Olinkohan liian ankara? 4-vuotiaan rangaistuksista.
Olimme aamupäivällä kävelemässä kirjastoon. Minä työnsin vaunuja ja 4,5-vuotias poika tapansa mukaan käveli ja juoksenteli edessä ja takana. Hiljainen kevyenliikenteen väylä, jossa ei pahemmin muita kulkijoita. Tottelee yleensä hyvin ja tulee viereen pyydettäessä tai pysähtyy heti, jos käskee. Tänään kuitenkin karkasi suojatielle ilman lupaa. Autoja ei ollut missään edes näkyvissä, joten vaaratilannetta ei ollut, mutta olisi voinut olla ja lapsihan nyt ei tuollaisia pysty arvioimaan. Oli härnännyt jo koko aamun ja minulta paloi tuosta tempusta hihat siinä määrin, että hain pojan kantamalla pois suojatieltä ja käännyin saman tien takaisin kotiin poikaa hupusta taluttaen. Kotona pistin tuplajäähylle nurkkaan ja ilmoitin, että hän on televisio ja peli kiellossa kolme päivää, yksin pihalle ei ole asiaa aikoihin ja tästä lähtien saa luvan kävellä vaunujen kanssa niin, että pitää koko ajan kädellä vaunuista kiinni, kunnes häneen taas uskaltaa luottaa.
Nyt kuitenkin mietin, olinko liian ankara. Poika ei päiväunilla saanut unta, vaan itkeskeli vain sängyssään ja edelleen on tuossa välipalapöydässä todella nuutuneen ja surkean oloinen. Päiväunille laittaessa selitin kyllä jo, että suutuin niin paljon, koska pelästyin niin hirveästi, että hänelle olisi voinut käydä ja pahasti ja etä hän on niin rakas, että en ollenkaan kestäisi, jos hänelle kävisi jotain ja juteltiin siitä pitkään, miksi tiellä liikkuessa pitää olla niin varovainen ja totella ehdottomasti heti ja miten hän voi saada entistä vapautta takaisin osoittamalla olevansa luottamuksen arvoinen jne. Yleensä tätä sankaria eivät huolet kovin paljon paina, mutta nyt on tosiaan ollut aivan surkea jo useamman tunnin ja olen alkanut epäillä, meninkö sittenkin liian pitkälle.
Kommentit (31)
kotiin palaaminen välittömästi olisi kyllä riittänyt.
Fletch:
Kotona pistin tuplajäähylle nurkkaan ja ilmoitin, että hän on televisio ja peli kiellossa kolme päivää, yksin pihalle ei ole asiaa aikoihin ja tästä lähtien saa luvan kävellä vaunujen kanssa niin, että pitää koko ajan kädellä vaunuista kiinni, kunnes häneen taas uskaltaa luottaa.
4v. lapsen ei anneta kulkea selän takana tai poikkoilla siellä täällä. sinun tehtäväsi on katsoa, että lapsi kulkee rinnallasi. 4v. pojan viikari voi saada mitä tahansa päähänsä. oma vilkas poikani kulkee rinnallani, niin että saan napattua kiinni, jos tarve vaatii.
hyi sinua. määrään sinut arestiin 3 päiväksi.
Suurin osa nelivuotiaista myöskin varmasti jo pyöräilee liikenteessä, joten kyllä meillä ainakaan ei tuon ikäistä enää vaadita kulkemaan käden ulottuvilla rauhallisissa paikoissa kevyenliikenteenväylillä missä ap:kin taisi sanoa olleensa.
Vierailija:
4v. lapsen ei anneta kulkea selän takana tai poikkoilla siellä täällä. sinun tehtäväsi on katsoa, että lapsi kulkee rinnallasi. 4v. pojan viikari voi saada mitä tahansa päähänsä. oma vilkas poikani kulkee rinnallani, niin että saan napattua kiinni, jos tarve vaatii.
hyi sinua. määrään sinut arestiin 3 päiväksi.
Pelästyit ja sen aiheuttamasta suuttumuksesta annoit lapselle älyttömästi rangaistuksia.
Eikös samantien päästetä 3- ja 2-vuotiaatkin vapaaksi liikenteeseen, kohtahan niidenkin pitää osata kulkea kouluun.
Meilläkin muuten kohta viisi täyttävä saa kävellä aika vapaasti useammankin metrin edellä rauhallisilla kevyenliikenteenväylillä. Kaupungissa pitää pitää kädestä, mutta rauhallisemmat paikat ovat asia erikseen. johan tämän ikäiset tarhassakin kävelevät parijonossa tädit jonon johdossa ja peränpitäjänä vastaavissa paikoissa.
Vaikka asia on tärkeä, niin kohtuuttomuuksiin ei saisi mennä.
Minusta yksi päivä peli/telkkari/video -kieltoa olisi riittänyt tuplajäähyn ja ankaran nuhtelun lisäksi. Etenkin kun poika jo selvästi katuu ja ymmärtää tehneensä väärin.
eiköhän vähän vähempikin olisi riittäny?
Toisaalta on hyvä, että poika oikeasti otti rangaistuksen tosissaan ja kovaa, ja ymmärtää varmasti, ettei noin tehdä. Rangaistuksen kovuus riippuu siitä, miten yleensä rankaiset mistäkin.
Mä otin 4-vuotiaalta pyörän viikoksi jäähylle (tykkää pyöräillä) kun yhden kerran päiväkodista haettaessa pyöräilli päätä pahkaa ja minua uhaten täysillä suojatielle ja yksi auto joutu tekemään melko nopean jarrutuksen. Mulla keitti niin totaalisesti, sillä olin hänelle vielä huudellut, että PYSÄHDY siellä hyvissä ajoin ennen minua. Siis tietää kyllä muutenkin että pitää pysähtyä, mutta olis tuolloin tosi uhmakkaana ja kiukkusena.
No, sen jälkeen on kyllä odottanut minua ja pyöräillyt vieressäni.
mutta pidä nyt niistä kiinni kun kerran menit sanomaan niin.
toisaalta tuo kotiin kesken kaiken tulo ja jäähy olisi ehkä riittänyt ja ovat ajallisesti sopivasti heti kielletyn teon jälkeen.. Tuo peli ja televisio kielto tuntuu vähän irrallisilta.
nyt enää lievennä rankaisua, ehkäpä menee sitten kerrasta perille!
jonka lapsi muistaa (muukin, kun että ens kerralla jää auton alle). Jos rangaistus on sama kun ruuan heittämisestä lattialle, niin lapsi ei edes ymmärrä, että autotielle juokseminen on pikkasen eri sfääreissä.
Minusta kuitenkin kotiin palaaminen ja jatkossa aisasta pitäminen olisivat riittäneet.
Eihän peli ole menetetty. Juttele vielä lapsen kanssa ja kerro että sulla meni överiksi. Peru rangaistukset. Mä ehkä kuitenkin jättäisin sen aisasta kiinni pitäminen jatkossa turvallisuus- ja luottamussyistä.
Voihan tuon asian ajatella niinkin, että vapaasti liikkuminen reilusta edellä / jäljessä on 4-vuotiaalle liian iso vastuu. Sinä olet aikuisena vastuussa siitä, että lapsen turvallisuus on 100% taattu ja loppujen lopuksi siitäkin, että lapsesi meni suojatielle (ei lapsen vika). Lapsi on lapsi ja saa päähänsä kaikenlaista. 4-vuotias on aika pieni vielä, kun ottaa huomioon sen, että jopa ekaluokkalaisten kanssa näitä asioita tankataan ja tankataa - silti jollekin joskus sattuu vahinko.
Aikuisilla on liikenteessä lapsia suurempi vastuu (siksi esim. autoilijoita kehotetaan tarkkaavaisuuteen, kun on pieniä koululaisia, jotka eivät aina muista sääntöjä). Itse en tiedä, onko noin vapaa liikkuminen liian iso pala 4-vuotiaalle noudatettavaksi 100%. Mutulla sanoisin, että kyllä. Sen ikäinen voi ihan hyvin pitää aisasta kiinni tai liikuskella vapaasti vaunujen lähellä.
Ymmärrän, että pelästyit, mutta liian monta rangaistusta. Kantaminen pois, hupusta repiminen, takaisin kääntyminen, jäähy ja vielä tuplana, pelejä pois ja vielä kolme päivää. Omani olen vastaavassa tilanteessa pakottanut pitämään kädestä. Saattaa pitää muutenkin joskus, mutta rangaistuksena oli paha, lapsi käytännössä roikkui kädessäni ja huusi. Sanoin, että en voi antaa kävellä yksin kun et yhtään osaa olla. Pidin myös puhuttelun. Tapauksesta on nyt yli puoli vuotta, ei ole toistunut. Ja toisaalta, vaikka 4v olisi miten kiltti ja osaisi säännöt näitä voi sattua. 4v psyyke ei vain ole vielä kypsä sisäistämään ja muistamaan täysin joka sääntöä joka sekuntti. Ei, vaikka rangaistus olisi mitä. Mutta, sattuuhan noita ylilyöntejä itse kullekin ;-)
Eihän se osoita muuta kuin sen, että myös aikuinen voi erehtyä ja etä tilanteista voidaan keskustella. Tietty ihan pienien kanssa ei toimi, mutta varmaan 4,5-vuotiaalle voi jo selittää äidin liioitelleen?
t.12
huomattavasti kovempi rankaisu kun jostain pikkukepposesta. Ja vain itse voit tietää, mikä teillä on sopiva.
On asioita, jotka on tyhmiä, esim ruoan viskominen tahallaan lattialle. Siitä meillä tulee rangaistus. Tämän saa kuitenkin siivottua suht nopeesti. Sitten on jutut, kuten seinään piirtäminen. Tämä on jo isompi asia, koska se ei välttämättä lähde pois. Ei kuitenkaan terveydelle vaarallinen. Sitten on pikkusiskon töniminen, ei sekään vaarallista, mutta toisen lyöminen jne, on musta jo isompi juttu ja siitä tulee isompi rangaistus (siis ei tietenkään mikään kauhea, mutta jos tällasta tapahtuu vähän väliä).
Ja sitten on nämä jutut jotka ovat hengenvaarallisia itselle tai toisille, ja niistä meillä kyllä napsahtaa vähän kovempi juttu. Minä en halua menettää lastani, enkä halua, että hän aiheuttaa jonkun toisen vammautumisen tmv. Vahinkoja sattuu toki aina ja kaikille, mutta jos aivan tahallaan päättää hypätä autotielle niin...
Seuraavalla kerralla voikin olla se auto tulossa. On parempi vaikka vähän ylireagoidakin, jos sillä saa viestin perille.