Millainen nainen ei leiki lastensa kanssa?

tehdyn " kehityskeskustelun" yhteydessä kysyttiin lapseltani mitä hän toivoisi että siellä olisi enemmän hän totesi että olisi kiva jos aikuiset leikkisivät lasten kanssa. Eivät kuulemma melkein koskaan leikkineet. Ei meilläkään ollut mitään käsitystä tällaisesta toiveesta ennenkuin joku sitä kysyi. Viihtyi silloin ja vieläkin myös ihan yksikseenkin leikeissä ja kavereista ei ole ollut pulaa. Silti kaipasi aikuisia joskus leikkeihin mukaan. Tämä vain tuli mieleen kun monet ovat kirjoittaneet ettei tartte leikkiä tai että lapsi leikkii mielellään itsekseen.

Käyn päivätöissä, pidän kotia järjestyksessä ja harrastankin välillä. Tykkään pitää lapsia sylissä ja luen heille, mutta leikkimiseen mulla ei ole kiinnostusta kuin tosi harvoin. Lapset leikkivät keskenään

Vierailija:

Tämä vain tuli mieleen kun monet ovat kirjoittaneet ettei tartte leikkiä tai että lapsi leikkii mielellään itsekseen.

Välillä hän joskus hetken kävikin, ja se oli NIIN mahtavaa! :) Sitä tunsi itsensä jotenkin superarvokkaaksi, kun äiti tuli erityisesti mukaan meidän ipanain kehittämään leikkisysteemiin, ja saimme hänelle selittää leikin idean.



Meillä oli mm. usein kirjoituspöytien päällä viltit niin, että olimme pöytien alla luolamiehinä. Äiti oli sitten joku satunnainen tutkimusmatkailija tai intiaani siellä. :)

jaksaa leikkiä.

Haloo, nyt en ymmärrä.

Kyllä minä lasten kanssa teen kaikenlaista muuta, leivon, piirrän, luen, hiihdän, pelaan jalkapalloa, retkeilen jne mutta leikkiminen on tosi tylsää. Legoja voin hetken kasata.



Ja meidän lasten mielestä minä en ole tylsä äiti. :)

Ja sitten tulevat kyllä varmana nykimään hihasta jos haluavat että luen, piirtelen, maalaan, askartelen tms heidän kanssaan.



Hirviöksi en itseäni kutsuisi, lapseni saavat rakkautta, lämpöä, ruokaa, vaatteita, olla onnellisia! Hirviö-äiti on mielestäni välinpitämätön joka kohtelee lastaan kuin paskaa, eikö?

Leikin tietysti tilanteissa, missä leikin avulla on tarkoitus opettaa jotain. Kuten kieltä, sanavarastoja, käsitteitä, vuorovaikutusta, tapoja jne mutta silloin ei oikeasti ole kyse lastenleikistä, jossa ei ole tavotteita, päämäärää eikä valmista käsikirjoitusta.



Lapsi kyllä tykkää jos aikuinen leikkii hänen kanssaan, mutta uskon, ettei leikin takia, vaan koska saa OLLA aikuisen kanssa ja saa huomiota.

Sitä yhdessä olemista voi tehä muutenkin kuten pelaten, tutkien, kokeillen, askarrellen, liikkuen, hassutellen, rakennellen jne

Lasten kanssa tulee kyllä pelailtua, askarreltua, leivottua ja touhuiltua, mutta minä en leiki esim. bionicleillä. Legojen rakentamisessa voin kyllä auttaa ja auttaa vaikka junaradan kasaamisessa.



Lapsen leikki on LAPSEN leikkiä. Aikuisen pitää osata antaa lapsen itse leikkiä, itse keksiä ja tehdä.

2 ja 5-vuotiailla lapsillani on kavereita pilvinpimein...silti leikin pihalla lasten kanssa hippaa ja piilosta. Joskus " joudun" barbeillakin leikkimään..en viitsi olla sellainen äiti, joka aina sanoo ei jaksa kun lapsi pyytää leikkimään...

... minä nimittäin tykkään leikkiä. Ostamme mielellään leluja yhdessä ja keksitään niille uusia leikkejä. Tottakai olen äiti, mutta olemme lapsen kanssa myös kavereita, pidämme ehkä samanlaisista asioista. En voi sille mitään että kun lapsi alkaa rakennella, huomaan innostuvani ja kohta rakennetaan hurjia linnoja joiden läpi pyyhältää junia, ja päällä keikkuu muoviukkoja. Puhumme niiden äänellä ja seikkailemme mielikuvitusmaailmoissa. Joskus kun luulen olevani väsynyt ja sanon että en jaksa leikkiä nyt, kohta huomaan puhuvani pienellä nallen äänellä, joka ihmettelee että mikä vuori tuohon on kasvanut, ja taas mennään.

Olen 7 lapsen äiti, osa lapsista jo aikuisia - koskaan en ole leikkinyt lasten kanssa, vaan lapset ovat saaneet leikkiä keskenään.

Lasten kanssa olen kyllä käynyt uimassa, hiihtämässä, luistelemassa, elokuvissa, teatterissa, huvipuistossa ja lukenut, pelannut, sekä auttanut jos on tarvittu apua junaradan rakentamisessa, barbin pukemisessa jne.

Eivät ole lapset aikuistuttuaankaan esittäneet kritiikkiä siitä, että äiti ei ole leikkinyt heidän kanssaan - en minäkään ole leikkinyt oman äitini kanssa, vaan kavereiden kanssa.

isäni leikki kanssani todella paljon ja oli idearikas. Se oli ihanaa. Arvostan sitä vieläkin. Minä jotenkin en millään jaksaisi leikkiä lapseni kanssa ja poden siitä huonoa omaatuntoa.

Aivan kuten tuossa yllä jotkut myös kertoivat, lapsista valtaosa toivoo aikuisten osallistuvan leikkeihin. Ja ei, en minäkään ole lasten leikkikaveri ja tietenkin he pääosin leikkivät keskenään. Avainsana onkin " joskus" , eli joskus osallistun leikkeihin.



Minusta on suorastaan huvittavaa, kun niin moni kertoo, etteivät leikit " kiinnosta" , " huvita" , " en osaa" tai muuta vastaavaa. Niinpä... vanhemmuudessa kun on sellaisiakin asioita, jotka eivät ehkä ole aikuisesta maailman siisteimpiä juttuja, mutta niitäkin olisi lapsen kannalta ihan fiksua joskus tehdä.

Luen kuitenkin mielelläni ja pelaan pelejä, mutta ei minun tarvitse leikkiä mitään mielikuvitusleikkejä yms.

Itsetunto kasvaa kun aikuinen arvostaa ja nauttii lapsestaan ja kokee iloa ja arvostaa lapsen tekemisiä.



Nainen, joka ei leiki murentaa lapsen itsetunnon. Se tarkoittaa, että en ole kiinnostunut sinusta ja sinulle tärkeistä asioista. Leikkiminen on tyhmää, ja se mitä teet leikkiessäsi on tyhmää.



Kysymys on siitä, että pitää katkaista sukupolvien taakka. Jos sinun kanssasi ei leikitty, katkaise kierre tietoisesti.



Fakta.

Vesiväritän ja piirtelen mutta en kyllä leiki. Kyllä minä aikaani lapsille annan ja heitä huomioin mutta en kyllä istu lattialla 1o koiraa sylissä ja leiki niiden emoa.



Kupista voin " hörpätä kahvia" jos minulle sellaista kesken leikkien tullaan tarjoamaan.

Jos vaikka lapsella on teini-ikäinen sisarus, eikö tämä voisi leikkiä lapsen kanssa vaikka on leikki-iän ohittanut? Eikö isoisät leiki lasten kanssa?



Minun kanssani on äiti leikkinyt, ehkä sen vuoksi osaan leikkiä oman lapseni kanssa. Kun väsyttää niin muistan miten makeita ne leikit saattoi olla, enkä voi kieltäytyä.

Minusta lapsen pitää osata leikkiä myös yksin. Olen tavannut lapsia, jotka eivät osaa leikkiä yksin. Aina pitäisi olla joku leikissä mukana. Minusta se ei ole normaalia, ettei lapsi osaa yksin leikkiä; Missä on lapsen mielikuvitus?

Muistatko mistä niitä löytää? Siitä on niin kauan, että en enää muista.