***Heinähatut vko 2 ma-ke***
Pistetään uusi pino pystyyn heti aamusta :-)
Tänään oli eka aamu, kun herätessä oli nälkä! Tasan 12 viikkoa on täynnä, joten tästäköhän se jatkuva näläntunne alkaa, sillä vatsa kurni jo töihin ajellessa ja aamupuurosta oli aikaa vain tunnin verran... Muutenkin arki alkoi taas todenteolla, kun piti pitkästä aikaa viedä poikia aamuhoitoon ja päiväkotiin. Aamu meni muuten loistavasti eli päästiin ajallaan liikenteeseen, mutta huomasin heti päiväkodin pihasta lähtiessä, että unohdin päivän eväät kotiin :-( Tuli 10 minuutin mutka töihin lähdön kanssa, mutta vähän yli kasista asti olen täällä nyt sitten notkunut.
Lauantaina iski kaamea yläselkäkipu ja la-su välisen yön nukuin tosi huonosti, kun mikään asento ei ollut hyvä. Viimeyö meni onneksi jo paremmin, kun pystyin nukkumaan jo toisella kyljellä ja selällään. Nyt aamusta tuntuu, että selkäkipu alkaa väistymään, joten eiköhän tämä tästä. Taisin tiedostamattani jotekin niksauttaa jonkun lihaksen perjantaina salilla, muuta syytä selkäkivulle en keksi.
Jaaha, nyt tarvii kohta ottaa välipalaa, kun tee ei kovin kummoisesti täyttänyt. Leppoisaa maanantaipäivää!
Terkuin,
Tinttis ja Sinttis 12+0 :-)
Kommentit (24)
Täällä päin myös jäänyt kirjoittelu vähemmälle viimeaikoina!
Tänään oli odotettu ultra ja kaikki oli pikkuisella kunnossa. Niskaturvotus oli 1,2-2 hyvinkäällä kun ainakin ottavat arvon monta kertaa ja laskevat keskiarvon, kun lapsen asennosta riippuen näyttää kuulemma hieman eri lukemia. Alle 2 kuitenkin oli keskikarvo:) Viikot vastasivat 13, eli oli hiukan isompi la nähden, mutta muuttavat sitä sitten vasta rakenneultrassa jos tarvis.
Täälläkin vielä hieman huonovointisuus ja väsymys vaivaa, ei enää pahasti kuitenkaan ja jopa kahvi menee alas aamuisin;)
Masu on jo kasvanut, eikä pysty enää oikein piilottelemaan, monet ystävät ja tuttavat tietävät jo tulokkaasta ja viimeisillekin kerrotaan nyt kun ultrassa käyty. OLi muuten ihana kun tulin ultrasta niin 4 ja 2v. poikamme halusivat heti nähdä vauvasta kuvan, kun olin puhunut, että sellaisen saan sitten mukaan! Ihmettelivät sitä innoissaan ja isompi kysyi, että syntyykö se kohta, pienempi katseltuaan kuvaa hetken, totesi että ei vauva. Ei tainnut hänen mielestään ihan perinteistä vauvaa muistuttaa;) Odottavat kuitenkin jo pikku siskoa tai veljeä kovasti. Pian 7v. täyttävä tyttäremme katseli myös kuvaa ja sanoi, että on se sitten totta! On siellä pikkuinen vauva! Ei ollut vielä aiemmin kuulemma oikein meinannut uskoa!
Painoa tänne tullut jo 3kg, yhdestä raskaudesta olen 12kg selvinnyt, muissa aina se n. 20kg tullut. Ovat " itsestään" imetyksen aikana tippuneet pois, toivottavasti tämänkin jälkeen:)
Oma napa tällä kertaa näköjään aiheena;)
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
mami@5 rv 12+5
Olipas kivaa päästä pitkästä aikaa kunnolla töihin. Päivä meni ihan hujauksessa. Hommia on niin, että saa painaa tukka putkella. Mutta en valita, kiva se on kun on töitä =)
Tinttis: No Toijalassahan mekin asutaan, hih hauska yhteensattuma. Sitähän voidaan vaikka joskus törmätä jossakin. Onko teidän lapset päiväkodissa hoidossa? Meidän tyttö on tuossa keskustassa yksityisessä päikyssä.
Ädä: Raskautumisen vaikeus vai mahdottomuus? Siinäpä sitä pulma =) Me " tehtiin" tuota meitän esikkoa 11 pitkää, tuskaista, itkuista, raivoisaa vuotta. Lapsettomuus repi kappaleiksi joka kuukausi, kunnes toivo oli mennyttä. Päädyttiin adoptioon. Neuvonnan aikana sossu suositteli meitä vielä käymään hoidoissa, kun ei oltu varsinaisia hoitoja koskaan kokeiltu. Tyttö sai alkunsa ensimmäisellä hormonipistoshoidolla! Toista lasta rupesin haaveilemaan heti kun esikko oli parin kuukauden ikäinen. Käytiin Taysissa yrittämässä pikkusisarusta kun esikko oli 6 kk, tuloksetta. Näin ollen hoidot lopetettiin ja me mentiin taas adoptiojonoon. Odotettiin jo pikkusisarusta Etelä-Afrikasta sitten joskus tulevaksi, kunnes mä sairastuin virtsatietulehdukseen, joka vei mut sairaalahoitoon. Kotiin päästyäni sain lääkekuurin ja kuurin loppuvaiheilla ajattelin, että ei tehoa, kun on vieläkin " kurja olo" . Alavatsa nipisteli jne. Soitin lääkäriin ja käskivät heti aamulla vastaanotolle, kun tuo virtsis oli niin helkutin raju. Illalla kuitenkin päivällispöydässä mulle tuli yhtäkkiä sellainen kylmä hiki, kun tajusin, että oireet on ihan samat kuin esikoisesta. Hyvä kun sain ruokani hotkittua, painelin vessaan ja kas vain testiin pärähti kaksi viivaa. Eli me toistakymmentä vuotta lapsettomat ihmiset saadaan nyt sitten ihan luomuvauva, joka on meille kyllä TODELLINEN yllätys. Näin se elämä voi yllättää. Tulipas nyt selvitettyä perinpohjaisesti meidän lapsettomuutta, mutta nää on niitä juttuja, mitä ei oikeen lyhyesti pysty selittään =)
Olipas mukava kuulla, että PUPU:llakin on kaikki kunnossa ja pikkuinen on tiukasti kiinni elämässä. Hienoa!
Jahas, mä taidan siirtyä tässä Tuhkimon ihmeellisen maailmaan.
Marju 13+6
Mitkään housut ei enää mahdu kiinni vaikka vielä viime viikolla mahtuivat hyvin.
Kääk.
Kvaak 14+
Tinttis-74 ja Myissi: Täällähän minä, hengessä mukana,vaikka vähän vähemmälle on palstailu jäänyt. Lämmitti kyllä kovasti mieltä että joku minutkin muistaa. Meillä vaavi on lääkärin sanoin " tukevasti kiinni elämässä" . Eli ehkä sitä pikkuhiljaa uskaltaa ajatella meidän saavan toisen pikkuisen syliin saakka (eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu,mutta jos pikkuhiljaa uskaltas edes ajatella olevansa raskaana).
Meillä on sairastettu oikein urakalla. Oma olo on pahoinvoinnin osalta helpottanut todella paljon, mutta ihan ilman ongelmia ei vieläkään olla. Nyt löytyi häikkää mun kilpirauhasarvoissa, lisää kokeita otetaan,joten katsellaan taas päivä kerrallaan.
Jotain ihanaakin, meillä alkaa muutto lähestymään. Päästään siis kohta meidän ihka omaan taloon ja saadaan isikin taas raksalta kotiin =)
Sori tämä omanapaisuus, mutta kommentoitavaa aivan liikaa. Hyvä että juttua piisaa.
Kaikille oikein mukavaa lumista loppuviikkoa
pupu ja salarakas 14+3