tavarapaljous :(

Koulukirjat vanhenee. Älkää nyt niitä hillotko.

Asutaan tiiviisti rakennetulla rivitaloalueella ja täällä on viime aikoina yleistynyt mielestäni tosi kiva käytäntö. Moni tekee nykyään niin, että laittaa tarpeettomat tavarat ulos pihalle jakoon halukkaille. Esim meidän naapurilla on siisti ja nätti puulaatikko, jonka hän nostaa etupihalleen tontin reunalle niin, että ohikulkijoiden on helppo napata siitä tarvitsemansa esine mukaansa. Laatikossa on "Ota tästä, ole hyvä!" lappu ja hän laittaa siihen pientä tarpeetonta kodintavaraa esim. kukkaruukkuja, maljakoita, kahvikuppeja,  ym. Toki toimii vain kauniilla ilmalla. 

Itse olen yrittänyt kartoittaa luontevasti matkani varrelle osuvia kierrätysmahdollisuuksia. Esim. aina kun käyn kirjastossa vien kirjaston kierrätyshyllyyn omat vanhat naistenlehdet ja sisustuslehdet ja pokkarit. Kuopuksen päiväkotiin vien kaikki meille tarpeettomiksi jääneet lautapelit, palapelit ja lelut. 

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla kansakoulun aloitettuani menin koulun kirjastoon. Vaikutuin kirjoja notkuvista hyllyistä. Lainasin n 10 kirjaa Töpöhäntää ym. Halusin esiintyä luokallani kirjojen omistajana. Revin kirjoista sivut, joissa oli kirjaston leima tai jmv. Lainasin niitä luokkakavereille ominani. Joululoman aikaan tuli kirjastosta minulle sakkolappu. Se oli hirveää, saada sakot. Todellisuudessa hirveämpää oli, ettei kyseisiä revittyjä kirjoja löytynyt mistään.

Nyt eläkeläisenä minulla on ihan ikioma oikea vuosien varrella hankittu kirjasto. Ongelma on vain se, että nyt niistä pitäisi ruveta repimään kansia ja kuskata roskiin.

Älä missään nimessä heitä kirjoja roskiin. Vie vaikka kirjaston kierrätyshyllyyn, nykyään ainakin pääkaupunkiseudulla jokaisessa kirjastossa on sellainen "ota tästä ja tuo tähän" hylly. 

Ollaan me ihmiset hulluja, ostetaan isot määrät huonolaatuista tavaraa, jota ei edes tarvita (yksittäin halpaa, ilahduttaa arjessa)ja toisaalta kärsitään rahapulasta, kun jotain kalliimpaa haluaisi hankkia (isompi asunto, lomamatka, varhainen eläköityminen). Tunnistan valitettavasti itseni tästä tavararöykkiöiden keskellä, toivottavasti moni on fiksumpi.

Vierailija kirjoitti:

Asutaan tiiviisti rakennetulla rivitaloalueella ja täällä on viime aikoina yleistynyt mielestäni tosi kiva käytäntö. Moni tekee nykyään niin, että laittaa tarpeettomat tavarat ulos pihalle jakoon halukkaille. Esim meidän naapurilla on siisti ja nätti puulaatikko, jonka hän nostaa etupihalleen tontin reunalle niin, että ohikulkijoiden on helppo napata siitä tarvitsemansa esine mukaansa. Laatikossa on "Ota tästä, ole hyvä!" lappu ja hän laittaa siihen pientä tarpeetonta kodintavaraa esim. kukkaruukkuja, maljakoita, kahvikuppeja,  ym. Toki toimii vain kauniilla ilmalla. 

Itse olen yrittänyt kartoittaa luontevasti matkani varrelle osuvia kierrätysmahdollisuuksia. Esim. aina kun käyn kirjastossa vien kirjaston kierrätyshyllyyn omat vanhat naistenlehdet ja sisustuslehdet ja pokkarit. Kuopuksen päiväkotiin vien kaikki meille tarpeettomiksi jääneet lautapelit, palapelit ja lelut. 

Tällaisen kierrätyksen soisi yleistyvän. Oli meilläkin kerran yksi pois muuttava naapuri laittanut tuollaisen saa-ottaa-laatikon, itse otin sieltä pari kukkaruukkua, jotka ovat edelleen käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sama. Asutaan omakotitalossa, ja roskien tyhjennys 2 viikon välein. Roskat mahtuu aina juuri ja juuri jäteastiaan, mutta mitään ylimääräistä ei mahdukaan. Se tarkoittaa, että kun menee vaikka sanko rikki, se jää lojumaan jonnekin. Siivouskaappi on täynnä rojua, jota kukaan ei käytä. Siellä on vanhan imurin letkut ja suulakkeet, vanhoja hehkulamppuja iso pino, ikivanhoja moppeja, harjan varsia. Joskus vein kaatopaikalle kaikki vanhat matot ja tyynyt. Niiden viennistä veloitus 5€/kpl. Ei olla köyhiä, eli kyse ei ole rahasta, vaan periaatteesta, että en maksa jostain vanhojen harjanvarsien ja moppien viennistä järjettömiä taksoja.

Täällä Kymenlaaksossa maksaa 6€/säkki energiajäte ja 8€/säkki sekajäte. Energiajätteeseen menee siis kaikki palava ja sekajätteeseen sitten sekalainen jäte. Lisäksi ilmaista on viedä metallit, kodin elektroniikka kun samaa "lajia" on vain max 2 kpl.

Ja jätesäkkiin menee esimerkiksi petivaatteita aika kasa, kun sen säkin imee vielä imurilla tyhjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutaan tiiviisti rakennetulla rivitaloalueella ja täällä on viime aikoina yleistynyt mielestäni tosi kiva käytäntö. Moni tekee nykyään niin, että laittaa tarpeettomat tavarat ulos pihalle jakoon halukkaille. Esim meidän naapurilla on siisti ja nätti puulaatikko, jonka hän nostaa etupihalleen tontin reunalle niin, että ohikulkijoiden on helppo napata siitä tarvitsemansa esine mukaansa. Laatikossa on "Ota tästä, ole hyvä!" lappu ja hän laittaa siihen pientä tarpeetonta kodintavaraa esim. kukkaruukkuja, maljakoita, kahvikuppeja,  ym. Toki toimii vain kauniilla ilmalla. 

Itse olen yrittänyt kartoittaa luontevasti matkani varrelle osuvia kierrätysmahdollisuuksia. Esim. aina kun käyn kirjastossa vien kirjaston kierrätyshyllyyn omat vanhat naistenlehdet ja sisustuslehdet ja pokkarit. Kuopuksen päiväkotiin vien kaikki meille tarpeettomiksi jääneet lautapelit, palapelit ja lelut. 

Tällaisen kierrätyksen soisi yleistyvän. Oli meilläkin kerran yksi pois muuttava naapuri laittanut tuollaisen saa-ottaa-laatikon, itse otin sieltä pari kukkaruukkua, jotka ovat edelleen käytössä.

Minä taas en soisi tuollaisen kadunkulmakierrätyksen yleistyvän. Ne, joilla on ennestäänkin ongelmia tavarasuhteensa kanssa, voivat lopettaa kirpparien kiertämisen, mutta kaduilla heidänkin on pakko kävellä. Ne, joilla on aikaa trokata, kiertelevät hakemassa parhaat päältä. Ne, joilla on oikeasti jonkin esineen akuutti tarve, aniharvoin löytävät sen pahvilaatikosta naapurin oven edestä. Kaiken kukkuraksi ilmaisen tavaran jakaminen kadulla voi myös yllyttää ihmisiä dumppaamaan oikeita roskia kadulle nykyistä huolettomammin - tai sosialisoimaan sellaistakin tavaraa, joka ei itselle kuulu. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että kaikella on paikkansa, ja toisen omaa kunnioitetaan.

Kannatan lämpimästi kierrätystä, mutta nuo pienet purot on yhdistettävä, joko jossakin kierrätyskeskuksen tyyppisessä paikassa tai verkossa. Erinomaisen hyvin tämä toimii SPR:n Kontissa. Siellä on esimerkiksi ompelu- ja askartelutarvikkeille oma pöytä, josta saa ostaa kilotavarana tilkkuja, lankoja, pikkuhelyjä ym. Olen käynyt siellä hakemassa tarvikkeita muun muassa lasten naamiaisasuihin ja säästänyt ihan oikeasti aikaa verrattuna siihen, että olisin hakenut samat kamat Eurokankaasta, askarteluliikkeestä, Tigeristä jne.

Samoin jos on vaikka ylimääräisiä kukkaruukkuja, on minusta huomaavaisempaa kanssaihmisiä kohtaan laittaa verkkoon annetaan ilmaiseksi -ilmoitus kuin kipata ne kadulle.

Kirjastojen kierrätyshyllyt ja päiväkotien tarvikelahjoitukset taas ovat kierrätystä parhaimmillaan - oikeanlaista toimintaa oikeissa paikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan me ihmiset hulluja, ostetaan isot määrät huonolaatuista tavaraa, jota ei edes tarvita (yksittäin halpaa, ilahduttaa arjessa)ja toisaalta kärsitään rahapulasta, kun jotain kalliimpaa haluaisi hankkia (isompi asunto, lomamatka, varhainen eläköityminen). Tunnistan valitettavasti itseni tästä tavararöykkiöiden keskellä, toivottavasti moni on fiksumpi.

Tämä! Suurin osa tavarasta on meidän ihan itse kotiimme kiikuttamaa. Elämäntilanteet muuttuu etenkin nuorilla aikuisilla ja makukin muuttuu välillä. Aina ennen ei ole tullut oltua niin tarkkana siinä, mitä ostaa tai ottaa vastaan, ja siitä saa nyt "maksaa" raivaustarpeen muodossa.

Minulla esimerkiksi oli vain vähän astioita opiskeluaikana, samoin miehelläni. Yhteen kun muutettiin, niin kaapissa oli sekalainen sakki astioita. Nyt olemme ostaneet yhtenäisemmän astiaston kun on lapsiakin ja sitä myöten tarvetta isommalle astiamäärälle. Mutta silti osa noista opiskeluaikaisista astioista on edelleen kaapissa turhan panttina. Mielelläni antaisin vaikka suoraan opiskelijoille, mutta meiltä on niin pitkä matka lähimpään oppilaitokseen, että käytännön toteutus olisi hankalaa. Pitää varmaan konttiin laittaa.

Valitettavan paljon on tullut ostettua sellaista vaatetta, enimmäkseen lapsille, mutta osittain myös itselle, josta on vasta käytössä huomannut epäkäytännöllisyyden. Näistä lähes käyttämättömistä vaatteista on ollut yllättävän vaikea luopua, sillä rahanmeno ja harmistus on niin tuoreena muistissa. Mutta ehkä näiden kanssa olisi toimittava ripeästi kuin laastaria poistaessa, tyyliin kerran se vain kirpaisee. Eipä ne kaapissa sopiviksikaan muutu, kunhan ovat kiusana.

Itse pidän  kaiken tavaran aina minimissä, ja olen  aina niin pitänyt. Helppo ajatusmalli "jos kuolen huomenna, niin on helpompi sen jonkun sitten tyhjentää asunto" Ja hävettäis sitten että muut näkee sen kaiken roinan millä ei mitään tee.

Ja en tarvitse ylimääräisiä esineitä tuomaan jotain tiettyä tunnetta. 

Mä havahduin siihen, että nää tavarat on oikeesti hirveitä aikavarkaita!! Siis jos en heitä jotain pois tehdessäni inventaariota, niin sitten taas seuraavalla kerralla käydessäni läpi tavaroita pyörittelen ihan ne samat tavarat läpi kertaalleen. Jos olisin karsinut nämä jo edellisellä kerralla, niin ei tartteis enää niitä pyöritellä. Hankkiutumalla tavaroista eroon säästän siis aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä artikkeli vaatteiden ostamisesta!.

Mitä järkeä linkittää näitä maksumuurin takana olevia juttuja?

Ainakin ingressin avulla pääsee eteenpäin kiinnostavan tiedon lähteille.

Vierailija kirjoitti:

Koulukirjat vanhenee. Älkää nyt niitä hillotko.

Poikani valmistui kaksi (2!!) vuotta sitten ammattikoulusta sähkön automaatioasentajaksi ja kävi äsken läpi kouluaikaisia papereitaan ja kirjoja (siis ammattikoulun). Ei montaa paperia ja kirjaa jäänyt säästettäväksi, sanoi, että tekniikka menee niin kamalaa vauhtia eteenpäin,  että jo osittain vanhentunutta tietoa niissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei niitä pöytähopeita voisi käyttää? Itsekin hillosin niitä joskus kaapissa, mutta sitten tajusin, että on kaksi vaihtoehtoa. Pistää kiertoon tai käyttää. Koska niillä oli tunnearvoa, otin ne käyttöön. Mm hopeiset kahvilusikat ovat jokapäiväisessä käyössä, samoin aterimet. Ovat siellä teräksisten savonioiden seassa ja ihan käyttökelpoiset ovat.

 

Koska niitä ei voi pestä koneessa, ne tummuvat eli niitä pitää kiillottaa ja puunata.

Miksi niitä pitää kiillottaa.? Jos joku inhoaa tummaa hopeaa, annan kyllä hänelle aineet kiillotusta varten, saa omansa kiillotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei niitä pöytähopeita voisi käyttää? Itsekin hillosin niitä joskus kaapissa, mutta sitten tajusin, että on kaksi vaihtoehtoa. Pistää kiertoon tai käyttää. Koska niillä oli tunnearvoa, otin ne käyttöön. Mm hopeiset kahvilusikat ovat jokapäiväisessä käyössä, samoin aterimet. Ovat siellä teräksisten savonioiden seassa ja ihan käyttökelpoiset ovat.

 

Koska niitä ei voi pestä koneessa, ne tummuvat eli niitä pitää kiillottaa ja puunata.

Pesen ne aina koneessa. Tummuvat kyllä mutta ei mustiksi vaan sellaisiksi kauniin patinoituneiksi. Ja jos haluaa kiiltäväksi, on riittänyt nihkeällä mikrokuiturätillä hankaus. Aterimet ym ovat olleet jo vuosia käytössä ja kiillottanut olen ehkä kaksi kertaa.

Niinja jatkan, että eivät ole menneet konepesussa miksikään.

Tärkeintä on, etteivät hopeat kosketa teräksisiä esineitä pesun aikana.

Kävin jälleen kerran vaatekaappiani läpi. Olin aika pitkään jemmannut siellä vaatteita, jotka olivat oikein kauniita ja mieleni mukaisia, mutta joissa oli joku sellainen ratkaiseva vika, jonka takia jäivät kuitenkin käyttämättä. Näihin lukeutui esimerkiksi kaksi mekkoa, jotka olivat niin läpikuultavaa kangasta, että ihonvärisetkin alushousut näkyivät läpi (en tajua miksi olen joskus ostanut noin ohuita mekkoja). Samoin yksi paita oli tosi kiva, mutta armotta liian lyhyt. Jos käsiä vähänkin liikutti, niin paita hilautui ärsyttävästi ylös ja helmaa sai olla koko ajan nykimässä alemmas. Koen, että vaatteessa kuitenkin pitäisi pystyä elämään normaalisti, jotta olo olisi mukava ja itsevarma. Nyt annoin näille vaatteille lopultakin lähtöpassit, vaikka pitkään olin ajatellut, että jospa vielä käyttäisin niitä. Jotenkin hirveän iso kynnys laittaa keräykseen nättejä vaatteita, jotka ovat edelleen oman maun mukaisia. Kuitenkin on aivan turhaa hillota kaapissa vaatteita, joita ei jostain syystä käytä. Mukava tunne, kun vihdoin tein päätöksen luopua niistä.

Voiko läpinäkyvän mekon alla pitää ihonväristä toppia ja alushametta tai alusmekkoa? Olen ratkaissut kesämekkoa koskevan pulman alusmekon avulla, sellainen ohut ihonvärinen.

Minäkin heitin pois, eli laitoin kunnon mukaan tekstiilikeräykseen, poltettavaksi tai kirpparille, kolmasosan vaatteistani alkukesästä. Kävin kaapit läpi ja pois kaikki väriä päästäneet, epämukavasta materiaalista valmistetut tai epämieluisan malliset vaatteet. Kaikki sukkaparit pois myös, jos toisessa sukassa oli reikä. Liian pienet alkkarit samoin. Eipä se vaatekaappi vieläkään täydellinen ole, mutta huomattavasti parempi verrattuna aiempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutaan tiiviisti rakennetulla rivitaloalueella ja täällä on viime aikoina yleistynyt mielestäni tosi kiva käytäntö. Moni tekee nykyään niin, että laittaa tarpeettomat tavarat ulos pihalle jakoon halukkaille. Esim meidän naapurilla on siisti ja nätti puulaatikko, jonka hän nostaa etupihalleen tontin reunalle niin, että ohikulkijoiden on helppo napata siitä tarvitsemansa esine mukaansa. Laatikossa on "Ota tästä, ole hyvä!" lappu ja hän laittaa siihen pientä tarpeetonta kodintavaraa esim. kukkaruukkuja, maljakoita, kahvikuppeja,  ym. Toki toimii vain kauniilla ilmalla. 

Itse olen yrittänyt kartoittaa luontevasti matkani varrelle osuvia kierrätysmahdollisuuksia. Esim. aina kun käyn kirjastossa vien kirjaston kierrätyshyllyyn omat vanhat naistenlehdet ja sisustuslehdet ja pokkarit. Kuopuksen päiväkotiin vien kaikki meille tarpeettomiksi jääneet lautapelit, palapelit ja lelut. 

Tällaisen kierrätyksen soisi yleistyvän. Oli meilläkin kerran yksi pois muuttava naapuri laittanut tuollaisen saa-ottaa-laatikon, itse otin sieltä pari kukkaruukkua, jotka ovat edelleen käytössä.

Meillä on kerrostalossa Hgin keskustassa lukitussa "roskishuoneessa" pöytä, johon tuodaan kaikenlaista kierrätettävää, siinä on ollut pieniä kaappeja tai hyllyjäkin.

Se on pysynyt hyvin hallinnassa, kukaan ei tuo rojuja ja tavara kiertää. Ja se huone on vanhassa kerrotalossa, jonne ei pääse kuin talon avaimilla, niin siellä ei rikota mitään. Eli se ei ole mikään roskakatos.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan tuon tavaraähkyn. Tuntuu, että ihmiset ovat sokeita sille, miten paljon tavaraa omistavat ja miten paljon se tosiaan vie tilaa. Itsekin herän asiaan muuttoa valmistellessa, aloin käydä tavaroita hyvissä ajoin läpi tehdäkseni muuton helposti. Paljon meni ihan roskiin, ikävä kyllä. Sellaista arvotonta pikkusälää mitä oli vaan raahannut asunnosta toiseen, ei mitään käyttöä ikinä. Ei sinne konttiinkaan kaikkea kehtaa viedä, kun niillä on jo nurkat täynnä ihan samaa paskaa, samoin monilla hyvänketeväisyysjärjestöillä. Niille kippaaminen on usein vaan ongelman siirtämistä loppujen lopuksi.

Mitään rikkinäistä tai likaista tietenkään ei kipata kierrätykseen, mutta kyllä muuten kaiken "hyödyttömänkin" voi. Kunhan tavara on siistissä kunnossa, ei haittaa vaikka olisikin epämuodikas tai tuntuisi turhakkeelta. Nimittäin toisen roska on toisen aarre ja aina on joku, jota miellyttää se omasta mielestämme kamala matkamuistoesine, tai jolla on paljon käyttöä ihmettelemällemme jäätelönkuorintakoneelle. Meidän Kontissa ainakin näyttää sukkelasti vaihtuvan tavara esim. vaikka keittiötavarahyllyssä, jossa on aivan tavallisen, vaatimattoman näköisiä keittiövälineitä, pannunalusia, pikku muovikippoja yms.

Itsekin juuri pelastin paperinkeräysastiasta kirjan, joka on ollut mielenkiintoisempi kuin mikään aikoihin! Ihan olen ahmiskellut sitä viime illat aina ehtiessäni. Sen poisheittäjä kai ajatteli, että tämä on ihan turha eikä tämä ketään kiinnosta. Ei muuta kuin pitää saada esine ja tarvitsija kohtaamaan. Kierrätyskeskukset ja Kontit ovat juuri parhaita tähän. Vaikka eihän kaikki tavara tietenkään aina löydä ihastujaansa. Mutta yrittää nyt sentään kannattaa ennen kuin heittää käyttökelpoista tavaraa roskiin.

Kyllä ne Kontit yms. myös erikseen ilmoittavat, jos jotain tavaraa eivät ota vastaan, jota kukaan ei osta (esim. nykyään tietosanakirjasarjat).

Sain vietyä pari pahvilaatikollista tavaraa kierrätykseen. Yksi laatikollinen odottaa vientiä. Tuntuu hyvältä, että projekti etenee pikkuhiljaa.

Uusia vaatteita tarvitsisin kipeästi, mutta rima on nykyisin niin korkealla etten tahdo löytää mieleisiä. Kaapissa olisi reilusti poistettavaa huonokuntoista, mutten voi hävittää näitä kaikkia ennen kuin löytyy korvaavat. Mutt sitten kyllä lähtevät samoin tein. Tämä toki lähinnä päivittämistä, eikä raivaamista, mutta tällä tavalla "one in one out" metodilla tavaramäärä ei myöskään lisäänny.