Mikä on nolointa mitä sulle on töissä sattunut?

Vai eikö todella ole mitään noloa tapahtunut?

Kalvosulkeiset saa silmät painumaan kiinni

Ihmettelin että onkohan tämä pankkikortti hänen omansa...

Meillä oli yksi todella "vaativa" asiakas ja taas kerran oli lähetänyt sähköpostilla valitusviestin, mutta tällä kertaa ei minulle vaan golleegalleni. No golleega lähetti vistin minulle ja kysyi mikä ihmeen tyyppi tämä oikein on? No annoin palautetta ihan kunnolla ja lähetin viestin. Tarkoituksenani tietysti oli, että viesti menisi golleegalleni, mutta se menikin vahingossa tälle asiakkaalle.



Mutta onnekseni tämä asikas on ns. rauhan mies (ei ruudin keksijä) ja häneen upposi selitys, ettei viesti koskenut häntä ja meno jatkuu samana kuin ennenkin vielä näinä päivinäkin :-(

Häpeä oli valtava asiakkaiden pidätellessä nauruaan.

Olin ison matkatoimiston puhelinmyynnissä töissä (eli siellä minne soitetaan jos halutaan varata matkoja). Eräänä lauantaipäivänä yhtäkkiä kaikkien tietokoneet menivät tilttiin, mikään ei toiminut. ATK-tuki (joksi sitä silloin kutsuttiin) tuli paikalle parin tunnin kuluttua kun olimme ensin kaikki bootanneet koneemme tyyliin miljoona kertaa. Puolen tunnin etsimisen jälkeen paljastui että olin onnistunut potkimaan jonkun pöytäni alla kulkevan johdon irti seinästä joka oli nähtävästi pääserverin johto. Olimme myyneet asiakkaille 2,5 tuntia ei oota kun koneet eivät toimineet ja vain sen takia että minulla oli ollut tylsää...

Luulin olevani yksin. Lauloin, vähemmän kauniilla lauluäänelläni, kuuluvasti ja tunteella mukana. Kun lähdin huoneesta, huomasin että asiakas olikin avonaisen oven vieressä odottamassa. Hävetti hieman :)

Hauska kuulla että muutkin ovat nolanneet itsensä. Otan osaa sinulle kovaan ääneen pieraissut. Se on ollut varmasti todella noloa. Ei ole jäänyt arvailujen varaan että mikä ääni se oli.

tämä ei liity töihin, mutta mulla pääsi eilen pieru kesken kiihkeimmän aktin rakastajani kanssa. Pieni sellainen, mutta kuului kuitenkin. NOLO!!!

Olin ison matkatoimiston puhelinmyynnissä töissä (eli siellä minne soitetaan jos halutaan varata matkoja). Eräänä lauantaipäivänä yhtäkkiä kaikkien tietokoneet menivät tilttiin, mikään ei toiminut. ATK-tuki (joksi sitä silloin kutsuttiin) tuli paikalle parin tunnin kuluttua kun olimme ensin kaikki bootanneet koneemme tyyliin miljoona kertaa. Puolen tunnin etsimisen jälkeen paljastui että olin onnistunut potkimaan jonkun pöytäni alla kulkevan johdon irti seinästä joka oli nähtävästi pääserverin johto. Olimme myyneet asiakkaille 2,5 tuntia ei oota kun koneet eivät toimineet ja vain sen takia että minulla oli ollut tylsää...

klamydia-tuloksen. Printtasin tietoa netistä, ja jätin paprun pöydälleni, kun riensin lekurilta hakemaan pillerit. Sillä aikaa lukuisat ihmiset olivat jättäneet pöydälleni työpapereita ja nähdeet kaiketi tuon lapun :-(

Harmittaa että en voi sitä kertoa, koska ihan varmasti siitä minut tunnistettaisiin. En usko, että kovin moni on töpeksinyt samalla tavalla.

Kerran olen nukahtanut koulutustilaisuudessa. Luennoitsijana oli onneksi hyvä työkaveri, joka osasi odottaakin niin käyvän... Olin siis raskaana ja aina väsynyt. Kyllä hän jälkikäteen kuittaili, mutta hyväntahtoisesti :)



Kerran kahvihuoneeseen tultiin kysymään, että onko joku teistä lähettänyt asiakkaalle kirjeen siitä ja tästä asiasta. Minä kovaan ääneen sanoin, että joo, minä olen, mutta työkaveri allekirjoitti, kun kyseinen asiakas oli mieheni ystävä. Kysyjä meni vähän hämilleen ja hissutti hiljaa, että "Se asiakas on tossa oven takana" Just. Kun olis heti sanonut, että minulla on asiakas mukana ja sitten vasta aloittanut... Kyseinen ystävä ei tätä ennen edes tiennyt missä olin töissä. No tiesi sen jälkeen. Hävetti, koska en olisi halunnut hänen tietävän, että käsittelen hänen asioitaan (ehkä arkaluonteisiakin).

Olin menossa työhaastatteluun ja juuri ennen lähtöä kävin lisäämässä dödöä, (kun haastattelussa hikoiluttaa kuitenkin niin paljon). Päälläni oli paitapusero ja kun oli jo takki päällä, niin avasin kiireessä paitapuserosta pari nappia välistä. Kesken haastattelun huomasin, että istun siellä haastattelussa paidan napit auki. No, sain sen paikan. Enkä tiedä, että siksi vai siitä huolimatta... Haastattelija oli mies.

Henkilö, joka mm. sanoo golleega, luokittelee muita "ei ruudin keksijöiksi"... Pitäisköhän kuitenkin peiliin vilkaista?

Henkilö, joka mm. sanoo golleega, luokittelee muita "ei ruudin keksijöiksi"... Pitäisköhän kuitenkin peiliin vilkaista?

jossa väkeä alle kymmenen mutta konsulttia ja it ja lähikollegat. Olin aina ennen ollut kuunteluoppilaana mutta sillä kertaa yllättäen lyötiin läppäri nenän eteen ja sanottiin että näytä nyt omin käsin nuo juttusi.In english please.



Ei muuten mitään, mutta en ennen ollut kajonnutkaan läppäreihin, saati siinä olevaan nänniin, joka näppäimistön keskellä törötti ja jota hiireksi kutsuttiin ja niin sitten hämmästynyt yleisö pääsi katsomaan oikein valkokankaalla kun minä yritin saada hallintaani sitä hiirtä. Melkeen yhtä helppoa kuin elävän sellaisen kiinniotto syömäpuikoilla.



(Hämmästyneille tiedoksi, kyllä, olen kouluni käynyt ajalla ennen tietokoneiden yleistymistä.)



Häpeä meni yli naurukynnyksen.

asunto heidan kodin eraassa siivessa. Siella omat keittio yms. mutta perhe snaoi etta voin syoda lasten kanssa heillakin jos haluan. No sitten jarjestivat aika usein "dinner parties" ja ruokaa jai yli vaikka milla mitalla. Perheen aiti snaoi minulle etta ota mita haluat ja vie asunnollesi, mutta kiitin kohteliaasti ja sanoin etten ota. Sitten kuitenkin myohemmin muutin mieleni ja taytin yhden suuren muovisen rasia ihan tapotayteen kaikkia eri ruokia kerroksittain, ja koska olin jo kieltaytynyt ottamasta ruokaa mukaan halusin laittaa rasian piiloon kunnes pian lahtisin pois toista. Tungin sen lapsen hoitopoydan laatikkoon!



Tuo aiti ei IKINA vaihtanut lapsensa vaippaa sina aikana kun mina olin hoitovuorossa, mutta annas ollakin olin juuri lahdossa pois toista kun tama sanoi lapselleen etta "jaahas, vaihtaakos aiti sinulta vaipan" ja meinasin kuolla koska tiesin etta han tulee avaamaan tuon laatikon ja nakee sen ruokarasian. Ja niinhan siina kavi, sitten sanoin vain etta "ohhoh sinnekos se havis, paatin sittenkin ottaa vahan ruokaa, ja ihmettelin mihis rasia havisi, poika varmaan tipauttanut sen sinne..." KYLLA HAVETTI! Aiti ei oikeastaan kommentoinut mitenkaan, mita lienee miettinyt...

Olin kesätyöntekijä ja ei uskonut, että osaan työni vaan vaati, että käy nyt kysymässä joltakin "osaavalta". No sitten kävin kysymässä ja työpöytäni luona mainitsin tyyliin, Että kun se vI**n ääliö ei usko, ettei niitä vi**n juttuja ole. Sitten avsta huoamisn, etten ollutkaan laittanut puhelinta pitoon ja asiakas kuulin kaiken...

lähetin viestin miehen sijasta koko johtoportaalle