Tokaluokkalaisen pojan käyttäytyminen äitiä kohtaan, mitä voin vaatia?

Aluksi pelästyi, mutta nyt jo tietää ettei niin tapahdu. Voin kyllä kokeilla tuota tunneille osallistumisuhkaa.. :)



ap

En välitä kiukuttelusta jos se johtuu jostain mitä minä käsken tai kiellän, mutta jos kysyn vaikka otatko lisää maitoa, en kyllä ansaitsele rähinää, siksi passitan pojan huoneeseensa tms..

ap

Vierailija:

Siis miksei vihaisena ja kiukkuisena saisi äristä äidille?? Nimenomaan äidillehän silloin pitää voida äristä...

Törkeästi ei saa käyttäytyä, mutta kyllä kiukuttelu ja ns. ärinä pitää äidin kestää.

[/quote]

En minä ap:ta ainakaan tuomitse. Mutta ihmettelen tuota yhtä vastausta.



Siis miksei vihaisena ja kiukkuisena saisi äristä äidille?? Nimenomaan äidillehän silloin pitää voida äristä...



Törkeästi ei saa käyttäytyä, mutta kyllä kiukuttelu ja ns. ärinä pitää äidin kestää.

[/quote]

Ovia ei paiskota, paikkoja ei rikota eikä äidille äristä ilman syytä. Ei äitikään ärise lapsille ilman syytä (toivon mukaan).

Kyllä ne käyttäytymismallit on opetettava kotona, ei kai lapset osaa niitä koulussa tai muuallakaan, jos kotona saa käyttäytyä miten haluaa.



se nro 20, jolla ei ole vanhemmuus hukassa.

Meillä ollaan jo voiton puolella. Ei ole ollut ongelmia koulussa eikä muutenkaan. Yksi poika jo lentänyt pesästä, tällä hetkellä omillaan toimeen tuleva 21 vuotias. Tytär 16 asuu vielä kotona ja osaa käyttäytyä. Moni asia harmittaa joskus, niin minuakin. Sen voi sanoa, mikä ottaa päähän, mutta ei minun nenän edestä ovia paiskota.



Ei anna isäkään omaa vaimoaan ja lastensa äitiä tuolla tavoin kohdella. Ei meidän tavoitteena ole olla lasten kaveri vaan kasvattaja.



Edelleenkin ne on ne RAJAT, jotka lisäävät lapsen perusturvallisuutta. Ei se, että saa äristä ja käyttäytyä kuin riiviö.

Itse vaan niin kovasti toivoisin, että 11-vuotiaamme VIIMEINKIN paiskaisi vaikka oven nenän edestä tai karjuisi minulle ;)



Hän on aina ollut ns. " kiltti" , edes uhmaikää ei ole ollut. Ja syynä ei todellakaan ole ollut tukahduttaminen; meillä näytetään tunteet laidasta laitaan ja pikkuveljellään on uhmakausia ollut kyllä ihan normaalisti.



Meille on sanottu, että kyse voi olla ihan temperamentista. Ja sitten saattaa tietysti käydä niinkin, että murrosikä on kahta kauheampi.



Mutta minä tosiaan suorastaan kaipaan kapinointia... ehkä myöhemmin kadun sanojani ;))

Mutta teillä on murrosikä vielä edessä, eiköhän sitä kapinaa vielä tule... :)

Kenelle sitten jos ei äidille? Sinun äitinä tulee olla se " ammattitaitoinen" joka vasttaanottaa ärinät ja ymmärtää niiden syvyydeen. Äiti joka yrittää tukea ja ratkaista yhdessä ärinnän alkuperän. Juuri sinä olet se tukipilari joka seisoo myrskyssä kaatumatta. Vastaus siis ei ole ettei ädille saa äristä. Lapsesi turhautuu entisestään eikä tiedä mihin kääntyisi apua saadakseen. (muista että lapsesi ei tiedosta tilaansa hän vain tuntee tunteen, aivot eivät ole vielä kehittyneet tarpeeksi lajittelemaan/erittelemään, käsittelemään asioita)

Lapsi kokee aina suurta turvattomuutta nähdessään vanhempien riitelevän keskenään. He syyllistävät aina tapahtuneesta itseään. Se on yksi henkisenväkivallan muodoista.

Siis vältä aikuisten riitoja lasten nähden. Aikuisten asiat selvitetään aikuisten kesken. Lapsia ei koskaan pitäisi rasittaa aikuisten huolilla varsinkaan silloin, kun lapsen taso/ymmärrys ei vielä ole kehittynyt riittävästi. 8 vuotiaan ei pitäisi nähdä vahempien välisiä kahakoita eikä itkevää äitiä.

Jankuttaminen tylsistä päivistä menee överiksi. Sen sijaan voit kysyä mitä tehtäisiin tylsänä päivänä. Esim. tylsistelläänkö vaikka yhdessä.

Ihmisten sietämisellekkin on rajansa. Pomo joka tekee olon tukalaksi ei pitkässä juoksussa toimi. kaikkea ei tarvitse sietää. Mahdollisuuden antaminen ei tarkoita sitä, että vaikenee ja käpertyy nurkkaansa. (se on hidas ja kiduttava kuolema) Itsensä kunnioitus on tärkeä asia.

Muista kertoa elämästä lapsen tason mukaisesti. Lapsi ei ole vielä kokenut maailmasta sitä mitä sinä olet. Elämä on lapselle seikkailu älä riistä sitä häneltä.

Mallin ottaminen naapurin " liisasta" tai " matista" ei ole hyvä idea, vaikka liisa ja matti onkin hyväkäytöksisiä. Kemiat kaikkien ihmisten kohdalla ei vaan pelaa, vaikka miten yrittäisi.

Sen sijaan lapsi oppii kunnioittamaan kaikenlaisia ihmisiä erilaisuuksineen. Hän oppii että jokainen ihminen on arvokas, se huonokäytöksinen " kallekin" koulussa. Lapsi tarvitsee tähän ominaisuuteen hyvän itsetunnon ja se on kasvatuksen tulos.

Vierailija:

Vierailija:

Oletko koskaan kertonut, että saa olla vihainen saa olla paska olo?

Kyllä, ja sanonut ettei ole oikein silti äristä äidille.

Oletko koskaan kertonut, että äidilläkin on sellaisia känkkäränkkä päiviä. Ja että niitä oli sinulla myöskin lapsena.

kyllä, olen kertonut lapsuuden typeryyksistä, ja olen myös kiukutellut miehelle ja itkenyt, ja sitten lasten kuullen pyytänyt anteeksi typeryyttäni.

Oletko koskaan kertonut, että on olemassa tylsiä päiviä ja että niitäkin tarvitaan.

Jatkuvasti

Oletko koskaan kertonut, että on ihmisiä jotka saa sinut vihaiseksi, mutta silti yrität antaa mahdollisuuden.

kyllä, olen kertonut että esim työkavereita ja pomoja on vaan siedettävä, ja sama pätee koulumaailmassa

Vai oletko sen sijaan kertonut, että sinä et koskaan tehnyt niin kuin poikasi teekee?

En oikeastaan

Oletko myöskin muistuttanut häntä katsomaan mallia muista jotka ovat mallikelpoisia jne...

kyllä, sanon että älä ota mallia yhdestä luokan häiriköstä vaan niistä 20 muusta kiltistä.

.

kyllähän tuo on totta, etä äidille pitää saada äristä, mutta joku kohtuus. Minun pinnani ei yksinkertaisesti kestä sitä, että yritän parhaani ja vastaus on ei-kunnioittava. Se on minun heikkouteni. Mikä olisi ratkaisu tähän? Mihin muuhun voisi purkaa? Nyrkkeilysäkki huoneeseen?



Ja tuosta riitelystä, me riitelemme miehen kanssa tosi vähän. Ja musta tekee ihan hyvää nähdä lapselle, että välillä voidaan riidellä, näyttää negatiivisetkin tunteet ja sitten sopia. Siksi sovimme aina niin että lapset näkee. Vaikka heitä ärsyttää että äiti kyhnää isän kainalossa riidan jälkeen.

ap

Vierailija:

Siksi sovimme aina niin että lapset näkee. Vaikka heitä ärsyttää että äiti kyhnää isän kainalossa riidan jälkeen.

ap

A) Saako äidille äristä ja paiskoa ovia.



Vastaus: saa



B) Voiko kuitenkin sanoa lapselle, että se ei ole soveliasta käytöstä?



Vastaus: voi



Eli vielä rautalangasta ;): Lapsen pitää saada äristä ja osoittaa mieltään ilman, että se tukahdutetaan ja hänet ns. nujerretaan. Mutta sitä ei kuitenkaan tarvitse purematta niellä eli lapselle tehdään selväksi, että ovien paiskominen ei ole ainoa tapa purkaa pahaa oloa; sen voi tehdä myös puhumalla (kun alkukiukku on laantunut)



Oikeastaan tärkein ohje meille kasvattajille on: periksi ei saa antaa, vaikka kuinka tekisi mieli luovuttaa ja lyödä hanskat tiskiin!

Meillä on tuommoinen pieni iso tokaluokkalainen myös kotosalla, ja kyllähän ajoittain heittäyty tosi hankalaksi. Mun pitäs osata lukea sen ajatuksia ja huutoa tulee pienestäkin asiasta. Toisaalta ajoittain on sitten niin mielin kielin ja herkkä poika. HIrveä tunneryöppy selkeästi sisällä möyrii.



Mä olen ajatellut niin, että tuon aina esille oman kantani, ja sen miten käyttäytyä pitäisi toisia kohtaan. Mutta ihan pienistä en ala taistelemaan, koska siitä ei ole hyötyä ja ruokkii vaan lisä eäsopua. Ennemmin mieleen jättää muhimaan että miltähän tuokin mahtoi toisesta tuntua...niin ehkä ajattelee itekin asioita.

Et saa muuttua vihaiseksi, vaikka lapsi sitä on. Yrität viedä asioita vain eteenpäin.



" minä erinomainen" äiti koen lähes päivittäin sitä, että tuo " kauhukakaran" muuttuu enkeliksi ja päinvastoin. Jaksan odottaa... Tiedän, että lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Luonteessa on särmää, mutta en halua latistaa - ja koko ajan tapahtuu edistystäkin - tosin hitaasti.

Eli siis ilmeisesti ongelma on se, ettei mulla ole kärsivällisyyttä. Mistähän sitä saisi ostaa?

ap

Vierailija:

. Mun pitäs osata lukea sen ajatuksia ja huutoa tulee pienestäkin asiasta. Toisaalta ajoittain on sitten niin mielin kielin ja herkkä poika. .

Ärinä tarkoittaa sitä, että tekisi mieli sanoa, mutta enpä sano koska siitä ei hyvää seuraa. Se on sanoton viesti sinulle, älä ota sitä itseesi. Silloin et voi auttaa lastasi.

Kaikkia murinoita ei tarvitse ottaa vakavasti, ihmisiä me äiditkin vain ollaan. (jankuttajia) Sinun täytyy oppia olemaan tilanteissa rauhallinen. Poistua vaikka hetkeksi paikalta, mutta palata selvittämään tilanne. (kasvonliikkeitä peilin edessä)



Pojilla leikit ovat usein fyysisesti rajumpia kuin tytöillä. Pojat haluavat rajuakin fyysistä kontaktia.

Painimatsi matolla äidin/isän kanssa on hauska tapa purkaa tunteita

ja koetella voimia (säännöt: ei potkuja eikä lyöntejä) Aina ei ole helppoa tulla lapsen tasolle. Nyrkkeilysäkki on myöskin hyvä, mutta vastustaja on kuuro ja mykkä.



Leikki on lapsen työ. Harrastusten parissa lapsi voi myöskin toteuttaa itseään. Tässäkin vanhempien tulee olla aidosti kiinnostuneita ja läsnäolevia. (muista kohtuus)



Lapset elävät tässä ja nyt. Ei niin kuin aikuiset, usein liikaa menneessä tai liikaa tulevassa