tavarapaljous :(

Minulla oli useita samanlaisia kivoja kahvimukeja. Joihinkin tuli pieniä säröjä reunaan. Olipa niitäkin vaikeaa heittää menemään! Kun "voihan sitä vielä käyttää"... Tosin ainahan tietysti tuli otettua ehjä käyttöön! Mutta sitten ajattelin, että jos nyt otan ja heitän nämä rikkinäiset pois, kadunko sitä jälkikäteen?? Kyllähän se oli vaikea kuvitella, että enää olisin haikaillut niiden säröisien perään. Sinne menivät. Ja se ihan piristi koko astiakaappia: joka kerta kaapin avatessa pelkkiä kivoja, ehjiä kuppeja vastassa, eikä harmitusta, että tämäkin kiva kuppi on säröllä.

P.S. En heittänyt kuppeja roskiin, vaan kirppiksen ilmaiskoriin. Jollekin kelpasi! Mihinkähän ne päätyivät? Ehkä jonnekin mökille. Tai lasten leikkeihin. Tai vitriiniin keräilykappaleiksi, säröt käännettyinä piiloon. Tai peräti käyttömukeiksi jollekin, joka ei säröistä välitä. Mutta toivottavasti ei jollekin hamsterille pelkän hamstrauksen ilosta!😥

Kiitti ketjusta. Jospa ketjun innoittamana ensi viikolla saisin aikaiseksi viedä varastosta joitakin "romuja" jäteasemalle. Se on ollut suunnitelmissa pidempään, vievät turhaan tilaa varastossa.

Kaappejakin olisi hyvä järjestää ja poistaa sieltä sellainen, mitä ei tarvitse enää.

"En heittänyt kuppeja roskiin, vaan kirppiksen ilmaiskoriin. Jollekin kelpasi! Mihinkähän ne päätyivät?"

Kirppiksen pitäjä on voinut heittää roskiin, koska ne ovat kuitenkin rikki.

-------

Ensi viikon keräysautoon pitäisi viedä sähkölaitteita, mutta ilman omaa autoa tuntuu alle kilometrin matka pitkältä, kun kuljettaa kaljakärryssä jotain.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli useita samanlaisia kivoja kahvimukeja. Joihinkin tuli pieniä säröjä reunaan. Olipa niitäkin vaikeaa heittää menemään! Kun "voihan sitä vielä käyttää"... Tosin ainahan tietysti tuli otettua ehjä käyttöön! Mutta sitten ajattelin, että jos nyt otan ja heitän nämä rikkinäiset pois, kadunko sitä jälkikäteen?? Kyllähän se oli vaikea kuvitella, että enää olisin haikaillut niiden säröisien perään. Sinne menivät. Ja se ihan piristi koko astiakaappia: joka kerta kaapin avatessa pelkkiä kivoja, ehjiä kuppeja vastassa, eikä harmitusta, että tämäkin kiva kuppi on säröllä.

P.S. En heittänyt kuppeja roskiin, vaan kirppiksen ilmaiskoriin. Jollekin kelpasi! Mihinkähän ne päätyivät? Ehkä jonnekin mökille. Tai lasten leikkeihin. Tai vitriiniin keräilykappaleiksi, säröt käännettyinä piiloon. Tai peräti käyttömukeiksi jollekin, joka ei säröistä välitä. Mutta toivottavasti ei jollekin hamsterille pelkän hamstrauksen ilosta!😥

Olisi hyvä hoitaa omat jätteet ihan itse. Säröiset kupit joutavat kaatopaikalle, ei niitä kukaan käytä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ongelma - vienkö tavaraa kirpparipöydälle vai laitanko vain keräykseen ja roskiin.. tuntuu, että kirppari ei ole vaivan arvoinen vaikka siitä rahaa saisikin. kauppakaan ei enää käy kun on luteita ja muita ja kulutushysteria ei ole trendikästä.

Sama. Päätin antaa pois, säästän sillä aikaa ja hermoja.

Vierailija kirjoitti:

Tavoite tälle vuodelle on poistaa yhtä monta tavaraa kuin vuodessa on päiviä. Uutta hankin vain jos on aivan täysin pakko, eikä ole koska kaikkea on jo tarpeeksi ja ylikin. 

Miten etenee, olisi kiinnostavaa kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli useita samanlaisia kivoja kahvimukeja. Joihinkin tuli pieniä säröjä reunaan. Olipa niitäkin vaikeaa heittää menemään! Kun "voihan sitä vielä käyttää"... Tosin ainahan tietysti tuli otettua ehjä käyttöön! Mutta sitten ajattelin, että jos nyt otan ja heitän nämä rikkinäiset pois, kadunko sitä jälkikäteen?? Kyllähän se oli vaikea kuvitella, että enää olisin haikaillut niiden säröisien perään. Sinne menivät. Ja se ihan piristi koko astiakaappia: joka kerta kaapin avatessa pelkkiä kivoja, ehjiä kuppeja vastassa, eikä harmitusta, että tämäkin kiva kuppi on säröllä.

P.S. En heittänyt kuppeja roskiin, vaan kirppiksen ilmaiskoriin. Jollekin kelpasi! Mihinkähän ne päätyivät? Ehkä jonnekin mökille. Tai lasten leikkeihin. Tai vitriiniin keräilykappaleiksi, säröt käännettyinä piiloon. Tai peräti käyttömukeiksi jollekin, joka ei säröistä välitä. Mutta toivottavasti ei jollekin hamsterille pelkän hamstrauksen ilosta!😥

Olisi hyvä hoitaa omat jätteet ihan itse. Säröiset kupit joutavat kaatopaikalle, ei niitä kukaan käytä.

Todennäköisesti kirppiksen pitäjä heitti ne pois. Joku oikein kaunis kuppi huomaamattomalla säröllä saattoi päätyä kukkaruukuksi tai joku valoi siihen kynttilän. Ei niitä kukaan hamsterikaan ns oikeaan käyttöön vie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli useita samanlaisia kivoja kahvimukeja. Joihinkin tuli pieniä säröjä reunaan. Olipa niitäkin vaikeaa heittää menemään! Kun "voihan sitä vielä käyttää"... Tosin ainahan tietysti tuli otettua ehjä käyttöön! Mutta sitten ajattelin, että jos nyt otan ja heitän nämä rikkinäiset pois, kadunko sitä jälkikäteen?? Kyllähän se oli vaikea kuvitella, että enää olisin haikaillut niiden säröisien perään. Sinne menivät. Ja se ihan piristi koko astiakaappia: joka kerta kaapin avatessa pelkkiä kivoja, ehjiä kuppeja vastassa, eikä harmitusta, että tämäkin kiva kuppi on säröllä.

P.S. En heittänyt kuppeja roskiin, vaan kirppiksen ilmaiskoriin. Jollekin kelpasi! Mihinkähän ne päätyivät? Ehkä jonnekin mökille. Tai lasten leikkeihin. Tai vitriiniin keräilykappaleiksi, säröt käännettyinä piiloon. Tai peräti käyttömukeiksi jollekin, joka ei säröistä välitä. Mutta toivottavasti ei jollekin hamsterille pelkän hamstrauksen ilosta!😥

Olisi hyvä hoitaa omat jätteet ihan itse. Säröiset kupit joutavat kaatopaikalle, ei niitä kukaan käytä.

Todennäköisesti kirppiksen pitäjä heitti ne pois. Joku oikein kaunis kuppi huomaamattomalla säröllä saattoi päätyä kukkaruukuksi tai joku valoi siihen kynttilän. Ei niitä kukaan hamsterikaan ns oikeaan käyttöön vie.

Eri mieltä kyllä oman kokemuksen perusteella. Olen monta kertaa laittanut omaan kirpparipöytään laseja, joissa on reunassa sellaisia pieniä lohkeamia, ilmaiseksi otettaviksi. Aina ovat menneet ja nopeasti! En tosiaan tiedä kuka niitä vie ja mihin tarkoitukseen. Omin silmin olen nähnyt, miten joku otti ilmaiskorista spagettikauhan, josta oli ainakin yksi pii katki. Että kyllä ihmisille kelpaa lähes mikä vaan, mistä sitä tietää kuka mihinkin mitäkin käyttää.

Joitain juttuja aion antaa ilmaiseksi.

Nettiin vaan ilmoitus.

Alkuvuodesta suunnittelin että laitan pois "ensi kuun" alusta alkaen joka päivä 10 tavaraa. Sitä ensi kuuta ei vaan vielä ole tullut :( Tässä saldoksi tulisi yli 3500 tavaraa/vuosi pois huushollista. Mutta saa nähdä, koska saan edes aloitetuksi.

Eri mieltä kyllä oman kokemuksen perusteella. Olen monta kertaa laittanut omaan kirpparipöytään laseja, joissa on reunassa sellaisia pieniä lohkeamia, ilmaiseksi otettaviksi. Aina ovat menneet ja nopeasti! En tosiaan tiedä kuka niitä vie ja mihin tarkoitukseen. Omin silmin olen nähnyt, miten joku otti ilmaiskorista spagettikauhan, josta oli ainakin yksi pii katki. Että kyllä ihmisille kelpaa lähes mikä vaan, mistä sitä tietää kuka mihinkin mitäkin käyttää.

Ilmaiskorista voi tosiaan vähävarainen ottaa ihan käyttöön esineitä, jos niitä voi vielä käyttää joko alkuperäisessä tarkoituksessa tai sitten jossain muussa. Monet myös tuunaavat vaikka mitä rikkinäisistä tavaroista, mutta toki järjenkäyttö sallittua mitä risaa laittaa kirppisten riesaksi.

Minulla on hammasharjamukina vanha säröinen ja korvaton muki ja jos se hajoaa niin voisin hyvinkin ottaa kirpparilta hieman rikkinäisen mukin, jos siinä on kaunis kuva tms. :)

Vähävaraisena oleminen on tässä asiassa kaksipiippuinen juttu! Toisaalta ei tule osteltua turhaa kamaa vain huvin vuoksi, eikä ole ongelmaa kymmenistä laukuista ja kenkäpareista ja seisomaan jääneistä keittiöhärpäkkeistä :) Toisaalta, sitten kun on aika poistaa tavaraa, ei sitä voi noin vain dumpata johonkin keräykseen. Kaikki millä on mitään arvoa, pitää myydä, koska niistä saatavilla rahoilla on selvä vaikutus talouteen. Tästä seuraa, että koko ajan lojuu jossain muutama laatikko, kassi tai selvittämistä odottava kasa. Olisi joskus ihanaa karsia tavaraa pois vaan rankalla kädellä, lastata jätesäkkeihin ja viedä kerralla kierrätykseen. Tulisi kerralla väljää ja voisi keskittyä siivoamiseen ja sisustamiseen.

Myyn tavaraa eri paikoissa netissä, ja tasaiseen tahtiin sieltä tulee kymppi sieltä, muutama kymppi täältä. Mutta elämäntapa onkin sitten sitä, että aina ehtiessään täytyy lajitella, kuvata ja pakata tavaraa, silittää vaatteita ja kirjoittaa myyntitekstejä. Valmista ei tule koskaan, sillä pelkästään lasten vaatteita ja urheiluvälineitä yms. täytyy myydä ja ostaa kasvun myötä.

Helppo ostaa, vaikea myydä. Vanhempani, yli seitemänkymppiset ovat elämänsä aikana ostelleet vaikka mitä. Kamaa lojuu varastoissa, vintillä, mökillä. Kaikella on kuulemma "arvoa". Vanha sammaloitunut surffilauta jumalan selän takana mökillä, sillä on "arvoa". Velipojan LP-levyt 80-luvulta, niillä on "arvoa" kun lojuvat vintillä (veli ei niitä halua nurkkiinsa sotkemaan). Sähköisellä kirjoituskoneella ja partakoneella 60-luvulta on "antiikkiarvoa". 70-luvulta peräisin oleva hengenvaarallinen "solarium" täytyy säilyttää, koska joku voi sen haluta ostaa. 100 vuotta vanhalla ompelukoneen pöydällä on "arvoa" – paitsi kun sitä yrittää nettikirppiksellä myydä, siitä ei tule sentinkään tarjousta. Siellä se vintillä kerää pölyä. Sain muuttaessani kotoa vähän huonekaluja mukaani, etupäässä oman huoneeni tavarat. Kun annoin kouluaikaisen kirjoituspöytäni pois kaverille uusien tavaroiden tieltä, nousi hirveä haloo. En tajunnut että oma kirjoituspöytäni joka oli siirtynyt omaan kotiini ei ollut minun niin, etten saanut tehdä sillä mitä halusin. Myyminen olisi kuulemma ollut ok, koska kirjoituspöydällä oli "arvoa", jonka kuulemma huolimattomuuttani lahjoitin pois kysymättä lupaa. Kyllä tavarapaljouteen ehdottomasti liittyy jonkinlaista taloudellisen menetyksen pelkoa.

Olen lannistunut kaaoksen edessä. Nytkin pitäisi raivata. En näe eroa, vaikka olen vienyt tavaraa ja vaatetta jätesäkillisiä kierrätykseen ja roskiin. Kämppä on hirveässä kunnossa. Olen tilannut siivoojat, joten romujen on pakko olla pois siksi kun tulevat. En onnistu tässä.

Vierailija kirjoitti:

Helppo ostaa, vaikea myydä. Vanhempani, yli seitemänkymppiset ovat elämänsä aikana ostelleet vaikka mitä. Kamaa lojuu varastoissa, vintillä, mökillä. Kaikella on kuulemma "arvoa". Vanha sammaloitunut surffilauta jumalan selän takana mökillä, sillä on "arvoa". Velipojan LP-levyt 80-luvulta, niillä on "arvoa" kun lojuvat vintillä (veli ei niitä halua nurkkiinsa sotkemaan). Sähköisellä kirjoituskoneella ja partakoneella 60-luvulta on "antiikkiarvoa". 70-luvulta peräisin oleva hengenvaarallinen "solarium" täytyy säilyttää, koska joku voi sen haluta ostaa. 100 vuotta vanhalla ompelukoneen pöydällä on "arvoa" – paitsi kun sitä yrittää nettikirppiksellä myydä, siitä ei tule sentinkään tarjousta. Siellä se vintillä kerää pölyä. Sain muuttaessani kotoa vähän huonekaluja mukaani, etupäässä oman huoneeni tavarat. Kun annoin kouluaikaisen kirjoituspöytäni pois kaverille uusien tavaroiden tieltä, nousi hirveä haloo. En tajunnut että oma kirjoituspöytäni joka oli siirtynyt omaan kotiini ei ollut minun niin, etten saanut tehdä sillä mitä halusin. Myyminen olisi kuulemma ollut ok, koska kirjoituspöydällä oli "arvoa", jonka kuulemma huolimattomuuttani lahjoitin pois kysymättä lupaa. Kyllä tavarapaljouteen ehdottomasti liittyy jonkinlaista taloudellisen menetyksen pelkoa.

noilla lp-levyillä voi oikeestikki olla satoja euroja arvoa :D keräilijät maksaa niistä ihan mukavasti

Jep, lp levyt kannattaa säästää. Muuten opastaisin näitä vanhempia että nykyään tavara on arvotonta.

Aina!

Aina kun ostat jotain niin heti myös jotain vastaavaa roskiin

Aina!

Vierailija kirjoitti:

Jep, lp levyt kannattaa säästää. Muuten opastaisin näitä vanhempia että nykyään tavara on arvotonta.

Ehkäpä. Mutta eivät ne levyt (200 kpl) itseään myy. Olen tarjoutunut myymään tai auttamaan siinä – veli saisi itse rahat ja vanhemmilta vapautuisivat säilytystilat – mutta vastaus on ei. Veli sanoo: on kiva kun ne on säilössä (jonkun muun nurkissa). Vanhemmat: antaa niiden olla meillä kun niillä kerran on arvoa. No, eivätpä ole minun levyni eikä ole minun taloni. Ainakaan vielä.

Vierailija kirjoitti:

Aina!

Aina kun ostat jotain niin heti myös jotain vastaavaa roskiin

Aina!

Ehjän tavaran mättäminen roskikseen ei oikein käy yhteen vihreän ajatusmaailmani kanssa. Parempi olisi että se ensimmäisenkin ostaminen jää tekemättä.

Minulla on ongelmana aivan järkyttävä määrä vaatetta ja monia jätesäkkiä olen lahjoittanut kirpparille ja osan myynytkin, mutta edelleen niitä on joka paikka täynnä.

Ei mahdu kaappeihin edessä suurin osa ei mahdu edes päälle.

Olen ollut pitkään ostolakossa, mutta nytkin tuli ostettua kesää ajatellen ja talvella ostin tarjouksesta mielestäni ihan tarpeellisia, mutta kertaakaan en ole pitänyt eli pidän oikeastaan niitä muutamia hyviä vaatteita jatkuvasti.

Turhauttaa oma saamattomuus ja toisaalta en raaski luopua kaikista.

Jos tänään täyttäisi jätesäkin taas...