Kasvatus: Miksi ei-sana pitäisi kiertää?
Minulta on mennyt ohi joulukuun Vauva-lehti, jossa kasvatusgurujen kerrotaan neuvovan välttämään ei-sanaa lastenkasvatuksessa. Voisiko joku kyseisen artikkelin lukenut lyhyesti priiffata, miksi kiellot pitäisi kiertää? Pitäisikö myös älä-sana kiertää samaan tapaan?
Aihe kiinnostaa minua niin yläkoulun opettajana kuin pian kahden lapsen äitinäkin! Yritin etsiä kyseistä lehteä kirjastostakin, mutta se oli lainassa...
Kiitollisena
Alma08, rv31+1
Kommentit (5)
Kyseinen artikkeli ei oo mulle tuttu, mutta asiassa oli varmaan kyse siitä, että lapselle pitää antaa selkeitä ohjeita mitä pitää tehdä ja mitä häneltä odotetaan. Esim. vilkkaalle lapselle on usein turha sanoa " Älä juokse!" , kun paljon selkeämpää olisi sanoa " Kävele!" . Ein voi siis sanoa selkeämminkin. Usein kuulee vanhempien luettelevan lapsilleen, mitä EI saa tehdä. Lapselle jää vain mieleen ne asiat. Lapsen muistia helpottaa, kun sanoo, minkälaista käytöstä häneltä odotetaan ja mitä saa tehdä. Näin on ainaski erityislasten kanssa. Ein siis saa mielestäni sanoa, muttei sitä pitäisi arkikäytössä lauheasti viljellä, kun se kärsii helposti inflaation. Itse olen ko. menetelmää harjoitellut ja alkuun se tuntui tosi hankalalta. Mutta se toimii!
En ole artikkelia lukenut, mutta kokemuksestani voin kertoa, että jos EI-sanaa käyttää kovin ahkerasti, se hyvin pian menettää merkityksensä ja tulee tehottomaksi.
Myös pienellä lapsella, esim. omalla melkein 2-vuotiaalla ei-sana kaikuu kuuroille korville. Sen sijaan jos käännän positiiviseksi, tehoaa todella hyvin. Esim. Älä kiipeä pöydälle = Tuleppas alas sieltä penkiltä.
Älä ja ei on hänelle sama kuin kehottaisi tekemään juuri niin.
Samaan sarjaan mielestäni voisi lukea nämä tilanteet, jollainen meillä oli melkein 5-vuotiaan kanssa. Ei kysytä, että piirsitkö pöytäliinaan, vaan kysytään MIKSI piirsit pöytäliinaan. Ekassa vaihtoehdossa tietysti heti kieltää tehneensä mitään. Toisessa vaatii jo aika paljon enemmän oveluutta lapselta kieltää syyllisyytensä.
Nämä tuli mieleen.
Maaria 29+3
referaatista ja muistakin vastauksista! Tämäntapaista arvelinkin...
Alma08
Varsinkin hyvin vilkasta lasta kasvatettaessa niitä kieltoja tulisi muuten melkoinen määrä. Jatkuvat kiellot luovat negatiivista ilmapiiriä ja lapselle tulee helposti tunne, ettei osaa tehdä mitään oikein. Eli mieluummin tosiaan muuttaa kiellot positiiviseen muotoon. Voi olla tehokkaampaakin, kun kertoo lapselle mitä pitää tehdä sen sijaan että sanoisi, mitä ei saa tehdä.
Otsikko oli mielestäni huono ja nosti ainakin minulla niskakarvat pystyyn: eikö lapselle muka saisi sanoa ei?! No, itse juttu oli sitten taas mielestäni hyvä: punaisena lankana oli ymmärrykseni mukaan se, että jätetään EI sana niihin oikeisiin tiukkoihin tilanteisiin esim. käsi kuumalle hellalle, ettei kaikista päivistä tule ein hokemista, jolloin ei menettää merkityksensä. Normaaleissa, ei hätätilanteissa, pyritään opastamaan lasta tekemällä positiivisuuden kautta eikä sanomalla ei, koska teon lapsi ymmärtää helpommin. Esimerkkinä käytettiin esim. sitä jos lapsi on menossa penkomaan kukkaruukun multaa niin EI sanan sijasta todetaan, että kyllä mullan penkominen on todella kivaa, mutta se kuuluu ulos ja viedään lapsi pihalle kaivelemaan multaa.