Lue keskustelun säännöt.
Henkisesti sairas vanhempi joka haukkuu aikuista lastaan sukulaisille?
27.01.2014 |
Onko täällä kohtalotovereita?
Toinen vanhempani on erittäin voimakkaasti narsistinen ja alkoholiongelman lisäksi kärsii ilmiselvästi jonkinlaisista henkisistä ongelmista.
Hän mustamaalaa minua jatkuvasti sukulaisille. Opiskelemani korkeakoulututkinto (ensimmäinen lähisuvustani) ja ammatti ei "kelpaa" hänelle, tekemäni työ ei kelpaa hänelle, kotini ei kelpaa hänelle, mieheni ei kelpaa hänelle....ylipäätään kaikki mitä minä olen tai mitä olen tehnyt/saavuttanut, ei kelpaa hänelle. Näin on ollut jo kauan, oikeastaan jo lapsesta saakka.
Hänellä on kuin maaninen tarve latistaa ja haukkua minut ja samalla ylentää itseään. Pahinta on että hän tekee sen haukkumalla minua selkäni takana sukulaisille. Hänen mielestään minä olen työtön, laiska, ihmisenä turha tyhjäntoimittaja, kotimme ei ole tarpeeksi (en edes tiedä mikä kodissamme on vikana) jotakin... Ja tämän kaiken hän sitten kertoo kuin hurmoksessa sukulaisille, sekä läheisille että kaukaisille sellaisille. Hän on pilannut minun maineeni sekä yksityishenkilönä että ammattimielessä.
Olen niin väsynyt korjailemaan hänen valheellisia puheitaan ja todistelemaan muille, etteivät hänen sairaat haukkunsa pidä edes paikkaansa. :((
Kommentit (56)
Hyvänen aika, jos olette täysi-ikäisiä ihmisiä, niin päästäkää irti. Ei aikuinen saa olla riippuvainen äidistään tai isästään, vaan jos suhde on vaikea, niin pitää muuttaa pois tai jättää heidän tapaamisensa väliin.
Eikä pidä jäädä märehtimään, miten se ja se pilaa elämän, jokainen tekee oman elämäsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli tuollainen ja haukkui minua naapureille. Ihmettelin, miksi naapurit mulkoili kunnes yksi heistä puhui. Äitini syytti minua siitä etten koskaan auta häntä, mikä ei todellakaan ollut totta. Halusi näyttää martyyrille naapurien silmissä. .
En tiedä mistä meillä skismas, mutta koskaan en ollut tarpeeksi hyvä missään. En edes hyvä. Vasta kuolemaansa ennen hän sanoi minulle, että sinä olet kiltti ihminen. En tiedä oliko se liian vähän liian myöhään.
Kusipää jos sanoo sinulle että sinä olet kiltti ihminen, niin se on vittuilua. Tarkoittaa, ettei sinusta ollut vastusta. Heidän ajattelunsa kulkee niin.
Joo on samaa kokemusta. Mut puheista en tiedä. Muita tekoja kylläkin. En jaksa enää selvittää mitään ku ei siitä oo hyötyä. Annan olla. En ole tekemisissä. Säästää mielenrauhaa.
Tehokkain tapa erottaa sisarukset toisistaan on haukkua toista ja kehua toista järjestelmällisesti.
Sille jota äiti kehuu on aivan turha kertoa äidistä mitään negatiivista, ei usko sanaakaan ja ero vain kasvaa.
Jos yrität sille suosikille vihjata että äitimme ei välttämättä ole ihan enkeli, niin se laittaa vain välit poikki.
Loppujen lopuksi on helpompi erota vanhemmasta kuin avioero, jossa lasten takia voi olla pakko olla tekemisissä eksän kanssa.
On tietysti mahdollista vain ottaa etäisyyttä, jos ei halua välejä laittaa kokonaan poikki haukkuvan vanhdemman takia. Vierailee vähemmän ja lähtee heti pois, jos haukkuminen alkaa.
Yleensähän tuollainen lapsen haukkuminen voi olla pettymystä omaan itseensä, kun on itsellä mennyt huonosti, niin sitten laittaa paineet ja toiveet ja lapseen, että hän ehkä toteuttaa omat unelmat. Jos niin ei käykään, niin ollaan pettyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä Suomesahan on ollut ihan erilainen kulttuuri esim, lasten halaamisessa. En muista omienkaan vanhempien halanneen minua, ennen kuin siitä tuli jonkinlainen tapa ulkomailta, että halattiin kun tavattiin.
Mistä tällainen käytös kumpuaa tapauksissa, joissa lapsi on oikeasti ihan hyvin pärjännyt elämässään? Eli valehtelu ja valittaminen ilman syytä. Joku vanhempi haluaisi, että aikuinen lapsi näyttäisi muiden silmissä epäonnistujalta? Mielestäni tässä ei ole järkeä, vaikka vanhempi olisikin narsistinen. Eikö hänen pitäisi mieluummin kehuskella omalla lapsellaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi on helpompi erota vanhemmasta kuin avioero, jossa lasten takia voi olla pakko olla tekemisissä eksän kanssa.
On tietysti mahdollista vain ottaa etäisyyttä, jos ei halua välejä laittaa kokonaan poikki haukkuvan vanhdemman takia. Vierailee vähemmän ja lähtee heti pois, jos haukkuminen alkaa.
Yleensähän tuollainen lapsen haukkuminen voi olla pettymystä omaan itseensä, kun on itsellä mennyt huonosti, niin sitten laittaa paineet ja toiveet ja lapseen, että hän ehkä toteuttaa omat unelmat. Jos niin ei käykään, niin ollaan pettyneitä.
No en sanoisi, että helpompi. Avioero on tosi siisti heti, kun lapset ovat aikuisia. Äidistään ei pääse kokonaan irti koskaan, eikä sukulaisetkaan ikinä täysin totu siihen, että se mirjami on kuule mulle ihan vieras ihminen, mutta älä kutsu meitä yhtaikaa juhliin, ethän.
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei mennyt omien vanhempiensa hautajaisiinkaan. Onko muita joilla käynyt näin vai olenko ainoa?
Minä en mene isäni hautajaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no pitääkö se sanat ottaa tosissaan. Hänhän vaan yrittää neuvoa sinua tekemään jonkun asian paremmin. Ota tai jätä. Voisit joskus kuunnellakkin häntä ilman uhriutumista. Otat henkilökohtaisesti sen jos joku auttaa ja neuvoo, Jos vanhempi ei tee sitä, niin kuka? Hän haluaa auttaa sinua.
Kyllä mullekkin valitetaan, mut otan sen huumorilla. Huumoria se osin oikeestaan onkin. Se on vaan semmonen tyyli, perhepiirissä. En kuuntele jos en halua, elän kuitenkin oman elämäni. Tietysti hyvät neuvot otan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä tällainen käytös kumpuaa tapauksissa, joissa lapsi on oikeasti ihan hyvin pärjännyt elämässään? Eli valehtelu ja valittaminen ilman syytä. Joku vanhempi haluaisi, että aikuinen lapsi näyttäisi muiden silmissä epäonnistujalta? Mielestäni tässä ei ole järkeä, vaikka vanhempi olisikin narsistinen. Eikö hänen pitäisi mieluummin kehuskella omalla lapsellaan?
No sepä se, sairastahan tämä on. Oman äidin kohdalla veikkaan, että tahtoisi saada itselleen myötätuntoa ja ymmärrystä, että miten jollain niin hienolla ihmisellä kuin hän voi olla niin kauhea lapsi. Todellisuudessa olen todella hyvin elämässäni edennyt ja aina asiani vastuullisesti hoitanut, ja vaikka en olisi, en selän takana haukkumalla muuksi muuttuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun molemmat vanhempani olivat kotikiusaajia ja narsisteja. Valehtelu, haukkuminen ja toisten mustamaalaaminen kuuluvat narsistin luonteeseen. Huomasin vuosien varrella, että ainoa selviytymistapa on pitää niin vähän yhteyttä kuin mahdollista (en siis katkaissut kokonaan välejä vanhempiini). Tapaamisia vain harvoin ja nekin lyhyitä, silloin narsisti ei yleensä ehdi haukkumisen ja mustamaalaamisen asteelle. Jos narsisti ehtii nostaa rähinän jostakin tekaistusta syystä, niin minulle tulee yhtäkkiä "tärkeää menoa" vaikkapa työpaikalle. Näin olen selvinnyt kohtalaisen vähällä.
Vierailija kirjoitti:
no pitääkö se sanat ottaa tosissaan. Hänhän vaan yrittää neuvoa sinua tekemään jonkun asian paremmin. Ota tai jätä. Voisit joskus kuunnellakkin häntä ilman uhriutumista. Otat henkilökohtaisesti sen jos joku auttaa ja neuvoo, Jos vanhempi ei tee sitä, niin kuka? Hän haluaa auttaa sinua.
Kyllä mullekkin valitetaan, mut otan sen huumorilla. Huumoria se osin oikeestaan onkin. Se on vaan semmonen tyyli, perhepiirissä. En kuuntele jos en halua, elän kuitenkin oman elämäni. Tietysti hyvät neuvot otan.
Mikä helvetin idootti sinä olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
no pitääkö se sanat ottaa tosissaan. Hänhän vaan yrittää neuvoa sinua tekemään jonkun asian paremmin. Ota tai jätä. Voisit joskus kuunnellakkin häntä ilman uhriutumista. Otat henkilökohtaisesti sen jos joku auttaa ja neuvoo, Jos vanhempi ei tee sitä, niin kuka? Hän haluaa auttaa sinua.
Kyllä mullekkin valitetaan, mut otan sen huumorilla. Huumoria se osin oikeestaan onkin. Se on vaan semmonen tyyli, perhepiirissä. En kuuntele jos en halua, elän kuitenkin oman elämäni. Tietysti hyvät neuvot otan.
Sulla voi olla eri ilmiö. Tämä, mistä tässä ketjussa moni puhuu, on semmoista mustan lampaan alas painamista. Musta lammas on se, jota kaikki katsovat alaspäin perheessä, ja mustalle lampaalle sopii siksi semmoinen elämä, missä kaikki menee pieleen. Jos ei muuten ole menossa, niin annetaan autotitaarisia neuvoja, joita noudattamalla kyllä varmasti menee.
Vierailija kirjoitti:
Minun molemmat vanhempani olivat kotikiusaajia ja narsisteja. Valehtelu, haukkuminen ja toisten mustamaalaaminen kuuluvat narsistin luonteeseen. Huomasin vuosien varrella, että ainoa selviytymistapa on pitää niin vähän yhteyttä kuin mahdollista (en siis katkaissut kokonaan välejä vanhempiini). Tapaamisia vain harvoin ja nekin lyhyitä, silloin narsisti ei yleensä ehdi haukkumisen ja mustamaalaamisen asteelle. Jos narsisti ehtii nostaa rähinän jostakin tekaistusta syystä, niin minulle tulee yhtäkkiä "tärkeää menoa" vaikkapa työpaikalle. Näin olen selvinnyt kohtalaisen vähällä.
Itsellä sama strategia vanhempani kanssa, joka kärsii mt-ongelmista. ja varmaankin jostakin persoonallisuushäiriöstä. Hän on jo iäkäs.
Eihän näille ikinä mikään riitä tai ole. Syy on yksinkertainen: ihminen heijastaa muihin sen, mitä ajattelee oikeasti itsestään.