Kuinka usein vaihdatte lakanat?

Erikseen ei tule petivaatteita paljon tuuleteltua, ei myöskään pestyä koneessa.



3 lasta, käyn työssä.



Mulla on ihan selkeä rytmi lakanoiden vaihdolle, kalenteriin laitettuna joka toiselle vk-lopulle merkintä lakanoiden vaihdosta, niin ei jää vaihtamatta :-). Ei kyllä tuon kauempaa voisi samoilla nukkuakaan!





(Nykyään helpottaa kun siivoojat vaihtaa kahden murkkuikäisen lakanat, ennen vaihtoivat muka itse mutta ainahan niitä sai korjailla.)

Mutta sehän näkyy että kotiäideillä on aikaa.



En minä kyllä ymmärrä miten aamulla lakanoiden kuivaus menisi " siinä samassa" . Minulla menee 20 minuuttia herätyskellon soimisesta siihen kun ulko-ovi käy. Siinä ajassa käyn suihkussa, puen ja syön aamupalan sekä laitan lapsille harkkaeväät laukkuun. Kyllä minusta olisi aivan mahdotonta mahduttaa siihen vielä jotain lakanapyykkiä... Yöunesta en halua pyykkäysaikaa repiä kun muutenkin uni jää luvattoman lyhyeksi.



Sitäpaitsi ei se pyykkäys ole ainoa ajankulu, viiden ihmisen lakanoiden vaihtoon kuluu aikaa myös. Eikä meillä niitä vaatteitakaan päivittäin pestä. Meillä on erikseen kotivaatteet jotka pestään sitten kun ovat niin likaisia että on pakko. Lasten koulu- ja päiväkotivaatteet pestään sitten kun ovat likaisia, joskus päivittäin mutta joskus samat vaatteet voivat mennä montakin päivää. Itse käytän töissä työnantajan vaatteita ja saatan käyttää työmatkoilla samoja vaatteita viikon, joskus kaksikin - kaytänhän niitä käytännössä vain 1-2 tuntia päivässä enkä oikeastaan esiinny niissä vaatteissa missään julkisesti. Mies työskentelee omissa vaatteissaan ja hän pesee ne silloin kun pesee, en ole seurannut kuinka usein. Pukujahan hän ei juuri pese, mutta paitoja varmaan menee...



Eikä meillä kyllä ehditä muutenkaan kauheasti siivoilla. Olemme asuneet nykyisessä talossamme 5,5 vuotta. Sinä aikana ikkunat on pesty kerran - talon rappauksen jälkeen ;) Imuroida yritetään 1-2 viikon välein vähän sen mukaan kun pöly alkaa ärsyttää eikä suinkaan aina ihan joka kolosta vaan välillä vain sellaista " keskilattiaimurointia" . Keittiön lattiaa on pakko pestä melkeinpä joka kuukausi ja ehkä kerran, pari vuodessa pestään myöskin eteisen ja tuulikaapin lattiat. Muita lattioita ei ole pesty koskaan - vähän pyyhitty joskus jos on ollut tahroja jotka eivät ole imurilla lähteneet. Vessat ja kylppärit pestään tarpeen mukaan pari kertaa kuussa. Tiskatakin ehditään joskus vain kerran, pari viikossa ja astiat kertyvät ympäri keittiötä.



Kyllähän tämä sekasotku joskus ärsyttää. Tavoitteena olisi hankkia siivooja jossain vaiheessa mutta toistaiseksi tilanne on ollut se ettemme olisi saaneet verovähennystä joten emme ole raaskineet siihen sijoittaa. Sitäpaitsi siivoojan hankkimisessakin on oma työnsä.



Pidämme siivoamista ja kuuraamista tärkeämpänä työmme lisäksi lasten harrastuksia, perheen yhteistä aikaa ja sitä ettei lasten tarvitse viettää pitkiä päiviä hoidossa. Käymme molemmat täyspäiväisesti (tai vähän ylikin) töissä, mutta siitä huolimatta ekaluokkalaisen ja eskari-ikäisen ei tarvitse käydä iltapäivähoidossa ja 2-vuotias viettää päiväkodissa vain muutaman tunnin 2-3 päivänä viikossa. Lapsilla on yhteensä 11 harkat viikossa joihin heidät kuljetamme ja lisäksi yritämme myös miehen kanssa pitää kunnostamme huolta sekä tehdä perheen kanssa kaikenlaista kivaa. mies tekee aika paljon töitä kotona koska työpäivät työpaikalla jäävät lyhyiksi lasten kuskailun vuoksi.



Ja jos hygienia jotakuta huolettaa niin tällainen tavallinen " kotipöpöaltistus" on tautien ja allergioiden kannalta vain hyvä asia. Viime vuonnakaan meidän perheestä kellään ei ollut mitään kunnon tautia eikä meille tullut ensimmäistäkään poissaoloa työstä, koulusta tai päiväkodista sairauden takia. Lapsistamme 2 vanhinta on syönyt elämässään yhden antibioottikuurin, kuopus ei sitäkään. Mahatauteja meillä on ollut lasten elinaikana yksi, esikoinen on sairastanut vauvarokon ja kaksi vanhinta vesirokon ja siinäpä ne meidän taudit taitavatkin olla. Allergioita ei ole eikä kellään ole koskaan ollut ensimmäistäkään korvatulehdusta.

ja sama rytmi oli silloinkin kun tein 10-12h työpäiviä. Yksinkertaisesti siitä syystä että nautin puhtaiden mankeloitujen lakanoiden antamasta tunteesta iholla.



Muuten olen yrittänyt noudattaa isoisäni (80v.) neuvoa: vähän päivässä, paljon viikossa. Käytännössä se tarkoittaa pitkän päälle aikaa säästävien rutiinien kehittämistä. Meillä esimerkiksi näin: astiat koneeseen heti ruuanlaiton/syömisen yhteydessä ja kone päälle iltapalan jälkeen. Illalla 5 min järjestely keittiössä (pintojen pyyhintä, kertyneiden tavaroiden palauttaminen paikalleen), 5 min olohuoneessa (luetut lehdet, kerääntyneet lelut) ja 5 min joko eteisessä tai jossain makuuhuoneista. Aamulla herätyskello soimaan sen verran ajoissa ettei tule paniikkia ja tiskikoneen tyhjennys, vessan pintojen kevyt pyyhintä. Iltapäivällä pyykkikoneellinen pyörimään ja edellispäivän pyykit telineestä viikaten kaappiin.



Kerran viikossa (yleensä lauantaisin) isommat yhdessä: imurointi, lakanoiden vaihto (pesuun heti ja märkänä mankeliin), lattioiden pesu joka toinen viikko, joka toinen viikko mattojen tamppaus, projekti (esim. vaatehuoneen järjestys, verhojen vaihto, joulutavaroiden kerääminen pois...) kukkien kastelu ja koiran harjaus. Illalla saunaan ja syödään hyvää ruokaa, katsotaan joku kiva leffa ja ollaan tyytyväisiä itseemme.



Jokainen tietenkin tavallaan, mutta meille sopii tämä ylläpitotekniikka. Ei ole koskaan sellaista paniikkijärjestelyä jos joku kutsuu itsensä kylään ja itsekin viihtyy paremmin kun on perussiistiä. Aiemmin on kyllä eletty kuin siat pellossa (olohuoneessa astioita, karkkipapereita, joka paikassa puoliksi pidettyjä vaatteita, papereita, lehtiä, koirankarvoja...) mutta onneksi ei enää!



Mitä tulee bakteerialtistukseen niin ei meilläkään ylihygeenista sen suhteen ole. Mutta ei sitten myöskään vatsatautia ym aiheuttavia pöpöjä pinnoilla...

Mutta minusta on kyllä aikamoista luonnonvarojen, energian ja veden tuhlausta pyörittää astianpesukonetta kerran päivässä. Meillä ainakaan ei tiskiä tule kuin sen verran että kone pyörii kerran tai kaksi viikossa. Toki sitten isommat astiat eli kattilat, kulhot ja paistinpannut pestään käsin (minusta olisi myös tuhlausta pestä ne koneessa). Kun tiskikone käy näin harvoin ei astioita voi laittaa suoraan koneeseen koska ne joko homehtuvat tai kuivuvat siellä ja ne pitää nostaa liotettaviksi kuitenkin. Niinpä meillä astiat kertyvät tiskipöydälle kunnes niitä on niin paljon että kone tulee täyteen (ja se täytetään oikeasti täyteen eikä niin että jokainen huiskii sinne omat astiansa miten sattuu). Silloin voi osan astioista laittaa suoraan koneeseen ja osa menee liotuksen kautta.



Pyykit meillä yritetään pestä yösähköllä jolloin ne on pakko pestä iltamyöhällä (tai aamuvarhaisella mihin meistä ei ole, ei meillä kukaan jaksa tehdä aamulla mitään ylimääräistä) tai sitten sunnuntaina. Pienessä talossa tuollainen 5 minuutin siivous varmaan onnistuukin. Meillä on 300 neliötä, 3 vessaa, pesuhuone, sauna jne.. eikä muutama 5-minuuttinen kyllä riittäisi mihinkään... Ylipäänsä 3 lasta ehtii tehokkaasti sotkea enemmän kuin mitä 1 aikuinen ehtii siivota (ja jos laittaa lapset siivoamaan niin sen vahtimiseen menee vielä moninverroin aikaa). Lisäksi meillä on niin iso tontti että ulkotöihin menee tunti, pari päivässä 9 kk ajan vuodessa.



Tottakai minäkin (ja mies myös) yritän aina siinä sivussa siivota sen minkä ehdin. Ei kaikkia perheen yhteisiä vapaapäiviä viitsi käyttää siivoamiseen vaikka aika usein on pakko vaikkei lakanoita vaihtaisikaan. Sitäpaitsi meillä on niin harvoin koko perheen yhteisiä vapaapäiviä (teemme molemmat töitä myös viikonloppuisin jolloin vapaapäivämme lomittuvat pitkin viikkoa eli käytännössä meistä jompikumpi on lähes aina yksin lasten kanssa eikä silloin pysty täysipainoisesti siivoamaan).





Minusta tuntuu ettei kovinkaan moni ymmärrä miten paljon aikaa ja energiaa menee esimerkiksi 11 harkkoihin viikossa. Käytännössä lasten harkkakuskaamista on n. 25 tuntia joka ikinen viikko ja niitä odotteluaikoja on vaikea hyödyntää. Lisäksi mies ehtii käytännössä olla 4 päivänä viikossa työpaikalla vain reilut kolme tuntia koska hän vie 6-vuotiaan eskariin klo 9 ja hakee hänet sieltä klo 13. Koska hän tekee kuitenkin täyttä työaikaa niin jostain muualta pitää repiä se 16 tuntia viikossa työntekoon arkisen päiväajan ulkopuolelta. (Minä olen osittaisella hoitovapaalla ja hoidan sen viidennen päivän mutta tuon eskarin aikana käyn tuona päivänä toisessa työpaikassa 3h).



Todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä että meillä on yksi tai kaksi yhteistä vapaapäivää korkeintaan noin joka 2. viikko. Käytännössä lähes kaiken muun ajan pelkästään toinen meistä on vapaana perheen asioiden hoitoon. Voin vakuuttaa että lakanoiden vaihto ei ole ensimmäisenä mielessä - lasten hoito, läksysen vahtiminen, ruokakaupassa käynti, juoksevat asiat, harkkakuljetukset ja ruoanlaitto työllistävät kyllä täysin yhden ihmisen.

Ei tässä nipo varmaan kukaan ole halunnut syyllistää sinua tai muita lakanoitaan harvemmin vaihtavaa. Sen sijaan tuntuu, että sinä vähättelet kotiäitejä ja syytät esim. minua energian ja luonnonvarojen tuhlaamisesta! Tiedoksesi, vaikkei se itseasiassa sinulle edes kuulu, meillä on 46cm kapea kone joten se todella tulee päivässä täyteen kun ruokaa tehdään ja syödään kahdesti, välipalat, puolison eväsrasiat ja koiran astiat päälle. Liottaminen sai ainakin meillä astiat vain homehtumaan/mätänemään, kevyt huuhtelu ja illalla kone päälle toimii meillä paremmin. Koneen voi täyttää täyteen myös saman tien eikä " jokainen huiskii sinne omat astiansa miten sattuu" .



On kasvatuskysymys, osaako lapsi kerätä lelunsa ja vaatteensa ilman vahtimista. Alkuun toki täytyy opetella, miten siivotaan, mutta kun siitä tulee itsestäänselvyys ja rutiini, tapahtuu siivoaminen ilman kitinää. On prioriteettikysymys, kuljetetaanko lapsia kahdeksaankymmeneen harrastukseen viikossa vai vietetäänkö mieluummin aikaa yhdessä lueskellen, jutellen, tehden puutarhatöitä tai ruokaa laittaen. On myös prioriteettikysymys pitääkö mamman ja isukin päästä jumppaan ja salille ja sulkapalloa pelaamaan, vai ottaako sen hyötyliikunnan mitä esim. halkojen hakkaamisesta ja (ylläri ylläri) kotitöistä tulee.



Joo, meillä on vaan 150 neliötä talo, päälle pihasauna ja muut piharakennukset ja tontti on vaan hehtaarin. Itse viljellään juurekset, salaatit, yrtit, tomaatit, marjat ja hedelmät... Et ehkä ymmärtänyt tätä 5 min siivousta/akuuteimmat huoneet: kun ei päästä kaaosta aikaiseksi, ylläpitoon ei todellakaan mene pitkään. Jos vaan sammuttaa lähimpiä tulipaloja eli yrittää " siinä sivussa siivoilla minkä jaksaa" ilman rutiinia ja suunnittelua, väsyttää todella vaan itsensä ja kämppä sitten on mitä on. Tiedän, ehdin elää melkein 30 vuotta niin.



Mitä tulee siihen ettei aamulla jaksa mitään ylimääräistä, meillä mennään nukkumaan niin aikaisin että jaksaa. On mukavaa aloittaa aamu hyvällä tuulella ja kaikessa rauhassa eikä juosta tukka putkella ja karjua lapsia pukemaan haalarit nopeammin.

vaikka olisi ihanaa vaihtaa useammin! Iakaa siihen vaihtoon ei kai itseasiassa mene kovin kauaan, mutta se pesu ja kuivaus on vahan hankalampaa. Meilla on kaksi pienta lasta ja pyykkia (ilman lakanoita ja pyyhkeita) tulee noin koneellinen paivassa (ehka yksi paiva viikossa etten pese): mies vaihtaa eism. kauluspaivan joka paiva, tietty kaikkien alusvaattet, ja lapsilla menee oikeastaan koko vaatekerta pyykkiin joka paiva. Kylla sita vaan ihmeesti kertyy, ja kone on semmoinen tavallinen eika iso. Sitten viikonloppuna pestaan yksi tai kaksi ylimaaraista koneellista kun on astiapyyhkeita, kylpy ja kasipyyhkeita jne. Pyyhkeet vaihan kerran viikossa. Sitten on kylpparin matot, jne.



Uuden vuoden aikaan oli sukulaisia kylassa: kaksi pariskuntaa ja pieni lapsi. Viimeisen lakansatsin sain pestya viikko sitten! siis konehan ne pesee, ja ripustamiseenkin menee tosiaan vain hetki, mutta ripustustila on siis se ongelma. Muuten oikeastaan jopa tykkaan pyykin pesust! Ehka olisi aika hankkin kuivausrumpu?



Tuo 5 min/huone on hyva ajatus. On ihana herata aamulla kun on iltaruuan jalkeen viettanyt ne 5 min keittiossa ja aamulla mahtuu hyvin laittamaan aamupalaa jne. Lelut korjataan yhdessa (tai joskus mina) illalla, ja sekin kestaa noin 5 min. Olen myos talta palstalta oppinut sen ' vie mennessas tuo tullessas' , ja yritan kouluttaa itseani siihen etta laitan asiat ja tavarat paikoilleen (suurinpiirtein) saman tien milloin vain mahdollista. Pyykit viikkaan suoraan kuivatustelineelta, jolloin ne myos rypistyvat vahemman. Isoa kaaosta on paljon hankalampi ruveta jarjestamaan. Vaikka kylla joskus semmoistakin tapahtuu...

Mekin yritetään noudattaa tuota " vie mennessäs, tuo tullessas" ja vielä lisäksi " tee ohikulkeissas" juttua. Samoin tiskipöytä siivotaan illalla, pahimmat sekasotkut yritetään siivota aina kun niitä eteen sattuu.



Kukin tyylillään, eikä siivoaminen ole meilläkään kenenkään lempipuuhaa. Siivoojaan ei ole varaa, joten homma on kuitenkin tehtävä itse ja siksi yritetään, ettei sellaista kauheaa kaaosta pääsisi edes syntymään. Johan sitä lyyhistyy siivousajatuksestakin valtavan kaaoksen edessä. Iso pesukone, kuivausrumpu ja tiskikone (joo pyörii ihan joka päivä!) on hankittu sen vuoksi, että koneellisten määrää saadaan pienemmäksi, kun kerralla pyörii enemmän.



Minäkin olen sitä mieltä, että kiireen yllättäessä on kyse priorisoinnista. Se minkä kukin asettaa tärkeimmäksi on kai kuitenkin jokaisen oma asia. Itsehän sitä joutuu valintojensa kanssa elämään eikä se kai muita haittaa. (Joutuuhan tässä priorisoimaan itse kukin.)



MItä tulee lakanajuttuun, voin olla väärässäkin - mutta ehkä toi " monta kuukautta pesemättä" oli kuitenkin provo...

Elämähän on täynnä valintoja. Jos joku on valinnut asunnokseen 300 neliön talon ja lapsilla on 11 harkat viikossa niin se tosiaan varmaan tarkoittaa siivouksesta / kodinhoidosta tinkimistä. En yhtään ihmettele. Kyse on varmaan siitä mitä kukakin arvostaa. Tärkeintä olisi olla tyytyväinen omiin valintoihinsa. Nipon kirjoituksessa ekologisuuden korostaminen ainostaan hieman pisti silmään. Nimittäin tuon kokoisessa talossa asuminen ja autolla suhaaminen eivät todellakaan ole ekologisia. Pyykinpesu nykyisillä energiatehokkailla koneilla + ympäristöystävällisellä pesuaineella ei tod.näk. kuormita ympäristöä niin paljon kuin sähkölämmitys + bensan kulutus.



Niin, sitten alkuperäiseen kysymykseen. Meillä vaihdetaan lakanat yleensä kahden viikon välein. Tyynyliinat kuitenkin viikon välein. Joskus on lakanoissakin viikon vaihtoväli. Tykkään tosi paljon puhtaista lakanoista. Ja kuivaus ei ole ongelma kun on kuivaushuone. Ja kesällä kuivuu ulkona. Vielä kun jaksaisi ne silittää, mutta nyt kuin on vilkasliikkeinen taapero (1 v) talossa niin en jaksa.

Juniperus II:



Voi kun olisikin provo. En muista milloin lakanat on viimeksi vaihdettu, mutta kyllä se todennäköisesti oli marraskuun puolella...paitsi yhdelle lapsista jolle tuli pissavahinko tällä viikolla ;) Pitäis varmaan huomenna vaihtaa...







Hanna75: Ekologisuudesta



Emme toki varmasti ole kaikkein ekologisimpia ihmisiä maailmassa, mutta toki ajattelemme sitäkin sen verran kuin omassa elämässämme koemme kohtuulliseksi. Itse asiassa tässä suhteessa matkustelu lienee suurin paheemme. Iso talomme on nykynormien mukainen matalaenergiatalo, hyvin eristetty ja lämpiää maalämmöllä. Vettä ja sähköä meillä kuluu huomattavan vähän verrattuna siihen mitä suomalaiset keskimäärin kuluttavat (sekä neliötä että myös henkeä kohden laskettuna). Autoilla toki suhataan jo töiden ja työmatkojenkin takia, mutta nekin ovat vähäpäästöisiä dieselmalleja, eivätkä mitään suuria citymaastureita.



Jotenkin vain en ole ikinä oppinut kuluttamaan paljoa " normaalissa elämässä" , eli energian ja veden säästäminen on vähän niinkuin selkärangassa ja siksipä meillä eivät juuri pesukoneet pyöri, valot pala turhaan eivätkä suihkut ja kraanat lorota. Säästyneet varat käytetään sitten asumiseen, matkustamiseen ja harrastamiseen ;)





Ja toki, tämähän on vain valinta - sellainen joka sopii meille.

Joka toinen tai viimeistään joka kolmas viikko. En voisi kuvitellakaan nukkuvani samoilla lakanoilla kuukautta. Peitot vaihdan aina keväällä kevyempiin kesäpeittoihin jotka pesen kesällä pariin otteeseen ja tyynyt vaihdamme yleensä uusiin kerran vuodessa.

Pyykkiä tosiaan tulee paljon vaikka lapsemme ovatkin jo 10- ja 14-vuotiaat. Mutta mielestäni lakanoihin tulee jo kahden viikon käytön jälkeen likaisuuden tuntu (varsinkin kesäaikaan kun hikoilee yöllä enemmän). Puhtaissa petivaatteissa nukkuu paljon paremmin ja uni on tasaisempaa ja rauhallisempaa.

Ihaninta on vaihtaa petivaatteita kesällä kun ne saa ulos kuivumaan ja hyvän tuoksun lakanoihin.

Meillä tiskari pyörii kerran päivässä nelihenkisessä perheessä vaikka kattilat ja paistinpannut pestään yleensä käsin. Kyllä lautasia, mukeja, laseja ym. tulee sen verran, että kone on täynnä viimeistään illalla. Miksi ihmeessä pitäisi tiskata käsin ja käyttää enemmän vettä ja aikaa sillä tavoin jos kerran taloudessa on tiskari?? Eikö se ole juuri tarkoitettu helpottamaan arkea?

Käsintiskauksen vedenkulutus riippuu toki paljon siitä KUINKA ne astiat käsin pesee. Jos haluaa lorottaa vettä juoksevasta hanasta täysillä koko tiskauksen ajan niin aivan varmasti vettä kuluukin enemmän ainakin pikkutiskissä. Mutta meillä on kyllä sellaiset käsinpesutavat että vettä kuluu ihan taatusti vähemmän kuin konepesussa. Ainoastaan aterimet todennäköisesti puhdistuvat koneessa vähemmällä vesimäärällä. Vaivan vähentämiseksi meillä pestään kyllä koneessa myös lasit, mukit, lautaset, kulhot ja kaikenlaista epämääräistä pikkkutavaraa mutta vaikka koneemme on parasta A-luokkaa niin vedenkulutus on kyllä isompi kuin käsin tiskaten ja sähköähän käsintiskaus ei kuluta lainkaan (Minä pystyn pesemään ison tiskivuoren yhdellä altaallisella eli noin 7 litralla vettä).



Meillä kuluu muuten vettä noin 49 kuutiota vuodessa eli noin 10 kuutiota per henkilö per vuosi tai alle 1 kuutio viikossa. Paljonko teillä kuluu tuolla tiskaus- ja pyykkimäärällä?



Tiskimäärää meillä vähennetään siten että jokaisella perheenjäsenellä on esimerkiksi omanvärisensä muki jota käytetään monta päivää - jos siitä juodaan vaikka maitoa niin se huuhdellaan 0,5 dl:lla vettä siinä välissä. Samaten lautasen voi uudelleenkäyttää muruset pois ravistamalla jos siitä on syöty jotain " kuivaa" , jopa murokulhon voi käyttää monta kertaa kunhan sen syö ihan tyhjäksi joka kerta eikä jätä mitään epämääräistä sinne lillumaan. Leipoessa ja ruokaa laittaessa astioita kuluu vähemmän kun käyttää samaa astiaa useammassa työvaiheessa. Paistinpannussakin voi ihan hyvin tehdä pesemättä ruokaa vielä sen jälkeen kun siinä on vaikkapa paistettu leipäkuutioita tai lettuja.

Itse teenkin juuri noin, eli leipoessa esim. käytän samaa kulhoa monessa vaiheessa jne. Meillä on astianpesukone, mutten käytä sitä ollenkaan, koska tiskaan aina astiat heti. En tykkää että niitä lojuu tiskipöydällä/altaassa. Siinä ehkä tuhlaan vettä, kun pesen yksitellen juoksevan veden alla... mutta en ole murehtinut koska meillä on kiinteä vesimaksu.

Mukeja en pese joka käytön jälkeen, kun jokaisella on oma muki, niin huuhtelu riittää ja pesu parin päivän välein.



Mutta hassua, jos joku oikein laskee, että muki huuhdellaan 0,5dl:lla vettä:) Muistui tässä mieleeni lapsuudenystäväni, jonka perheessä jopa wc paperin käyttö oli säännöstelty. Taisi olla 1 pala pienellä, 3 isolla hädällä;)

Ei meillä sitä 0,5 dl:aa mitata, olisin tietty voinut kirjoittaa että " pikku tilkalla" . Lähinnä tuo määrä on täällä pakko laittaa siksi että muuten joku kuvittelee että muki huuhdellaan täysillä juoksevan hanan alla ja vettä kuluu 2l... Nämä palstat kun tuntuvat olevan sellainen väärinymmärrysten tyyssija että pakko vääntää ratakiskosta ettei kukaan vain vahingossakaan voi ymmärtää väärin, vaan näemmä voi silti ;)

Tutkimustietoa konepesun ja käsinpesun vedenkulutuksesta löytyy esim. Työtehoseuran sivuilta. Kodin energiaoppaassa kerrotaan seuraavaa:

" Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi. Nykyiset 12 astiaston astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 15 litraa pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen 35¿140 litraa.



Käsinpesu on edullisinta vain, mikäli astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Jo kahden henkilön taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä saattaa kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen. Pienikin perhe voi hyödyntää astianpesukonetta energiataloudellisesti valitsemalla pienikokoisen laitteen."



Jokaisella on omat tapansa huolehtia puhtaudesta ja siisteydestä ja omasta kodistaan. Itse en kyllä käyttäisi montaa päivää samaa mukia, saatika murokulhoa jossa on ollut maitoa. Maito ei peseydy kulhosta pois huuhtomalla se 0,5 dl:lla vettä. Mielestäni on jo terveysriski käyttää astiaa jossa on ollut maitoa uudelleen pesemättä sitä välillä, etenkin jos se seisoo huonelämpötilassa keittiön pöydällä.

Ja en kyllä paistaisi samalla pannulla esim. jauhelihaa jossa on paistettu aiemmin lettuja, eikä pannua ole pesty välillä.



Pesen mieluummin kattilat ja pannut käytön jälkeen ja laitan tiskariin käytetyt lautaset, lasit ym astiat ja pidän tiskipöydän siistinä. Mutta jokainen saa toki tehdä omalla tavallaan.

Jos huomaat niin omakin " tutkimustietosi" sisältää sanan " useimmiten" .



Pesin juuri kaksi pöydällistä tiskiä: toistakymmentä kantta, kymmenkunta pakastepurkin kokoista astiaa, noin 6 kulhoa, kymmenkunta kattilaa, 4 paistinpannua, 2 kannua, parikymmentä erikokoista ja näköistä eväsrasiaa, juomapulloa, mittaa jne., kaksi piirakkavuokaa ja yhden kuivaustelineellisen kaikenlaista kapustaa, vispilää jne. Tuo astiamäärä olisi vienyt ainakin kaksi pesukoneellista jos olisin koneeseen laittanut. Vettä kului tasan yksi altaallinen (se pienempi sellainen), eli käsittääkseni noin 7 litraa. On se kumma jos tiedät paremmin paljonko meillä vettä kuluu...



Nuo työtehoseuran luvuthan perustuvat juuri siihen, että kuvitellaan että juoksevalla vedellä peseminen esimerkiksi tarkoittaisi sitä että vettä juoksutetaan täydellä teholla koko ajan. Minä tiskaan pääasiassa juoksevalla vedellä - tai oikeastaan hitaasti lorottavalla. Vesi valuu altaaseen jossa on tappi kiinni. Ensin pesen ne vähemmän likaiset astiat juoksevassa vedessa ja lopuksi ne likaisemmat astiat siinä altaaseen kertyneessä vedessä. Jos joudun välillä hinkkaamaan jotain astiaa niin suljen hanan siksi ajaksi. Yleensä yksi altaallinen vettä riittää vaikka tiskiä on paljon ja se on likaista!





Kyllähän näitä tilastoja on nähty. Suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti on 155 litraa vuorokaudessa - 1085 litraa viikossa - 4,7 kuutiota kuukaudessa - 56,6 kuutiota vuodessa. 5-henkiselle perheelle se tekisi 283 kuutiota vuodessa.



Meidän 5-henkisen perheemme vuosittainen vedenkulutus oli siis viime vuonna 49 kuutiota, alle 10 kuutiota henkeä kohden vuodessa, 27 litraa henkeä kohden vuorokaudessa, siis noin 17% keskimääräisen suomalaisen vedenkulutuksesta.



Minusta on hupaisaa että tulet tänne kertomaan minulle millä tavalla vettä voi säästää. Paljonko teillä kuluu vettä vuodessa?





Terveysriskeihin toteaisin että tiedostavalla ja järkevällä tavalla käyttäen astioita voi hyvin käyttää useita kertoja eikä lika haittaa. Pöpöt viihtyvät kosteassa. Kuivassa astiassa - likaisessakaan - pöpöjä ei juuri ole. Sitäpaitsi uudelleenkäytettävä astia kannattaa syödä niin tyhjäksi ettei siihen jää mitään kertymiä joissa olisi kosteutta sisällä. Toinen paikka missä pöpöt viihtyvät on rasva, mutta rasvahan muutenkin jättää astian niljakkaaksi eikä sitä siksi tee mieli käyttää uudestaan muutenkaan.



Mainitsin jo tuolla aikaisemmin että meillä ei juuri sairastelua tai tauteja ole ollut. Itse asiassa tavallisille kotipöpöille altistuminen suojaa sekä allergioilta että infektioilta ja tämä on oikeasti tutkittua tietoa. Suomalaisten elintapa on nykyisin liian hygieninen ja se lisää allergioita.

Paistinpannuahan ei periaatteessa tarvitsisi pestä koskaan, eikä muuten ennenmuinoin pestykään. Paistinpannuhan kuumenee aina niin kuumaksi että kaikki siinä mahdollisesti olevat pöpöt kuolevat taatunvarmasti. Toki toksiinit jäävät jäljelle jos pöpö on ollut sellaisia erittävää lajia, mutta jos paistinpannu on ollut tyhjä niin toksiineja ei käytännössä voi olla merkittävää määrää. Lettupannun käyttämisestä jauhelihan paistamiseen ei siis todellakaan voi olla mitään terveydellistä vaaraa. Tokikaan sellaista pannua ei tee mieli uudelleen käyttää jossa on ollut esim. jotain kastiketta mutta nimenomaan nuo lettupannut ja leivänpaistopannut voi hyvin uudelleenkäyttää tiskaamatta.

Jos tosiaan pesit 10 kattilaa, 2 paistinpannua, 2 piirakkavuokaa ja kymmenittäin purkkeja ym. yhdellä pienellä vesialtaallisella, niin ei varmaan astiat tulleet kovin puhtaiksi???

Meillä vaihdetaan lakanat 2 viikon välein. Lapsilta useammin, jos tulee pissavahinko. Tyynyt ja peitot pestään kerran vuodessa. Peittoja käytetään vain talvikausi, jonka päätteeksi ne pestään ja laitetaan odottamaan talvea. Tyynythän pitäisi nykyisten suositusten mukaan vaihtaa uusiin joka vuosi, mutta mun mielestä se on ihan älytöntä! Tietenkin, jos tyyny on mennyt huonoon kuntoon ja siitä aiheutuu haittaa, pitää se vaihtaa, mutta jos ostaa jonkun 80 ¿:n untuvatyynyn, niin kuka ostaa sellaisen joka vuosi uudestaan? Ja minne ne kaikki vanhat tyynyt viedään? Kaatopaikalle 5 miljoonaa tyynyä vuodessa? Sen takia meillä käytetään tyynyjä niin kauan kuin ne pysyvät hyvinä.



Mattojahan ei nykyään suositella tampattavan, joten meillä niitä ei tampata koskaan. Jos talvella ois lunta, ois ihanaa viedä matot joskus ulos tuulettumaan, mutta tonne märälle nurmikolle en viitsi viedä. Meillä imuroidaan ainakin kerran viikossa, mutta eteinen yleensä kaksi kertaa, koska on niin hiekkainen. Keittiön lattialta pyyhin murut rikkaharjalla monta kertaa viikossa. Kylppäri pestään kerran viikossa, samoin lattiat yritetään pestä, mutta se homma usein jää ja oikeasti lattiat pestään vaan n. kerran kuussa tai silloin, jos niissä on jotain tahraa.



Pyykinpesukone pyörii meillä lähes joka ilta, kun lapsella on kestovaipat käytössä. Tiskikone pyörii n. kerran kahdessa päivässä, vaikka olen kotona lasten kanssa (eli syömme lasten kanssa kaikki ruoat kotona ja mies aamupalan, päivällisen, iltapalan ja viikonloppuisin). Meillä on myös omat mukit, jotka vaan huuhtaistaan käytön jälkeen. Kuopus juo piimää ja sen pesen vedellä ja tiskiharjalla ja ihan puhtaaksi tulee! Samoin " leipälautaset" ovat käytössä useamman päivän putkeen. Ei olla kukaan mitään vatsatauteja niiden vuoksi saatu... Me ei pestä koskaan astioita ja pyykkiä yöllä, koska noita ei saisi käyttää nukkuessa. Kiva, kun pesukone yhtäkkiä hajoaa ja perhe nukkuu, niin tulee joko vesivahinko tai tulipalo! Eli meillä pyörii tiskikone ja pyykinpesukone vain kun olemme kotona ja hereillä.Meidän kerrostalon järjestyssääntöjen mukaan ei klo 23 jälkeen myöskään saa kuulua kovaa meteliä esim. kodinkoneista ja meidän pesukoneessa on niin kova linkous, että se kuuluu kyllä muihin asuntoihin (ja meille kuuluu joiden muiden), joten klo 23 mennessä on pesukoneen pitänyt lingota. Mutta muistakaa, että noihin sähkölaitteisiin saattaa ihan yllättäen tulla joku oikosulku tms. josta saattaa tulla isot vahingot, jos perhe on silloin ulkona tai nukkumassa!!!

Tuntuu viestiketju todellakin saavan jänniä piirteitä. Minulle on aivan sama kuinka moni pesee käsin astiansa vaikka taloudessa olisi tiskari. Itse en sitä tee kuin kattiloiden ja paistinpannujen osalta sekä tietysti sellaisten astioiden, joita ei saa laittaa koneeseen. Käsinpesussa teen toiseen altaaseen pesuveden ja toiseen lasken puhtaan huuhteluveden. Itse en pysty pesemään astioita yhdessä altaassa koska tuolloin mielestäni jää se astioiden huuhtelu pois kokonaan. Eihän samassa altaassa voi astioita huuhdella joissa on pesuainetta.



Ja paistinpannut aion pestä edelleen jokaisen käytön jälkeen koska käytössämme on ainoastaan Teflon-pinnoitteisia paistinpannuja ja paistokasareita.



Nipolle vielä; asumme rivitalossa jossa ei ole asuntokohtaista vedenkulutuksen mittausta joten enpä osaa sanoa kuinka paljon on vuosittainen kulutuksemme. Itselläni ei olisi mitään vesimittaria vastaan mutta viimeisimmässä yhtiökokouksessa asia oli esillä ja saimme tiedon, että mittareiden asentaminen jälkikäteen on sen verran kallis operaatio, ettei sitä koettu aiheelliseksi. Vesimaksut sisältyvät meillä vastikkeeseen.



Kuten jo aiemmin sanoin niin me käytämme tiskaria säästääksemme aikaa ja vaivaa ja siksi että keittiö on siistinä koko aika kun käytetyt astiat ovat tiskarissa eivätkä tiskipöydällä.



On hienoa, että perheissä kiinnitetään huomiota vedenkulutukseen ja emme mekään sitä ylenmäärin tuhlaa. Jokaisessa kodissa on varmaankin käytössä itselle hyväksi koetut toimintatavat kodin siivouksessa ja ruoanlaitossa. Eiköhän arki ole kaikille parasta silloin kun voi tehdä niinkuin itsestä tuntuu hyvältä. Erilaisia toimintatapoja on melkein yhtäpaljon kuin on meitä ihmisiäkin. Hyvä että tällaiset viestiketjut herättävät keskustelua ja erilaisia näkökantoja.

Olen tosissani ;)



Kyse on tekniikasta.



Ensin altaan tappi kiinni. Sitten altaaseen ladotaan kaikki vähiten likaiset pikkuastiat: muovikannet ja kattilankannet, mitat, pakastepurkit, kapustat, puuhaarukat, mukit jos niitä on (meillä käsin pestään mukeista vain käsinmaalatut teekupit) jne.



Sitten vesi lorottamaan päälle tosi hiljalleen ja sen veden alla pestään ensin kaikki isommat vain vähän likaiset kulhot ja kattilat ja sitten siitä altaasta ne vähiten likaiset astiat. Astianpesuainetta voi lorauttaa altaaseen astioiden päälle tai siihen pesutason reunaan josta sitä voi pyyhkäistä harjaan aina tarvittaessa. Saman hanan alla astiat sekä pestään että huuhdellaan. Jos tulee pitempää hinkkausta johonkin astiaan niin hana kiinni siksi aikaa ja astia hinkataan sillä altaseen lorotetulla vedellä ja jos sitä ei ole tarpeeksi niin jätetään kyseinen astia odottamaan vuoroaan ja likoamaan.



Kun kaikki " puhtaimmat" on pesty siirrytään likaisempiin pesten astiat " likaisuusjärjestyksessä" - kaikki likaisimmat ja eritoten rasvaisimmat jätetään viimeisiksi. Astiat pestään tilanteen mukaan joko sillä altaassa seisovalla vedellä (sitten kun sitä alkaa olla riittävästi) tai hanan alla ja huuhdellaan siinä hanan alla niin että vesi valuu koko ajan siihen altaaseen.



Kun allas alkaa olla täynnä niin ne kaikkein likaisimmat voi laittaa tarvittaessa sinne veteen likoamaan ja siellä vedessä niistä jynssätään kaikki kiinni pinttynyt lika. Tämän jälkeen astia huuhdellaan pienellä vesimäärällä hanan alla (edelleen lorottaa sinne altaaseen) ja tarvittaessa viimeistellään pesu vielä harjalla ja tiskiaineella ja huuhdellaan uudelleen.



Siinä vaiheessa kun kaikki astiat on pesty alkaa allaskin olla täysi. Jos on jotain pinttyneitä astioita vielä jäljellä niin ne voi jättää sinne altaaseen likoamaan. Jos on ihan hirveän paljon todella likaisia ja rasvaisia astioita niin voi olla ettei yksi altaallinen vettä riitä, mutta meillä näin on todella harvoin. Toki ne rasvaisetkin kannattaa tyhjentää mekaanisesti ruoasta tosi hyvin ennen tiskausta.



Tällä keinolla astiat aivan varmasti tulevat puhtaiksi ja vettä kuluu vähän. Kaiken A ja O on tietenkin se, että se hana lorottaa tosi hiljaisella ja silloin kun ei vettä tarvita niin se suljetaan kokonaan.