Tammikuiset Ma-Ke
Kommentit (68)
Ja taas täällä on keskusteltu anopeista :).
Finnannalle tsemppiä anopin kanssa! Olkaa kovana, jos ette halua jotakin!
Mulla on sekä anoppi että oma äitini aiheuttaneet päänvaivaa pian 13v. Molemmat sanoivat esikoisen synnyttyä ihan suoraan, että vauva ei ole vain meidän vanhempien omaisuutta, vaan myös isovanhemmilla on oikeus vauvaan. Argh. Rajansa kaikella! Mies kertoi isovanhemmille, kun synnytys käynnistyi ja mun äiti soitteli parin tunnin välein sairaalaan kysyen: joko on syntynyt. Kun oltiin päästy synnytyssalista osastolle, oli vierailuaikaa jäljellä enää vartti. Tietty mun vanhemmat paukahti paikalle...
Hankinnoissa äitini osti alkuaikoina kaikkea kamalaa. Sitten tajusin saman kuin Stage, että kerroin tarkasti toiveita, mitä tarvitaan, niin johan alkoi tulemaan sellaisia juttuja joita oikeasti tarvitaan, eikä itse tarvitse maksaa mitään :).
Anopin kanssa taas olen vielä ymmällä. Hän hokee koko ajan sitä, että haluaisi ostaa jotain lapsenlapselleen. Kun kerron mitä hän tarvitsee (esim. tietyn kokoisia yöpukuja), niin emme taatusti saa niitä, vaan jotain ihan muuta (tai sitten väärän kokoisia), mikä hänestä on " niin söpö" , mutta oikeasti jotakin hyvin epäkäytännöllistä. Plaah.
Mulla ponnistusvaihe kesti ekan kanssa puolisen tuntia, joten ei mikään hirveän nopea ollut, mutta silti tuli niitä vaurioita...
Synnytykseen liittyn:Mainitsit (aikaisemmin tässä pinossa), että on montakin tapaa tukea välilihaa synnytyksen aikana. Tarkoititko siis sitä miten kätilö voisi toimia, vai miten itse voisi toimia. Aihe tietysti kiinnostaa.. Joten kerro pliis lisää jos ehdit ja jaksat jossakin vaiheessa. Erit. jos on itse jotain tehtävissä asian hyväksi!
nimim. Toiveena mahd. pienet vauriot.
Mietin myös vieläkö esim NKL:ssä leikataan väliliha automaattisesti.. Se kai ei nykyisten tutkimusten valossa ole enää se paras vaihtoehto.
Kiitti.
-Magda_lena, joka juuttunut koneelle täksi illaksi..näköjään..
Pää ei toimi enää tähän aikaan kunnolla, joten en muista kaikkea mitä olen viime päivinä lukenut. Mutta välilihan tukemisesta muistuu mieleen ainakin pari juttua, joihin kätilö voi vaikuttaa.
Välilihaa voi lämmittää lämpimällä kääreellä synnytyksen aikana (ennen ponnistuvaihetta siis). Joku on saanut tuohon kääreeseen jopa puuduttavaa ainetta.
Itse ponnistusvaiheessa taas kätilön käsillä tapahtuva tukeminen (en ole aivan varma miten tämä tapahtuu, mutta jotenkin venyttää välilihaa) on myös tärkeää; pitäisi auttaa, jos kyseessä ei ole kovin nopea synnytys.
Jos ennen ponnistuvaihetta oleilee vesialtaassa, niin tämänkin pitäisi lämmitellä välilihaa.
Tähän liittyen aion pyytää synnytyksen jälkeen alapäähän kylmähauteen, joka laskee tehokkaasti turvotusta ja pitäisi vähentää tulevia kipuja. Syntyneisiin vaurioihin tällä ei kylläkään ole vaikutusta.
Vielä kun ehtis lukemaan Anna Wahlgrenin vauvakirjan synnytys-osion ennen synnytystä... Just vaan huomasin, ettei se ole kirjahyllyssä, toivottavasti ei ole lainassa!
Finnanna/Finja: Voi ei, miten ikävä tilanne anoppisi kanssa. Musta sun kannattaisi puhua asiat selväksi miehesi kanssa ja sopia miten haluatte olla vauvan synnyttyä ja millaiset ristiäiset jne. Hänen täytyy sitten kyetä asia äidilleen ilmaisemaan. Ja jos anoppisi ottaa vähän nokkiinsa, niin so be it. Teidän oma rauhanne ja oma elämänne varsinkin esikoisen synnyttyä on liian tärkeä asia, jotta uhraisitte sen anoppisi mielihaluille. Synnyttämään lähtiessä teillä voi tietysti olla niin " kiire" , että ette vaan millään ehdi soittaa... Tsemppiä ja uskoa siihen, että teillä on oikeus pitää kotirauhanne vauvan synnyttyäkin! Pialla oli hyviä käytännön vinkkejä anoppiongelmaan!
Minunkin anopillani on vain yksi lapsi, mutta onneksi ei ole kovin hössöttävä ihminen. Asuu myös parinsadan kilometrin päässä ja on edelleen töissä. Muutenkaan ei tosin varmaan tuppautuisi väkisin meille. Mun vanhempani taas ovat eläkkeellä ja asuvat muutaman kilometrin päässä. Heilläkään ei onneksi ole tapana sotkeutua meidän elämäämme, melkeinpä turhankin paljon pelkäävät sekaantumista.
Vauvalle otan sairaalaan mukaan Ruskovillan silkkimyssyn. En siksi, ettei sairaalassa tarvittaessa olisi myssyä, mutta siksi, että se oma myssy on ollut muillakin meidän vauvoilla ja mun kummitätini sen meille antoi kun esikoista odotettiin. Tunnesyistä siis. Kotiinlähtövaatteiksi vauvalle otetaan varmaankin body, potkarit, sukat, tumput, villavaatteet (paita, housut, sukat ja lapaset) ja haalari (ei äitiyspakkauksen, vaan pienempi ja vähän jo käytössä ohentunut). Sitten jos on ilma kunnolla plussan puolella, voi villavaatteet tarvittaessa jättää välistä pois.
Ai perhana, kävin kaupassa, mutta unohdin ostaa sitä ananasmehua! Turvotusta oli aikaisemmin lähinnä jalkaterissä, mutta tänään on olleet sääretkin selvästi turvoksissa. Tällaista se on yrittää pitää asioita mielessä tällä dementialla...
Magdalena: Voi jee, olenko mä tosiaan ainoa, jolla ei ole vielä hirmuista hinkua jakautumiseen! Saattaa olla. No, mulla on kyllä porukasta l.a.' kin ihan siellä loppupäässä, joten on syytäkin antaa teidän muiden asioida synnäreillä ensin.
RuuteliTuuteli: Mulla esikoinen syntyi viitisen päivää ennen laskettua ja kakkonen melkein kaksi viikkoa ennen. Kolmosesta sitten kaikki lekurit povasivat, että syntyy hyvissä ajoin. Ei sekään varsinaisesti yliaikainen ollut, mutta syntyi juuri ennen puoltayötä rv 40+6. Aika oudolta silloin tuntui, kun piti olla muka niin varmaa, että syntyy ajoissa. L.a.' n jälkeen mä olinkin ihan rauhallinen ja odottelin vaan ajatuksella " tule sitten kun tulet" . Nyt ei ole mitään odotuksia, että tulisi ajoissa, joten olen ihan asennoitunut odottamaan selvästi helmikuun puolelle.
Strutsi ja minihupi 36+6 (myös nettiin jumiutuneina)
Mun käsittääkseni missään (Suomessa) ei enää leikata automaattisesti välilihaa.
Mulle sanottiin esikoisen syntymässä, että jos välilihaa ei oltaisi leikattu, niin repeämät olisivat olleet pahemmat. Mulla oli ennen synnytystä (ja sen aikanakin vielä) se mielipide, ettei episiotomiaa saa tehdä. Mutta kun kuulin tuon, niin annoin luvan leikkaukselle. Kannattaa kyllä luottaa kätilön ammattitaitoon ja kuunnella hänen mielipiteitään synnytyksen edetessä.
Moikka,
hiukan myöhässä ilmoittelen omasta jakuatumisesta =)
Jaonnitttelut kaikille vauvan saaneille perheille!!! Odottaville vielä tsemppiä!!
2.1 aamuyöstä meille syntyi vähän yli 3kg poika, rv 39. Synnytys kesti kaikkineen 3 ja puoli tuntia, ensarille " aika" nopea. Sairaalassa ehdittiin olla noin tunti ennen syntymää (asutaan sairaalan lähellä, että matkasta ei ollut kysymys) sinnittelin vaan kotona, kun ajattelin, ettei ihan noin nopsaan mene. Synnytys oli tietysti tosi raju, mutta meni mielestäni hyvin ja salissa sain ilokaasua ja (melko toimimattoman) PCPn. Puudutuksen hiukkasen heikko vaikutus johtui tietenkin tosi nopeasta avautumisesta, ei ollut laittajan vika.
Tikkejä tuli kai 2. Esitin toiveen, ettei välilihaa leikata, ellei kätilö sitä tarpeelliseksi erityisesti katso (joka on tietty itsestäänselvyys, mutta toive voi varmaan vaikuttaa, jos kätilö miettii, leikkaako vai ei) Samoin se, ettei päätä ponnista ns kerralla ulos vaan se saa hitaasti venyttää välilihaa, auttaa siihen, ettei repeämiä tulisi. Ainakin itellä auttoi. Tosin tuo riippuu siitä, pystyykö " pidättelemään" hiukan ponnistusta vai ei ja onko vauvan sydänäänet hyvät.
Mutta se noista synnytysjutuista... kotona mennyt kivasti. Vauva tosin nukkuu vain 2 tunnin pätkiä ja imee niin tiheesti, että rinnanpäät välillä aukikin. Huolimatta kunnon imuotteesta. Mutta kai nuo rinnanpäät tottuvat.
Nyt syöttelemään... Huomenna yritän lukea koko alkuviikon pinon, nyt ei ehtinyt.
Floora ja vauva
RuuteliTuuteli:
Näin se vaan on tämäkin päivä jo kohta mennyt eikä junnu näytä ulostulon merkkejä. Olishan se jännittävää päästä kokeilemaan kerrankin yliaikaisuutta :P
RuuteliTuuteli 39+6
Jep eräpäiväksi vaihtui tuossa juuri kun huomasi telkkua katsellessa että hikka on oikealla navan hiukan alapuolella >:// Miten on yleensäkään mahdollista että jäppinen on kääntynyt näin myöhään vielä UUDELLEEN väärinpäin? Miten se mahtuu????
Onneksi huomenna on neuvola aamupäivällä. Pelottaa sikana :((( Toivotaan ettei lähde yön aikana tulemaan :///
RuuteliTuuteli ja ihme kieppuja masussa nyt jo 40+0
Jakautuneille! Olin niin hädissäni tuosta äskeisestä huomiosta että unohdin sen kokonaan kirjoittaa kun tulin tähän konetta sulkemaan...
No menen nukkumaan jos tuo vaikka yöllä kääntyisi taas? *ajattelee positiivisesti*
RuuteliTuuteli 40+0
RuuteliTuuteli:
Jep eräpäiväksi vaihtui tuossa juuri kun huomasi telkkua katsellessa että hikka on oikealla navan hiukan alapuolella
ARGH siis navan YLÄpuolella ja rintojen ALApuolella....
*menee nukkumaan*
Eilen illalla ehdinkin miettimään mitä Flooralle kuuluu. Olisihan se pitänyt arvata, jotta lapsenhakumatkallahan sitä :).
RuuteliTuutelille tsemppiä neuvolaan. Toivottavasti vauveli olisi oikein päin!
Tajusin vasta kirjoituksestasi, että tämä mun masuvauva ei ole hikotellut kertaakaan. Esikoinen sitten senkin edestä.
Voi plaah. Löysin A.Wahlgrenin kirjan (ei ollutkaan vauvakirja, vaan lapsikirja) ja masennuin täysin, kun luin siitä synnytysjuttuja: esisupistukset voivat kestää jopa kuukauden. Mulla on vasta 2. viikko menossa näiden kivuliaiden suppareiden kanssa. Olihan näitä jo ennen äitiyslomaakin, mutta olivat luonteeltaan ihan erilaisia. Mulla ei kyllä kroppa kestä, jos menee vielä pari viikkoa synnytykseen (pää kyllä kestäisi). Nyt jo mennään äärirajoilla.
Meidän naapuri (tosi lapsirakas) huomasi vasta eilen, että olen raskaana. Kyllä oli naurussa pitelemistä, kun näin sen ilmeen, kertoessani että la on viikon päästä :D.
Jaahas, nyt nettiostoksille...
Justus rv39+
Oon lueskellut juttujanne koko raskausajan ja ehkä joskus aatoin jotain kirjoittaakin alkuun. Nyt sitten reipastuin ja tulin mukaan kommentoimaan. Mulla tänään rv tasan 38. Toista lasta odotellaan ja raskaus mennyt hyvin. Eka meni viikon yli lasketun, nyt vauva arvelisin tulevan aiemmin. Vauva on jo kiinnittynyt (eka ei kiinnittynyt) ja olin bongaavinani maanantai-iltana limatulppaa. (Seuraa ällöä selostusta): joitakin päiviä alapää kutisi ilmeisesti ihan vaan kuivuudesta. Sitten yhellä pesukerralla sieltä luiskahtikin sellanen " mälli" . Purkkamainen klöntti, ehkä ruokalusikallisen kokoinen, väriltään vihertävä, jostain kohtaa hiukan punertava. Mutta ei ollenkaan läpikuultava. Haju toi mieleen synnyttäneiden vuodeosaston ;), eli tais haiskahtaa vähän jälkivuodolle. Nyt jännään, mitä tapahtuu. Eka synnytys alkoi osittaisella vesien menolla josta heti supisteluja.
Finannnan anoppimurheet toivat mieleeni oman anoppini. Ekan lapsen " hankkimisessa" mua jännitti ehkä eniten, että miten anoppi suhtautuu ja miten mä jaksan anopin hössötystä (hällä ennestään 2 lastenlasta, joten olin kauhulla vierestä seuraillut jonkun vuoden). No, hälle piti kans soittaa heti, kun lähdettiin sairaalaan. Kun laps syntyi, olivat he samointein lähteneet ajamaan n. 400 km matkaa. Ekana päivänä kävivät samaan aikaan mun vanhempien kanssa sairaalassa, mikä ihan ok. Mutta se jälkeen alkoi ärsyttäään, tiesin, että aikovat olla joitakin päiviä meillä, kun oon sairaalassa, mutta mua alkoi ottaa päähän kun joka päivä he sitten tulivat vierailuaikana meitä katsomaan. Olin väsynyt, enkä ois halunnut monen silmäparin tuijotusta imettäessäni. Olisin halunnut, että lähinnä mies ois ollu sairaalassa ja muut ois käyny vaan kerran tai kaks. Yhtenä päivänä mies kävi itekseen päivällä (kun ei ollu vierailuaika) ja sillonkin anoppi ja appi ootteli sairaalan kahvilassa. Siitä sitten jatkoivat kyläilyllä sukulaisiin ja tulivat sitten taas illalla koko porukalla. Kotiintullessa anoppi ja appi oli siivonneet meidän kämpän ja anoppi oli leiponu kakun ja kuohuviiniäkin oli. Tavallaan oli kivan juhlallista. Olisin silti toivonut, että ois saanu tyhjään kotiin ihan vaan omana perheenä.. Onneksi tajusivat sitten lähteä heti ajamaan kotiinsa sen jälkeen. Mutta ihmeesti tuo alkuaika on jäänyt kaivelemaan. Sitä on jotenkin niin haavoittuvainen varsinkin esikoisen syntymän jälkeen, että tosiaan kaipais sitä omaa rauhaa. No, nyt ne on sitten viikon päästä tulossa auttelemaan meidän asunnon remontin viimeistelyssä (heillä on siitä hirvee huoli, kun kaikki ei oo kunnossa ennen lapsen syntymää). Samalla hoitavat esikoista sitten kun meen synnyttään. Mutta mä niin haluaisin, että laps syntyis ennen sitä, että saisivat sitten vasta hössöttää täällä kotona kun mä oon sairaalassa. Ja lähtisivät viimeistään sitten heti takas kotiinsa kun kotiudutaan.
Joops. Että tallasta.
Kun täällä lueskelee, alkaa olla ihan tosissaan onnellinen että ei tartte olla enää raskaana, sen verran tukalaa tuo loppuaika on=)
Muistutan että meillä on oma ketju synnyttäneille myös tuolla Vauvat-osiossa, odotamme teitä sinne vauva-arkea jakamaan=)
Parasta mahdollista vointia kaikille!!!
Sammermannin kanssa samaa mieltä on isosiskoni, joka huomenna tasan puoli vuotta sitten pyöräytti maailmaan ihanan pikku pojan. Sisko tokaisi vain tässä joulun aikaan että " ei kyllä käy sua yhtään kateeks!" , sen verran tuoreessa muistissa oli hänelläkin tämä odotusajan loppu varsinkin... :)
Tuolla mulla taas kone pyörii, niitä äitiyspakkauksen tekstiilejä pesen. Onko muilla kokemusta Erisan-pesujauheesta? Mulla nimittäin kävi nyt jo toisessa koneellisessa niin, että vaikka annostelin jauhetta varovasti ja asteita oli se 60 niin kun otin pyykkiä ulos koneesta, ropsahteli sieltä pyykin seasta liukenematonta pesuainetta. Ei hirveän paljon, ihan muutamia muruja mutta silti!! Laitoin äskeisenkin koneellisen suoraan vielä toiseen huuhteluun, jos se veisi loputkin muruset pois. Pitäisköhän ostaa nestemäistä pesuainetta jolla pesisi loput... Niin ja kysymys vielä pesujutuista; oletteko pesseet sen lämpöpussin/peiton? Tämän pakkauksen mukanahan tuli ohje, että peite (sängyn) on pestävä ennen käyttöä, ajattelin vain että pitäisikö varmuuden vuoksi pestä se vetoketjullinenkin versio. Entä toppapuku? Pitääkö sekin pestä ennen käyttöä?
Onnittelut kaikille uusille vauvautuneille!!! Alkaa tulla noita uutisia sitä tahtia ettei enää nimeltä muista ketä piti onnitella :P
Huomenna olisi sinne äitipolille meno synnytyssairaalaan, vähän alkaa jännittää tuo synnytyksen läheneminen. Että ei mullakaan vielä kovaa kiirettä ole sinne tositoimiin pääsemiseen!! Toisaalta olen huomannut että mietin sitä tulevaa synnytystä jotenkin eri tavalla kuin aikaisemmin, toisaalta taas ei osaa oikein mitenkään miettiä kun ei ole kokemustakaan vielä... Ja sitten kun olen asennoitunut siihen että la:n yli mennään " varmasti" , niin mitäs sitten jos lähtö tuleekin jo vaikka parin vkon päästä? Tulis pikku yllätyksenä... :D
Eipäs muuta kuin suppareita niitä toivoville, jaksamista ja kaikkea muuta hyvää kaikille Tammimammoille!
Tolleroinen rv 37+0
Edelleen siis itse odottelen tuota synnytyksen käynnistymistä ja vastailen ihmisten kyselyihin, et eikö vieläkään mitään ;) Lähinnä huvittaa, että muut viitsivät asian kanssa hössöttää noin paljon.
Täällä oli keskustelua anopeista ja huomasin ilokseni, että mulla taitaakin kuitenkin olla suht normaali anoppi. Tosin on ne päättänyt tulla pikkuista laitokselle katsomaan, mutta ovat kuulemma vain päiväreissulla.. Tuntuu vain niin kummalta että tulevat reilun 400km/suunta vain katsomaan vauvaa ja lähtevät sitten takaisin. Mutta näin he ovat päättäneet ja anoppi perusteli sen sillä, että alussa on ihan tarpeeksi kun jaksaa vauvan kanssa olla, ei siihen enää ylimääräistä porukkaa tarvita jaloissa pyörimään =)
Mutta voimia teille, joilla anopit ovat vähemmän ymmärtäväisiä..
Viime yö meni valvoessa, kun oli niin kipeitä supistuksia. Ehdinkin jo ajatella, että näinköhän sitä päästään laitokselle lähtemään,mutta ei. Kummasti ne sitten taas loppui, alkoi tosin taas aamulla uudelleen, eli katsotaan kuinka käy..
Juuri neuvolassa kävin ja kaikki oli niinkuin pitikin.
Rv 40+4, verenpaine 108/67, paino -600g/vko ja muutenkin kaikki kunnossa. Ultralla terkka koetti paino arviota tehdä, mutta meidän pikkuinen piti reisiluunsa visusti piilossa, joten ilman reiden mittaa painoarvio oli nyt n.3700g.
Terkka katseli sillä ultralla istukkaa ja totesi että se näyttää jo niin kalkkeutuneelta? että synnytys voi käynnistyä jo tänään. Lapsukaisen pääkin oli jo niin alhaalla, että ei meinannut enää ultralla saada kuvaa siitä. Tosin tuon pään laskeutumisen olin jo huomannutkin, kun ei tahdo oikein kävelemään päästä, painaa niin pirusti. Ja nivuset tietty on ihan saamarin arkana.
Nyt sitten vaan odotellaan, että rupeavatko nuo supistukset muuttumaan säännöllisiksi, vaiko eivät.. Odottavan aika on pitkä ;)
Voimia kaikille, jotka vielä odottavat ja voimia myös vauvojen jo kanssa touhuaville tammimammoille.
Lumi rv 40+4
Tänään tuli 29v. täyteen tällä mammalla=) en sitte saanu tuhisevaa synttärilahjaa. Vein tänää tytön eskarii, sitte imuroin koko talon. Mustikkapiirakka on paistettu ja odottaa iltaa. Tossa vieressa poika katselee filmiä.
Huomenna on aamulla neuvola, mua kyl turvottaa aika paljon=/ Kaikista ikävintä on että vauva on ollu hiljaksee monta päivää, siis toki liikkuu mutta paljo vähemmän! Mitään ihmeellistä ei olossa ole. Nyt pitäs vaan nukkua hyvin ku vielä kerkiää ja antaa lapsille aikaa. Eipä tässä kummempia...
Onnea kaikille vauvan saaneille=)
minä ja herne 38+2
Onnittelut kaikille vauvansa saaneille!
Täällä tämäkin yksi listan peränpitäjistä on sitkeästi yhdessä koossa... Toisaalta haluaisikin vielä " nauttia" tästä kiirettömyydestä ja katkeamattomista yöunista, toisaalta olisi jo hirveä halu päästä synnyttämään. Mulla on kai sen verran masokistin vikaa, että odotan synnytystä lähes innolla, kun samalla tiedän että nämä raskausvaivat, verenpaineet sun muut loppuu kuin seinään vauvan syntymään. Onhan sitä synnytyksen jälkeenkin monenlaista kremppaa, mutta siinä vaiheessa on muuta ajateltavaa kuin omat kolotukset.
Epparista: Mulle on tehty pieni viilto molemmissa synnytyksissä ja silti olen revennyt hieman juuri nopeitten ponnistusten vuoksi (3 ja 6 min.) Kakkoselta supistukset loppuivat ponnistusvaiheen alussa, joten jouduin pelkällä tahdonvoimalla puskemaan pojan ulos. Nopeasti on molemmilla kerroilla alapää parantunut, ei sitä kannata etukäteen murehtia!
Tolleroinen: hienoa että vihdoinkin sait äitiyspakkauksen. Mulla on joskus ollut tuota Erisan-pesuainetta ja muistelen, että jätti pyykkiin pesuaineen hajun, vaikka käytti superhuuhtelua. Nyt on käytössä vauvan pyykeille Omo-sensitive ja Minirisk, niistä en ole huomannut samaa. Pesin kaikki tekstiilit pakkauksesta, myös haalarin ja lämpöpussin. Minusta pakkaus haisee niin etovalta, että halusin noihinkin hieman raikkaamman tuoksun.
Ostin eilen Nicky&Nellyn alesta 50cm toppapuvun, onhan se suloinen ja luultavasti hieman paremmin istuva kuin tuo ä-pakkauksen puku.
Minä olen myös pakannut omaan sairaalakassiini vauvalle Ruskovillan vaatekerran silkkimyssyä myöten. Ei varmaan salissa vielä pueta, mutta ajattelin sitten osastolla pukea ekan kylvyn jälkeen jälkeen nuo vaatteet vauvalle.
Ihanista anopeista on keskusteltu. Kannattaa olla kovana ja sanoa suoraan jos eivät vihjailuja ymmärrä. Esikoisen syntymä ja ekat päivät kotona ovat ainutkertaisia, ei siihen anoppia kaipaa neuvomaan. Meillekin appivanhemmat änkesivät kotiintuloa seuraavana päivänä, neuvoja lapsenhoitoon ei onneksi tullut, mutta anoppi alkoi raivostuttavalla tavalla huokailla: " ei niitä ollut 60-luvulla tuollaisia vaippoja... ym. että kylläpäs on nykyäideillä helppoa jne."
Joku tuossa manaili jatkuvia kyselyjä, että eikö vieläkään mitään. Mulla on vielä kolme viikkoa eräpäivään ja meidän äiti nukkuu jo kännykän kanssa! ja soittoja tulee päivittäin. Aivan kuin oltais jätetty kertomatta edellisilläkään kerroilla vauvan syntymästä... Ja vielä sekin, että nämä samaiset utelijat ovat itse raskaana ollessaan olleet yhtä ärsyyntyneitä uteluista, mutta niin ne unohtuu. Enkä haluaisi olla töykeä, kun tietää että jännittäähän se läheisiäkin, mutta silti... Pitäisi kai ottaa joka-aamuiseksi tavaksi ryhmätekstiviestin lähettäminen " en ole vielä jakautunut!"
Nyt pitää lähteä valmistautumaan äitiyspolille lähtöön, tosin pelkkään käyrään olen menossa, mutta saattaahan se lääkärikin vilkaista jos katsoo aiheelliseksi. Olo on ihan kohtuullinen, mitä nyt eilen verenpaineet nousi jostain syystä, vaikka lääkityskin on päällä. Ja tänään on huulet niin turvoksissa, että jää Angelinakin toiseksi...
Jaksamisia!
aksiina rv37+
Oikein paljon onnea taas vauvautuneille!
Täällä ollaan edelleen myös yhtenä kappaleena. Tänään tosin luulin jo kaupassa ollessa, että nytkö synnytys käynnistyi, mutta ei. Nyt itseasiassa koko ajan myös supistelee, joten vielä en ole toivoa menettänyt. Perjantaina olisi minulla se The Day.
kovasti keskustellaan anopeista, itselläl on onneksi hyvä tuuri, että kummankin vanhemmat ymmärtävät oman rauhan merkityksen ja heitä onkin lähinnä saanut kysellä kyläilemään. Myös raskaudesta ovat olleet rauhallisia ja itse on pitänyt enemmänkin kertoa kuin vastailla uteluihin. Heillä on lähinnä pelko, että tuppautuvat ja ovat liian uteliaita. Mielellään kuuntelevat ja auttavat jos apua pyydetään.
Minä myös pesin kaiken mahdollisen mitä äitiyspakkauksessa tuli, myös muovitetun lakanan. Pesuaineena käytän Bioluvilia ja mietinkin, että pitäisikö vaihtaa se siihen sensitiveen, mutta kun tuota coloria olisi reilu 8kg jäljellä... Huuhteluaineena on hajuton ja lapsille suunnattu superpehmeä hajuton Comfortinversio. Pyykistä tulee ihanan pehmeää ja raikasta.
Onko muilla täällä vauvan liikehdinnässä tapahtunut muutoksia? Meillä vauva on vähentänyt erittäin paljon liikkumista viimeisen 4 päivän aikana. En teidä onko vauva ottanut kasvupyrähdyksen vai mennyt vieläkin syvemmälle (en tiedä miten mahtuu) synnytyskanavaan, mutta liikeet ovat selkeästi vähentyneet. Supistusten aikaan hän kyllä liikkuu ja möyryää, mikäli sen huomaa muusta liikkeestä.
Supistuksia siis mulla tulee edelleen päivittäin ja kaikki kipeitä. Limatulppaakin on tullut, tai siksi olen sen mieltänyt. sitä veristä vanaa ei ole näkynyt, mutta meille neuvolassa sanottiin, että aina sitä ei edes tule.
Tsemppiä vaan kaikille, yritetään yhdessä jaksella nää hermostuttavat viimeiset päivät ja viikot!
Terkuin: Huhtityttö 39+5
Heippa
nyt on minulla " ihanasti" supistellut koko päivän. Ei vielä säännölisesti, mutta noin 15 min - 30 min välein kivulias.... kuulostaa hassulta, mutta minäkin odotan synnytystä, että pääsisin näistä vaivoista.
Lantion alaosa on ollut ihan lukossa jo monta päivää, otin tänään mun jumppapallon esiin ja pyörittelin vähän samalla kun katselin telkkua. Tuntuu ihanalta ja venyttää just oman mielen mukaan. Suosittelen.
Pesuaineista - minä olen aina käyttänyt Omoa, yritän kaikella välttää hajustettuja pesuaineita oman allergian vuoksi. Vauvan vaatteet olen pessyt puolella pesupulverimäärällä, sillä ne nyt ei ole likaisia, ne pitää vain huuhdella. Muistan viime kerroista, että varsinaisiin likatahroihin hieroin heti astianpesuainetta ja laitoin sitten koneen pyörimään edelleen normaalilla tai puolella pesuaine määrällä. Tahrat ovat yleensä ihan pienillä maitoa tai ulostetta, joten astianpesuaine poistaa ne nopsaan.
Vielä anopeista ja omista äideistä. Mun anoppi asuu 5 km päässä ja neuvoja satelee yleensä paljon, mutta on nyt ajanmittaan myös osannut olla antamatta niitä. Oma äiti on suomessa ja häntä kaipaan. Tosin apua ja neuvoja saan kunhan vaan itse soitan. Sanoi että tulevat isän kanssa käymään vauvan syntymän jälkeen mutta lentävät samana päivänä takaisin etteivät vaan ole vaivaksi.... yritän sitten kun se aika tulee puhua, että olisivat nyt edes viikonlopun kylässä. Näkevät lapsenlapsia vain 3-4 kertaa vuodessa.
Minä jatkan supistelua, voi kun tulisi yöllä lähtö. Huomenna on mun isän syntymäpäivä ja olisihan tuo kiva lahja.
t. Pia ja pikku-myy rv 38+1
Onnea vaan vauvansa saaneille!
Täällä vielä odotellaan, että sais sen oman nyytin kainaloon...toisaalta alkaa tuntumaan jo toivottomalta, koska aika tuntuu niin pitkältä ja viikkojakin ois ihan tarpeeksi kasassa (on laskettuun aikaan viel matkaa, mut kuitenkin..)...en malta enää odottaa, hih!
Vauva herätti minut taas masussa klo 6, enkä sen jälkeen ole saanut unta. Ajattelin kyl tämän kirjoituksen jälkeen mennä kokeilemaan, jos sais edes pienet nokoset. On sen verran naatti olo.
Neuvolassa kävin tänään. Kaikki oli hyvin. Hemppakin oli noussut jo vähän. Nyt oli 115. Ei viel mikään kovin hyvä, ku mulla normaalisti noin 147.
No, mut tässä " tärkeämpiä" ...nyt meen ottaan pienet nokoset ennen kuin mies tulee töistä kotiin...palataan!
Minskeli + poju, rv 38+1
Täytyy myöntää etten minäkään ensimmäisen kanssa olisi halunnut anoppia hääräämään, mutta nyt kun kolmas on tulossa niin tänään jo sovittiinkin että jää sitten tarvittaessa yöksi tähän kun lähden sairaalaan ettei tarvi lähteä kotiin vaikka asuu ihan muutaman kilsan päässä :P Tosin sitten kun vauvan kanssa tullaan kotiin niin menee toki omaan kotiinsa kun ei meille mahdu yksinkertaisesti yöksi edes väliaikaisesti yhtään ylimääräisiä.
Tiedän kokemuksesta että tämän huushollin ja jo kahdenkin alle 5veen pyöritys on syvältä jos nuo vanhemmat ei pääse ulos neljän seinän sisältä päivittäin ja itsehän en siihen vauvan kanssa pysty ja tosiaan mielellään miehen kanssa tutustuttaisiin vauvaan :) Onneksi anoppi voi siis lähteä ja häärääkin mielellään niiden kanssa.
Ekan kanssa en olisi kyllä halunnut häntä tai ketään muutakaan lähelle joten jaksamista ja toivotaan että saat hienovaraisesti jotenkin ilmaistua että haluatte keskenänne tutustua vauvaan!
Ristiäisetkin jos joku järkkäisi nyt puolestani niin ah sitä ihanuutta!! Esikoisen kanssa en olisi sitäkään halunnut ;P Näin ne ajatukset muuttuu vaan ajan myötä :DDD
Olen oppinut ottamaan apua vastaan, josta olen tyytyväinen. Harmittaa kun aikaisemmin väkisin yrittänyt vaan jaksaa itku silmässä ja yrittää tehdä kaikki niin täydellisesti. Kummasti sitä oppii antamaan itselleen anteeksi pientä sotkua, vähän tiskejä ja viikkaamattomia vaatteita. Hulluksihan tässä muuten tulisi kun kämppäkin on niin pieni ja sata muuta projektia päällä ulkomaille muutto yhtenä päällimmäisenä.
Näin se vaan on tämäkin päivä jo kohta mennyt eikä junnu näytä ulostulon merkkejä. Olishan se jännittävää päästä kokeilemaan kerrankin yliaikaisuutta :P
RuuteliTuuteli 39+6