Hesassa asuu ihanassa yksiössä. Asunto on niin korkea, että siinä on koko asunnon kokoinen parvi, eli se on ikäänkuin kaksikerroksinen asunto. Parvelle mennään heti eteisestä ulko-oven vierestä. Parvi on myös sen verran korkea, että lyhyenä ihmisenä hän kävelee siellä vain vähän kyyryssä. Parven kanssa asunto on siis yli 50 neliöinen. Siellä on kattoikkuna valoa antamaan.

Asuin pienenä kesät leikkimökissämme ja opiskeluajat Helsingissä 9 neliön huoneessa. Nyt meillä on 100 neliötä ja koko ajan kaipaan pieneen asuntoon. Lapset kun ovat omillaan etsin sopivan pikku kopin ja muutan sinne. Mun ukko on sanonut, että hän tarvitsee tilaa. Että muuttaa kai sitten naapuriin isoon kämppään.

Joskus minäkin haaveilen pienemmistä sähkövempeieistä luopumisesta.

Vaihtaisin moniosaisen ympäristöään sotkevan kahvinkeittimen kahvipannuun. Ei tarvitsisi tiskata niin montaa osaa, lasipannu ei menisi rikki eikä tarvitsisi etsiä uusia osia rikkimenneiden tilalle.

Mikromöhkälettäkin ilman voisi olla. Lämmittelisin valmisruuat vesihauteessa kattilassa tai pannulla. Tulisi tilaa työtasolle, jota on muutenkin liian vähän.

Imuria pölypusseineen ja monenlaisin suodattimineen ei tarvitsisi, jos ottaisi ne matot lattioilta pois. Kriittisimpiin kohtiin joitakin kauniita ja keveitä mattoja voisi jättää, jotka voisi käydä puistelemassa. 

Kangasvuorailtu jenkkisänky pitäisi vaihtaa takaisin puiseen sänkyyn, jossa tavalliset vaahtomuovipatjat, jotka jaksaa hyvin kantaa ulos tamoattavaksi edes kerran vuodessa. Petauspatjat tietty pestävin päällisin. 

Nahkasohva putsaantuu pyyhkimällä, ei tarvitse imuria. Kesähelteillä sen päällä voi pitää peitettä, jos nahka paljasta ihoa vasten tuntuu inhottavalta ja jää kiinni.

Silitysraudan voisin hävittää. En ole moneen vuoteen silittänyt mitään. 

Hiustenmuotoiluvehkeet olisi kai pakko säästää, jollei ihan mettäpöllönä erakkona koko ajan asu. 

Astianpesukoneen pitäisin kahden asuvana. Jos olisin yksin, en tarvitsisi. 

Pyykinpesukone ei välttämätön, jos hyvä talopesula. 

Jääkaappipakastin tarvitaan. 

Tarvittavat valonlähteet tietty myös. 

Tietokone ja känny pakolliset. 

Joo pakastin on kyllä nyt törkeän hintaisen ruuan aikana ehdoton ja sanoisinko kaikista eniten säästöä synnyttävä kodinkone. Meillä ei ainakaan ole ostettu pariin vuoteen muuta ruokaa kuin punalaputettuja. Aina sen mukaan suödään mitä ollut tarjouksessa. Ei puhettakaan, että enää pystyisi suunnittelemaan perheen ruokalistaa niin, että maanantaina kalaa, tiistaina lihaa jne. Nyt syödään vaikka joka päivä kanaa, jos se on se alehinnalla metsästetty tuote. Suomalaisten ruokaympyrät pyörivät nyt kyllä väärään suuntaan, kun ei ole enää niitä varaa toteuttaa edes kasvaville lapsille.

Meillä ei käytetä juuri mitään sähköisiä pikku vempeleitä. Ihan sähkönsäästön vuoksi. Saimme muutaman ison sähkölaskun ja heitimme kirppikselle kahvinkeittimen, imurin, silitysraudan, telkkarin, monitoimikoneen.. vaikka mitä. Ja sauna muutettiin muuhun käyttöön. Kytkettiin pois sulaketaulusta. Pakastin, jääkaappi, mikro ja vedenkeitin on ne joista en luopuisi. Pyykit pestään nykyisin talon pyykkituvassa, vaikka omakin kone vielä on. 

Mä meinaan huomenna tämän ketjun innoittamana varata kirpputoripöydän pariksi viikoksi ja yrittää myydä siellä kaiken mitä en tarvitse. Olen jo poistot oikeastaan tehnyt, mutta innostuin taas kun sain täältä motivaatiota. Ajattelin nimenomaan ottaa härkää sarvista ja koota myyntikattauksen tavaroista, joihin mulla tunneside. Miksi sellaisen siteen pitää antaa olla? Aloitin jo lajittelemalla ison pinon kauniita postikortteja. Joku keräilijä jos sattuu paikalle, niin tekee löytöjä. Mulla ne olisi vain laatikossa varastossa. Muistan sukulaiseni ilman niitäkin. Samoin myyntiin menee kaikki kukkamaljakot. Enhän ikinä saa kukkia keneltäkään ja jostain syystä minulta löytyy varmaan yli 20 kpl maljakoita. Säästän yhden itselleni, jos joskus ostaisin itselleni kukkia. Huomenna keksin lisää myytävää. Jännittävää! Sitä on vähän niinkuin uuden edessä!

Viime viikolla pidin pakasteruokien pois syönti viikon, en ostanut kuin 2 maitoa ja leivän. Vein muovikassillisen vaatetta UFFiin,

Ei kannata ostaa erikseen roska- ja biojätepusseja. Jos joku ei oo vielä asiaa ajatellut, vaan ostaa tottumuksesta, niin kannattaa sen sijaan käyttää roskapusseina leipä- ja hedelmäpusseja ja biojätteelle kompostoituvia hedelmäpusseja. Pahvilaatikoihin tietty muut pahvit ja kartongit. Näin nekin tulee käytettyä. Mulle oli nimittäin yllätys, kun pari ystävääni vieläkin ostaa muovipusseja. Ja se vasta ihmetyttää, kun roskakatoksessa näkee tosi usein keräyspaperia hienosti lajiteltuna oikeassa astiassakin, mutta muovipussissa. Samoin metallinkeräyksessä on monesti hyvin lajiteltuina pienimmätkin metallit mukana, mutta muovipussissa. Opettakaa perheenjäsenillenne, että ne kaadetaan sinne ja muovipussi laitetaan muovinkeräysastiaan. Menee siinä muuten hukkaan muun perheen iso vaivannäkö.