tavarapaljous :(

Up

Up

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 10:00"]

Meillä on paljon tavaraa. 4 aikuista ja 2 lasta (7v ja 4v). Leluja on on ihan valtavasti ja tilaa ainoastaan 82 neliötä. Asunnon yleisilme näyttää siistiltä, mutta kun avaa minkä tahansa kaapin, niin kaaos on valtava ja tavarat tipahtaa päälle.

Säilytättekö lasten piirustukset, käsityöt, askartelut? 

Tuntuu pahalta laittaa esim. kalliita leluja kiertoon, koska hetken päästä lapset kuitenkin kyselevät jonkun hävitetyn tavaran perään (näin on käynyt useita kertoja). 

Jos voisimme muuttaa ja olisi mahdollista hankkia tarvittaessa kaipaamaansa tavaraa, niin voisin huolettaa laittaa ainakin 60% tavaroistani pois. Yksi syy säilömiseen on se, että on hyvä pitää varalla yhtä sun toista kamaa varmuuden vuoksi, eipä sitten ainakaan vähäiset rahat mene johonkin pikkujuttuun, joka nyt jo löytyisi kaapista.

Mitään kiintymyssuhdetta romuihin ei ole. 

[/quote]

Voisiko lelut siirtyä tuttavaperheeseen ja sopisitte palautuksesta kuukautena x tai vuonna x?

Nyt raivauksessa ovat ruokakaapit: olen järjestellyt pussukoiden ja nyssyköiden loppuja ja selkeyttänyt kuiva-ainekaappia lasipurkeilla. Ihana, kun heti oven avatessa löytää haluamansa ja hyllyillä ei piinaa niitä vuosia säästeltyjä "no-jos-joskus-vielä-teen-sitä-ruokaa"-aineksia!

up

20

Tavaroiden hallinta on kuin painonhallinta - onnistuneen dieetin jälkeen on tärkeä oppia uudet kulutustottumukset, tai muuten tavaramäärä palaa entiselleen ja alkaa jojoilu. Mulla on nimenomaan sitä, varmasti jatkuvaa säätöä loppuelämän ajan tavaroiden kanssa. Toisaalta pidän selkeästä ja väljästä asumisesta ja visuaalisesta järjestyksestä, toisaalta myös kirjoista ja käsityötarvikkevarastoista, eli kiikun kaakun pitää yrittää pitää tasapainossa vaakakupit. 

Asuin ennen hamsterin kanssa (joka näytti mieheltä). Suhteemme loppuaikana minun tavarani pikkuhiljaa saivat väistyä joko kierrätykseen tai roskiin. En olisi halunnut kaikista tavaroistani luopua, mutta kun mies vaan hamstrasi lisää kaikkea ja minua ahdisti, kun tavarat alkoi täyttää jo lattiapintojakin.

Miehen mielestä olisimme tarvinneet isomman asunnon. Minusta olisi ollut järkevää, että hän olisi vuokrannut varaston sellaisille tavaroille mitkä eivät varsinaisesti sovi kotiin ja mitä hän ei tarvitse kuin harvoin, kerran vuodessa tms.

Suhteemme päätyttyä hämmästyin uudessa kodissani, miten valtavan helpottavaa on elää niin, että omistaa vain välttämättömät tavarat. Olen joutunut ostamaan huonekaluja lisää kun asunto muuten kaikuu. Minulla vaan ei ole noihin lipastoihin mitään laitettavaa :)

Hyvä ketju!

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 17:52"]

Minä tein talteen leikatuille resepteille niin, että heitin osan suoraa päätä roskiin, toiset sen jälkeen kun olin todennut, että löydän reseptin myös netistä. Lopuista otin valokuvat ja tallensin omaan kansioon koneelle. 

Tästä tulikin mieleen, että keittokirjoistakin löytyisi karsittavaa...

[/quote]

Mä teen näistä kauniita omia keittokirjoja. Laadukas vihko, ohjeet kuvien kera talteen ja nätisti leikaten erilaisiksi kokonaisuuksiksi ja liimaus. Jos kirjoitan tuttujen ohjeita, tekstaan kauniisti tekstaustussilla ja kirjaan keneltä ohje on. Jos sattuu olemaan kuva tilanteesta, missä ohjetta on käytetty (esim. kaverin kanssa istutaan kahvipöydässä ja syödään mustikkapiirakkaa), liimaan kuvan myös ohjeen viereen. Siitä on hauska vuosien kuluttua tarkastaa tyyli (ihmiset ja sisustus) ja toimii hyvin tilanteenpalauttajana. Jos taas joku kirjoittaa mulle ohjeen, liimaan sen sellaisenaan, näin löytyy keittokirjasta isomummon käsialalla perus-räiskäletaikina ym. isomummon kuvankin liimasin viereen.

Ei tarvitse koskaan ostaa uusia keittokirjoja ja sukuun jää kiertämään ainutlaatuinen keittokirja-sarja (3 paksua vihkoa on jo kertynyt). Itse olisin ainakin mielelläni vastaanottanut tällaisen perinnön suvun naisilta, toivottavasti tyttäreni haluaa nämä tulevaisuudessakin säästää. Yksi ainoa ostokeittokirja löytyy kaapista, n. 1960-luvulta. Tämä tärkeä ja toimiva reseptikirja uusavuttomuuden torjumiseksi; kaikkiin ruokiin ja leivonnaisiin löytyy teko-ohjeet perusraaka-aineista lähtien, esimerkkinä vaikkapa makkaran valmistus.

Omasta vaatekaapista lähti juuri jätesäkillinen kulahtanutta pihalle. Ikinä ei vaatekaappini ole ollut noin siisti

Kiva kun tänne on tullut taas hieman eloa, tänne keskusteluun J

178, ettekös te muuttaneet jossain vaiheessa? (En viitsi alkaa selata keskusteluja taaksepäin). Mikäli muistan oikein niin onko tuntunut että uudessa kodissa olisi vähemmän tavaroita tms?

Itekin mieluiten ottaisin nyt joululahjaksi vaikkapa lahjakortin, jos joku haluaa muistaa. Varsinkin miehen sukulaiset ovat tottuneet ostamaan ”krääsää” meille jouluna.

Olen nyt saanut pari Ikea-kassillista pois nurkistamme ja taas 3 Ikea-kassia on täyttynyt.  Oln myynyt tavaroita parilla eurolla nettikirppareilla. Kuitenkin kun myynyt pilkkahinnalla, niin on tullut ahaa-elämys siitä, että tuon pari euroahan tienaa myös, kun jättää suklaalevyn ostamatta. Tai jos jättää yhden ravintolakäynnin välistä. Olen siis alkanut ymmärtää heitäkin, jotka laittavat suoraa hyväntekeväisyyteen. J Verhot yms ”sesonkituotteet” menevät, mutta esim vaatteet eivät mene!

-ap- 

Raakasti pois vaan kaikki mitä ei ole PAKKO omistaa! Ah, niin vapauttavaa päästä vanhasta tavarasta eroon! :) Minut on äiti opettanut kanssa säästämään kaiken millä voisi ehkä joskus olla jotain käyttöä, vasta viime vuosina olen oppinut (pienen kämpän vuoksi) että kaikkea ei voi eikä pidä säästää.

Mä käyn läpi kaikki kaapit 2 x vuodessa, olen vakuuttunut että koti on nyt aika roinavapaa.

mun suuri helpotus on tuttu, jolla on kirpputori . Hakee kotoa 2 x vuodessa aina 10 banskulaatikollista kerralla. Hinnoittelee, myy ja tilittää osan myynnistä.

lisäksi kaikki on myynnissä , vaihdossa eri fb palstoilla ja käyn joka viikko kauppaa.

tavaroita saan omilta vanhemmilta, ex-appivanhemmilta , työkavereita, naapureilta jne ja meneehän siinä aikaa mutta sitä mulla on.

kollagalla oli jo poismuuttaneiden lasten huoneet, 2 kpl ihan täynnä laatikoita, jotka olivat täynnä kuolinpesästä tavaroita ja nyt huoneet ovat tyhjiä. 

Välillä joku kolleega toi ihan soopaa, vanhoja kirjoja, kulahtaneita vaatteita ja pyytää mua myymään ja tilittämään puolet. Sanon suoraan mikä ei liiku ja mikä liikkuu.

esim vanhat collarit vien aina h et m ään ja alekuponki aina kelpaa jollekin töissä.

mä teen niin paljon käsitöitä, etten voi osallistua vst 1000 tavaran haasteisiin mutta jos esim mun rahatilanne yhtäkkiä paranis ja käsityöt ja vst häviäisi , uskon että koti olisi äkkiä siisti.

tunnen itseäni vähävarattomampia ihmisiä ja ihmettelen heidän koteja. Harvalla on siisti. On paljon tätä sukulaiset tuovat heille tarpeetonta. Mutta ovat niin saamattomia ettei tee niille mitään.

mä joka viikko saan 5-150 e tuloja puhtaana käteen, joten kyllä se raha mulle käy.

Kiitos keskustelijoille! Luin koko ketjun läpi ja olen inspiroitunut. Olen viime aikøina siivonnut oman vaatekaappini ja pois lähti 5 isoa kassillista tavaraa, 1 roskiin 4 vein PeLan kirpputorille. Siellä otetaan lahjoituksia vastaan ja tekevät todella hyvää työtä tämän alueen lapsiperheiden hyväksi. Tällä hetkellä mulla ei oo aikaa pitää kirpparipöytää, mutta keväämmällä kunhan elämä vauvan kanssa tasaantuu aion ottaa pöydän. Perheessä on 3 lasta ja 2aikuista, joten sitä roinaa tulee aina. 

Nyt lähetin kummitytölle ison kassin vaatteita joululahjan lisäksi. Ja mä oon aika paljon myynyt tavaraa silleenkin että otan kuvan ja laitan omalle facebook-seinälle ja kysyn haluaisiko kukaan ostaa. Varsinkin lasten arvokkaimmat ulkovaatteet menee noin. Tosin myyn vaatteet aika edullisesti, kun ne rahathan on jo mennyt (kuten joku sanoi) ja meillä tehtävänsä tehnyt.kenelle mie niitä säilön? Oon nyt myös päässyt siitä ostamisen ilosta. Ei mun oo pakko omistaa jokaista kivaa kirjaa vaan voin lainata sen kirjastosta. 

Nytajattelin joulun aikaa, että lapset saa valita muutaman lelun, mitkä laitetaN pois uusien lelujen tieltä. Vaikka oon ostanut hyvin maltillisesti leluja (molemmille 2 pakettia) niin jotenkin niitä paketteja vaan kertyy kun on kummit ja molemmat isovanhemmat ja vielä isoisovanhemmat.

välillä tuntuu toivottomalta, mutta yritän pinnistellä. Tsemppiä kaikille!

Raivasin koko syksyn komeroita ja vinttejä ja varastoja ja mieskin innostui karsimaan omia tavaroitaan. Kirpputoria pidettiin yli kuukausi ja saatiin yli 1300 euroa! Ihana tunne, eikä kaduta yhdenkään tavaran myyminen :) Jäi niin hyvä mieli, että taidetaan ottaa uudestaan kirppispöytä keväämmällä, kun saisi lisää vielä tavaraa käytyä läpi.

[quote author="Vierailija" time="11.12.2014 klo 11:15"]

178, ettekös te muuttaneet jossain vaiheessa? (En viitsi alkaa selata keskusteluja taaksepäin). Mikäli muistan oikein niin onko tuntunut että uudessa kodissa olisi vähemmän tavaroita tms?

[/quote]

Kyllä, muutettiin 45 m2 kaksiosta 38 m2 kaksioon. Säilytystilaa täällä on luonnollisesti jonkin verran vähemmän ja lisäksi edellisessä asunnossa olleeseen vaatehuoneeseen tuli säilöttyä tosi paljon tavaraa mitä täytyy nyt jakaa kaappeihin. Edellisen asunnon häkkivarasto saatiin tyhjennettyä kaikesta tavarasta jo ennen muuttoa, mutta täällä häkkivarasto piti taas ottaa käyttöön. Olen silti tyytyväinen, että sinne ei ole varastoitu kuin pahvilaatikoita, matkalaukku ja laukun sisällä pussillinen kesävaatteitani sekä miehen puku.

Tavaran vähentyminen näkyy jo arjessa, mutta suurin ero kodin ilmapiirissä on ehkä se, että jätin lähes kaikki sisustusesineet kaappiin ja valikoin niistä vain noin viisi sisustukseen. Sisustus tuntuu todella raikkaalta kun joka tasolla ei ole jotain matkamuistoa. Koti on myös paljon siistimmän näköinen ja siivoamiseen todella menee huomattavasti vähemmän aikaa, kun pinnat on niin helposti pyyhitty. Suurin osa tavaroista meillä on silti aina ollut kaapeissa ja niin se on edelleen, eli vielä riittää läpikäytävää vaikka uskoakseni suurin osa turhasta tavarasta on jo onneksi laitettu eteenpäin.

552 linkkaamiin teksteihin liittyen, onko teillä hyviä vinkkejä tavaran raivaus / minimalismikirjallisuudesta suomeksi tai englanniksi? Olen viime aikoina lukenut Hyvän mielen vaatekaapin ja nyt luettavana on The joy of less, jota tosin en ole vielä aloittanut. Samaan kategoriaan voisi ehkä laskea Happy Money -kirjan, josta olen lukenut noin puolet ja jossa kerrotaan mielestäni ajatuksen arvoisia esimerkkejä materiasta ja onnellisuudesta.

Takapakkia suunnitelmille, voi ei!

Ja taas talo täyttyi turhista purnukoista ja koriste-esineistä. Joululahjoiksi olen jo vuosia toivonut jotakin, joka ei jää nurkkiin pyörimään eikä jätä jälkiä itsestään, siis vaikka itse valmistettua syötävää tai kukkia tms. Mutta ei: aina joku muistaa jollakin ISOLLA jouluhärpäkkeellä, josta heti sen nähtyään miettii: tuosta en pääse eroon edes "ota ilmaiseksi" -kirppiksellä.

Vuosi aikaa päästä härpäkkeistä eroon, eiköhän aleta hommiin! Sitten tulee taas uudet kammotukset.

Joo, ei auta kuin ottaa Ikea-kassit taas esiin: lahjoituskirpparille.