Miksi jotkut roikkuu vuosikymmeniä huonossa suhteessa?

tunnen yhden joka sanoi että ei voi lähteä koska ei voi olla yksin.



hänelle se yksinolo olisi se kauheampi vaihtoehto

kumminpäin ongelma menee. Olenko minä se kamala ja pöpi ihminen vai onko sitä mieheni. Entä jos minä olenkin oikeasti päästäni pipi ja elämä menee vielä enemmän päin helvettiä jos lähden. Vai muuttuisiko elämä ehkä sittenkin paremmaksi. Jos eka vaihtoehto on totta, lapsi jää isättömäksi ja joutuu vielä elämään mahdollisesti sekopää yksinhuoltajan kanssa. Lisäksi olen täysin varaton.

sitä pitää pitää yllä.

Nyt mun rajani on tullut vastaan. Takana 18 yhteistä vuotta (ikää 33v.)

Toivottavasti elämällä on mulle jotain uutta ja yllättävää tarjolla!