Lue keskustelun säännöt.
Suomen uusi kansallissairaus:ADHD
10.01.2008 |
Miettikääpä hetki omia kouluaikojanne ja koulukavereitanne. Kuinka moni sopisi ADHD kuvaukseen? Itse olen syntynyt vuonna 1984 ja kun mietin omia kouluvuosiani ei yksikään sopisi ADHD lapseksi. Mistä sitten johtuu että se on nyt niin yleistä? Ja tiedän kyllä että silloin ei oltu vielä ADHD diagnosoitu, mutta eihän se sitä poista ettei sitä olisi.
Kommentit (27)
Maallikot kuittaavat ylivilkkauden helposti adhd:ksi, vaikka lapsella ei siihen olisi diagnoosia tai riittävää lääketieteellistä perustaa. Ei kaikki ylivilkkaus ole adhd:tä. Oliko aiemmin neurologisia sairauksia vähemmän? Ehkä nyt äidit ovat keskimääräistä vanhempia synnyttäessään lapsia joten riskit sikiöiden neurologiseen poikkeavuuteen ovat kasvaneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talitintitkin laulaa kiireisemmin kaupungissa!
mutta dilleiksi leimattiin ja laitoksiin suljettiin
kyllä juu ennen oli paremmin kuin nyt
tosiasia on,että nyt tutkitaan enemmän niinkuin monia muitakin " sairauksia" ,ikävää,että matti nykäsen kautta tästä on tullut sellainen yleisdiagnoosi,heitto,hauska juttu
Tosin en tiedä oliko asberger äidillä vai pojalla vai molemmilla. Yläasteella luokan villeimmätkään eivät kyllä olleet ADHD-tasoa ja lukiossa oli yksi poika, jolla hyvinkin saattoi olla asberger.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ennen oli erityisluokkia, erityiskouluja joka pitäjässä. Ei niitä adhd tyyppejä tavallisissa kouluissa ollutkaan. Laman jälkeen alkanut integrointi on tuonut ongelmaiset tavallisiin kouluihin ja samalla koko kansan tietoisuuteen. Onko se sitten hyvä vai huono, mene ja tiedä.
t. opettaja
on hauska sana, kun se niin helposti kirjoitetaan väärin.
Se on siis ASPERGER, ei asberger tai aspergen tai aspegren tai...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin oli rauhallinen luokka, ei villejä poikia.
aspergeriin ei edes ole lääkettä (joskus siihen liittyviin keskisttymis- ja mielialahäiriöihin määrätään omaa lääkettään, mutta mikään niistä ei tehoa siihen pohjalla olevaan aspergeriin) ja adhd:henkin määrätään esim Suomessa ja Pohjoisamaissa käsittämättömän vähän lääkkeitä siihen nähden, että ne tehoavat. Lääkefirmat ei diagnooseista siis hyödy, koska meillä tähdätään muunlaiseen kuntouttamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulua jota kävin oli erikoisluokka, mutta siellä oli nämä heikkostilahjakkaat ja ulkomaalaiset.
Ap
koska nämä tosiaan ovat sairauksia joita ei hoideta lääkkeillä. Toisin kuin esim skitsofrenia ja ahdistushäiriöt, joita taas hoidetaan lääkkeillä ja jotka ovat niitä, mitä ad(h)d- ja aspergerihmisillä aikaisemmin on virheellisesti diagnosoitu ja/tai hoidon puutteessa annettu kehittyä sen varsinaisen sairauden lisäksi.
Kaikki lääketieteen kehitys ei ole lääkefirmojen salaliittoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Talitintitkin laulaa kiireisemmin kaupungissa!
Ainoa, joka on oikeasti perillä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
No ennen oli erityisluokkia, erityiskouluja joka pitäjässä. Ei niitä adhd tyyppejä tavallisissa kouluissa ollutkaan. Laman jälkeen alkanut integrointi on tuonut ongelmaiset tavallisiin kouluihin ja samalla koko kansan tietoisuuteen. Onko se sitten hyvä vai huono, mene ja tiedä.t. opettaja
Vastaat asian vierestä, etkä kirjoittamasi perusteella tiedä mikä on adhd ja mikä sen esiintymiseen vaikuttaa.
Ihan vaan sillä, jos esiinnyt asiantuntijana opettajana.
Vierailija:
Vastaat asian vierestä, etkä kirjoittamasi perusteella tiedä mikä on adhd ja mikä sen esiintymiseen vaikuttaa.
adhd on todennäköiesti geeniperäinen aivojen välittäjäaineiden tominnan häiriö, jota esiintyy noin 5-10 prosentilla väestöstä, diagnosoiduissia on poikia noin 5 jokaista tyttöä kohti.
Ei sen esiintymiseen oikeasti vaikuta muu kuin sattuma.
vaan joutuivat helposti tarkkikselle tms. jo varhaisessa vaiheessa. Ei näitä tavallisella luokalla juuri näkynytkään!
Hoitamaton ADHD kymmenkertaistaa riskin joutua vankilaan. Nämä ADHD:t olivat juuri niitä kulmakunnan häiriköitä, ongelmalapsia, pikkurikollisia.
Ja tosiaan kylän lapsista kaksi kävi erityiskoulua (tarkkista meidän kunnassa ei edes ollut), hekin molemmat tyttöjä, toinen down ja toisella sellainen epilepsia, joka tuhosi aivoja joka kohtauksella ja aiheutti hänelle vähittäin pahenevan kehitysvamman. Poikia oli se 5-10 per vuosi ja yksikään samaan aikaan minun kanssani koulua käynyt ei täyttänyt ADHD tuntomerkkejä. Vilkkaampiakin poikia tietenkin oli (esim. veljeni), mutta ei heillä tarkkaavaisuushäiriötä ollut.
Vierailija:
adhd on todennäköiesti geeniperäinen aivojen välittäjäaineiden tominnan häiriö, jota esiintyy noin 5-10 prosentilla väestöstä, diagnosoiduissia on poikia noin 5 jokaista tyttöä kohti.Ei sen esiintymiseen oikeasti vaikuta muu kuin sattuma.
Vierailija:
Vierailija:
No ennen oli erityisluokkia, erityiskouluja joka pitäjässä. Ei niitä adhd tyyppejä tavallisissa kouluissa ollutkaan. Laman jälkeen alkanut integrointi on tuonut ongelmaiset tavallisiin kouluihin ja samalla koko kansan tietoisuuteen. Onko se sitten hyvä vai huono, mene ja tiedä.t. opettaja
Vastaat asian vierestä, etkä kirjoittamasi perusteella tiedä mikä on adhd ja mikä sen esiintymiseen vaikuttaa.
Ihan vaan sillä, jos esiinnyt asiantuntijana opettajana.
adhd henkilöllä on monesti madaltunut impulssikynnys, asitiyliherkkyyksiä. Nykyisessä nopeassa ja ärsykkeitä täynnä olevassa maailmassamme hän saa jatkuvasti ärsykkeitä ja on koko ajan käymistilassa. Tämä käymistila aiheuttaa levottoman olemuksen ja vaikeuden keskittyä käynnissä oleviin asioihin ja pitää tarkkaavuutta yllä.
Levollisessa ympäristössä, jossa ärsykkeitä on vähän (esim. metsä, rauhallinen miellyttävä huone ilman radiota, televisiota, tietokonetta, ei paljon muita ihmisiä) aivot eivät kuormitu ja olemuskin saattaa rauhottua. Riippuu tietysti mistä tilaan tulee ja mitä on sitä ennen kokenut.
Aikamme ihmisellä on moninsatakertainen määrä enemmän ärsykkeitä kuin esim. -70-luvulla, johon ap. alussa vertasi.
Eli tälläisestä mm. on kyse adhd:ssä
5% on yksi kahdestakymmenestä! Lisäksi pienessä luokassa ADHD:n on helpompi pärjätä kuin ison koulun 25 oppilaan luokassa, jossa häiriötekijöitä on valtavasti enemmän.
ala-asteella niitä oli 2 poikaa
yläasteella 1 poika ja yksi tyttö
lukiossa luokalla oli yksi poika jolla veikkaan että olisi ollut asperger ja 2 joilla adhd (tosin nämä 2 jälkimmäistä jättivät kesken)