Uskotteko, että lapsi valitsee itse perheen mihin syntyy?

13, vähän mietityttää tuo vauvan "helppous" vs. sielun vanhuus -aspekti, sillä minun toinen lapseni oli todella helppo vauva (ensimmäinen oli haastava!).

Kuopus tosiaan söi, nukkui ja oli nauravainen ja tyytyväinen vauva hereillä ollessaankin. Aina ollut empaattinen, sovitteleva, ongelmaton, oppii aikaisin ja helposti uusia asioita, muut huomioiva (muttei alistuva), iloinen, hyvä kaveri muille ja tunteellinen poika. Kun hän oli vauva, tuli kaupassa eräs romaninainen sanomaan, että:"Sinulla on erikoinen lapsi - sinä tiedätkin sen. Hän on vanha sielu, semmoinen indigo-lapsi. Kaunis lapsi!" Ja  kyllä, minä olen sen tiennyt jo synnytyslaitokselta saakka, että tämä lapseni tietää paljon enemmän tästä elämästä.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 10:25"]Joo, tyhmäähän se olisi vannoa tai kiistää tällaisia, kun KUKAAN EI TIEDÄ VARMASTI miten asiat ovat.

Mielenkiintoisia asoita, nämä uudellensyntymiset ja perheensä valitsemiset, suojelusenkelit, henkioppaat....

Ennen en miettinyt, mutta nykyään...

[/quote]

Ideanahan tässä on, että lapsi valitsisi tietyn perheen missä hänellä olisi mahdollisuus saavuttaa seuraava kehitysaste tai ylittää seuraava haaste päästäkseen korkeammalla tasolle. Ja jatkaa tätä uudellernsyntymistä, kunnes on päässyt tavoitteeseen, jonka on määrännyt itselleen aikojen alussa. Kaikki eivät määrää itselleen mitään, vaan elävät kerran. Kai voisi ajatella, että on tässäkin suhteessa kunnianhimoisempia sieluja kuin toiset.

Uskon, että sielu valitsee vanhempansa ja elämänsäkin laajemmat suuntaviivat, myös kuolemansa. Ja vaikka se ihmetyttääkin, miksi joku haluaisi syntyä jollekin hakkavalle alkoholistille, niin minä oletan että sekin (ikävä) kokemus on osa tämän sielun elämänkokemusta ja kasvua. Sillä on vaikutusta johonkin myöhempään elämässä - tämä lapsi ei olisi persoonaltaan sama lapsi ilman näitä (surullisiakin) kokemuksia. Ehkä lapsen oma luonne kouliintuu tai hän toimii sille huonolle vanhemmalle "herättäjänä" tai syyllisyydentaakkana, jolloin tämä vanhempi tajuaa tehneensä niiiin väärin. Elämä on vuorovaikutusta ja tokihan se lapsi vaikuttaa myös vanhempansakin elämään ja valintoihin.

Lapsettomuuskin kasvattaa kokemuksena - samoin ilo siitä onnistuneesta raskaudesta. Kaikki vastoinkäymiset kasvattavat.

Olen sillä lailla skeptinen uudelleensyntymisestä ja uudessa elämässä kehittymisestä, että oman lähipiirini vauvoina "vanhat sielut" eivät sitten enää näin kolmekymppisinä ole yhtään sen kehittyneempiä, eivät henkisesti eivätkä taidollisestikaan, kuin ne uudet sielut.  Luulisi että se kehitys alkaisi tässä keski-iässä jo jossain näkyä, mut ei se ainakaan minun suvussani näy. 

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 14:49"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 14:46"]

Tämä on vähän sellaisten kermaperseiden teoria, kuka tahansa, joka on paljon kokenut tietää, ettei vahingollinen lapsuus ns. voimista, vaan se rikkoo.

Suurin osa mielisairaista, narkkareista yms. on sellaisista perheistä, joissa on ollut hyväksikäyttöä, alkoholismia, pahoinpitelyjä.

Tämä teorian taustanahan on sellainen, että sitä ikään kuin kasvaisi noista kokemuksista henkisesti, mutta totuus on se, että suurin osa vain menee lopullisesti rikki noista kokemuksista, eikä ikinä kykene edes normaaliin elämään, tai esim. normaaleihin ihmissuhteisiin.

Kyllähän tässäkin ketjussa joku ehdottaa, että alkoholistiperheen lapsi syntyi siksi siihen perheeseen, että tämä kykenee tulevaisuudessa auttamaan ja ymmärtämään alkoholisteja. Todellisuudessa alkoholistiperheiden lapset yleensä kärsivät koko elämänsä erilaisista terveysongelmista/mielenterveysongelmista/ihmissuhdeongelmista, monet päätyvät itsemurhaan, tai hitaaseen sellaiseen käyttämällä itsekin päihteitä.

Tuo teoria sopii ihmisille, joille ei ole oikeasti tapahtunut paljonkaan pahaa elämässä, eikä varsinkaan lapsuudessa, ja myös erittäin hyvin niille, jotka ovat tehneet muille paljon pahaa, ja tällä tavalla hakevat "synninpäästöä", koska se oli "ennaltamäärätty" ja se kidutettu lapsi itse valitsi syntyä kammottavan vanhemman lapseksi, näin ollen sen hirviövanhemman ei tarvitse kantaa vastuuta.

[/quote]

Mutta mieti minkälaiseen perheeseen haluaisit Touko Tarkin tai Sirpa Laamasen seuraavaksi syntyvän? Tosi ihanaanko?

[/quote]

Eli... nyt pitäis siis myös miettiä, mitä Eerika teki edellisessä elämässään? Taisi saada ansionsa mukaan?

Ootte te pimeitä.

Pakko uskoa, koska meille tuli kolme mitä mukavinta lasta, jotka ovat varsin hyvin sopeutuneet perheeseemme ja kaiken lisäksi puhuvat suomea. Olisi ollut aika iso ylläri saada vaikka puolaa pulputtava lapsikatras.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 22:51"]Öh, köh. Siis joku valitsisi elää hirveän elämän ja kuolla lapsena, että saisi siitä sitten kivaa kokemusta? Tuonpuoleisessa sitten kaikki yhdessä naureskellaan kuinka mukavasti joku kerran siinä yhdessä elämässä puukotti minut kuoliaaksi vain 18-vuotiaana. Sen jälkeen sitten kun on koettu kammottava kuolema voidaankin valita seuraavaksi jotain leppoisampaa. Voisi vaikka syntyä esikoiseksi kuninkaallisen perheeseen vai mitä? Mutta mitäs jos edellisessä elämässä käyttämäni hammaslääkärikin haluaisi kruunun päähänsä, tulisiko silloin käden vääntöä vai ratkotaanko tälläiset tilanteet karmapojoilla. Silloinhan tietysti kävisi niin ettei jompi kumpi meistä pääsisi toivottuun perheseen, mutta ainahan tätä jälleensyntymisideaa voi vähän laajentaa: jotkut menee 2. valintaan ja joku parka joutuu tyytymään toivelistansa viimeiseen perheeseen.

Ihmisesten lukumäärä tietysti lisääntyy jatkuvasti eli elämienhän on pakko myös olla tässä lottoarvonassa mukana, muuten ei sielut riitä. Naapurini on kyllä aikamoinen pässi eli mikä jottei, mahdollista kai sekin. Ehkä minäkin olin aikoinaan se viimeinen dodo, joka päätti sukupuuton olevan sille lajille paras vaihtoehto.

[/quote]

En usko, että tässä on kyse materiasta vaan hengen kasvamisesta, jostain ylemmästä

Täällä on oikeasti niin tajuttoman typeriä ihmisiä, että ei mitään rajaa. Toivottavasti ette ole tosissanne. Vaikea kuvitella, että kehittyneessä maassa asuvat ihmiset täällä kirjoittelevat kun uskomukset ovat samat kuin pimeällä keski-ajalla.

toisaalta uskon, toisaalta en. pitäisi perehtyä asiaan. sanonnan olen kuullut useista lähteistä. ehkä sillä tavoin uskon, että vaikeat lapset tulevat niihin perheisiin joissa on voimavaraa hoitaa niitä, ja ´heikommille´ sitten ne helpommat lapset. joku nyt vetää tästäkin herneet nekkuun, mutta näin itse ajattelen. 

En todellakaan usko. Pikemminkin olen miettinyt usein sitä, mikä sattuma onkaan, että meille syntyi juuri tuo lapsi. Naisella kun on elimistössään satoja tuhansia munasoluja, ja miehellä on jo yhdessä siemensyöksyssä satoja miljoonia siittiöitä. Jos minulta olisi siinä kierrossa sattunut irtoamaan eri munasolu tai jos eri siittiö olisi hedelmöittänyt munasolun, niin meidän lapsi olisi nyt joku toinen tyyppi.

Olisi myös teoriassa mielenkiintoista nähdä, millaisia lapsia syntyisi, jos yhdistettäisiin tietyn pariskunnan kaikki mahdolliset munasolu–siittiö-kombinaatiot (tuo ei tietenkään ole monestakaan syystä mahdollista, mutta näin ajatuksen tasolla kiinnostavaa). Minkälainen keskivertolapsi olisi luonteeltaan ja ulkonäöltään? Onkohan meidän lapsemme lähellä teoreettista keskivertolasta vai kaukana siitä?

Minä uskon, mutten toitota sitä muille. Olen ollut kiinnostunut näistä asioista jo kauan, opin lukemaan 4-vuotiaana ja 6-vuotiaana halusin (vanhempieni ihmetykseksi) lueskella jopa Raamattua (no en nyt ihan jaksanut kokonaan, jäi vanhan tstamentin nimiluetteloihin...) ja toisella luokalla löysin kirjastosta sen osaston, jossa oli kirjoja jälleensyntymästä ym. parapsykologiasta ja kahlasin niitä. 

Olen siis ihan tasapainoinen ihminen, en mitenkään asperger tms. mutta nämä jutut ovat aina olleet minulle tärkeitä ja äitini sanoi, että puhumaan oppiessani olin jutellut jostain toisesta kodista ja vanhemmista (ehkä siksi nää kiinnostaneetkin).

Näen enneunia ja olen ollut yhteydessä jo edesmenneisiin sukulaishenkiin. MInulla on aina ollut sisäinen tieto/varmuus/näkeminen (sisäisiä mielikuvia)  asioiden ja elämän kulusta tai nk. intuitio, joka on ihmetyttänyt kavereitakin. 

OK, en väitä että olisin jotenkin special-ihminen, vaan ihmettelen itsekin samoja juttuja. Kyllä tässä uudestisyntymässä on jotakin järkeä. Ehkä me emme vaan muista noita tuon puolen juttuja, ennen kuin taas sinne saavutaan.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 00:47"]

Olettaen siis, että uskotte tämän tyyppisiin juttuihin... Joskus olen lukenut sellaista, että lapsi valitsee. Itse en usko. Miksi joku valitsisi pedofiiliperheen tai muuten häiriintyneet vanhemmat?

[/quote]

Tottakai! Siksi kehitysmaihin syntyy niin paljon lapsia, että kaikki haluavat niin kovasti elää elämänsä juuri esim. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

En usko. Toi on älyttömin uskomus mitä olen kuullut pitkään aikaan.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:03"]Täällä on oikeasti niin tajuttoman typeriä ihmisiä, että ei mitään rajaa. Toivottavasti ette ole tosissanne. Vaikea kuvitella, että kehittyneessä maassa asuvat ihmiset täällä kirjoittelevat kun uskomukset ovat samat kuin pimeällä keski-ajalla.

[/quote]

Minusta sinä teet itsestäsi typerän teilaamalla sellaisen asian mistä sinulla ei ole yhtään enempää tietoa kuin kenelläkään muulla.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:03"]Täällä on oikeasti niin tajuttoman typeriä ihmisiä, että ei mitään rajaa. Toivottavasti ette ole tosissanne. Vaikea kuvitella, että kehittyneessä maassa asuvat ihmiset täällä kirjoittelevat kun uskomukset ovat samat kuin pimeällä keski-ajalla.

[/quote]

Yäks, miten typerän rajoittunut ihminen, joka ei ota edes mahdollisuutena huomioon mitää muuta...

Onko sulla enemmän FAKTATIETOA puolesta tai vastaan, tuskin.

Joten tuki turpasi ja suksi...

Hyvä kysymys, fatalismi on muutenkin aika karmeaa. Eli pedofiilin uhri olisi osansa valinnut?

En olisi ainakaan omiani valinnut.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 09:03"]

Joo, toki lapsi valitsee syntyä hiv-positiivisena Afrikkaan näkemään nälkää.

[/quote]

No miksei valitsisi? Sulla on nyt jostain tullut käsitys, että henkiolento haluaa valita aina helpon elämän. Ehkäpä käsityksesi on virheellinen.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 23:59"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 14:49"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 14:46"]

Tämä on vähän sellaisten kermaperseiden teoria, kuka tahansa, joka on paljon kokenut tietää, ettei vahingollinen lapsuus ns. voimista, vaan se rikkoo.

Suurin osa mielisairaista, narkkareista yms. on sellaisista perheistä, joissa on ollut hyväksikäyttöä, alkoholismia, pahoinpitelyjä.

Tämä teorian taustanahan on sellainen, että sitä ikään kuin kasvaisi noista kokemuksista henkisesti, mutta totuus on se, että suurin osa vain menee lopullisesti rikki noista kokemuksista, eikä ikinä kykene edes normaaliin elämään, tai esim. normaaleihin ihmissuhteisiin.

Kyllähän tässäkin ketjussa joku ehdottaa, että alkoholistiperheen lapsi syntyi siksi siihen perheeseen, että tämä kykenee tulevaisuudessa auttamaan ja ymmärtämään alkoholisteja. Todellisuudessa alkoholistiperheiden lapset yleensä kärsivät koko elämänsä erilaisista terveysongelmista/mielenterveysongelmista/ihmissuhdeongelmista, monet päätyvät itsemurhaan, tai hitaaseen sellaiseen käyttämällä itsekin päihteitä.

Tuo teoria sopii ihmisille, joille ei ole oikeasti tapahtunut paljonkaan pahaa elämässä, eikä varsinkaan lapsuudessa, ja myös erittäin hyvin niille, jotka ovat tehneet muille paljon pahaa, ja tällä tavalla hakevat "synninpäästöä", koska se oli "ennaltamäärätty" ja se kidutettu lapsi itse valitsi syntyä kammottavan vanhemman lapseksi, näin ollen sen hirviövanhemman ei tarvitse kantaa vastuuta.

[/quote]

Mutta mieti minkälaiseen perheeseen haluaisit Touko Tarkin tai Sirpa Laamasen seuraavaksi syntyvän? Tosi ihanaanko?

[/quote]

Eli... nyt pitäis siis myös miettiä, mitä Eerika teki edellisessä elämässään? Taisi saada ansionsa mukaan?

Ootte te pimeitä.

[/quote]

En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoinut, mutta tuonpa nyt oman panokseni. Uskon, että asiat eivät ole näin suoraviivaisia. Joku on valinnut rankan elämän oppiakseen nopeammin vaikkapa myötätuntoa kaltoinkohdeltuja kohtaan (ja sitten toisissa elämissä hän saattaa vastaavasti valita leppoisammat olot ja hitaamman oppimisen). Joku on ehkä suorittamassa omaa karmaansa, koska on jossain aiemmassa elämässään tehnyt vastaavanlaista vääryyttä muita kohtaan. Joku taas voi olla viisas ja vanha sielu, joka on vapaaehtoisesti tullut opettamaan oman elämänkohtalonsa kautta muita: omaa lähipiiriään tai laajemminkin yhteiskuntaa.

Itse ajattelen, että ei ole meidän tehtävämme arvioida, mistä syystä jollakin toisella on rankka elämä. Hädässä olevia pitää pyrkiä aina auttamaan. Ja pahantekijällä on aina vastuu, ei sitä poista se, mitä toinen osapuoli on aiemmissa elämissä mahdollisesti tehnyt tai jättänyt tekemättä (emmekä me näistä edes tiedä). Jos tekee pahaa toisille, luo aina itselleen huonoa karmaa. Näin minä uskon.

Ja alkoholistiperheiden lapsista puheenollen, jos lapsuuden kokemukset ovat jättäneet jonkun rikkinäiseksi, niin tasapaino tulee lopulta kyllä jossain myöhemmässä elämässä, jos tämän elämän aikana ei eheytymistä ehdi tapahtua.   

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 10:43"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 10:25"]Joo, tyhmäähän se olisi vannoa tai kiistää tällaisia, kun KUKAAN EI TIEDÄ VARMASTI miten asiat ovat.

Mielenkiintoisia asoita, nämä uudellensyntymiset ja perheensä valitsemiset, suojelusenkelit, henkioppaat....

Ennen en miettinyt, mutta nykyään...

[/quote]

Ideanahan tässä on, että lapsi valitsisi tietyn perheen missä hänellä olisi mahdollisuus saavuttaa seuraava kehitysaste tai ylittää seuraava haaste päästäkseen korkeammalla tasolle. Ja jatkaa tätä uudellernsyntymistä, kunnes on päässyt tavoitteeseen, jonka on määrännyt itselleen aikojen alussa. Kaikki eivät määrää itselleen mitään, vaan elävät kerran. Kai voisi ajatella, että on tässäkin suhteessa kunnianhimoisempia sieluja kuin toiset.

[/quote]

Hmmmm, miksi jotkut sielut valitsisivat sitten vaikeat olot, afrikan...

Olisiko siinä kyse karmasta, olet ollut paha edellisessä elämässä ja nyt on maksun aika. Joudut valitsemaan rangaistuksesi; afrikasta, huonosta perheestä....

Minusta tuollainen ajattelutapa on todella vastenmielinen. Että niin se Eerikakin ihan sai sitten sen mitä itse halusi. Turhahan tässä mitään maailman kärsimystä on vähentää, kun se on itse haluttua tai jopa ansaittua.