Hei entiset luokkakaverini, miksi ihmeessä ette ole Facebookissa?
Vain pari teistä olen löytänyt. Ette muuten ole myöskään Koulukaverit. comissa.
Missä te oikein luuhaatte? Ettekö tiedä, että netti kuuluu nykyaikaan? ;)
Kommentit (40)
5 vuotta sitten bloggasin innoissani, I' m so over it. Seuraava trendi on YKSITYISYYDEN SUOJA.
Suursuosion saanut Facebook ei päästä käyttäjäänsä helpolla, mikäli tämä haluaa jättää hyvästit internetissä toimivalle yhteisölle.
Villityksen keskellä tuskin kovinkaan moni lukee " naamakirjan" käyttösääntöjä, joissa ei puhuta oman käyttäjätilin täydellisestä poistamisesta vaan " deaktivoimisesta" .
Lopettamispäätöksen tehneiden jäsenten mukaan tämä ei kuitenkaan vielä riitä vaan jokainen omalle sivustolle lisätty tieto on poistettava - yksitellen. Tämä koskee niin ystäviä, kirjoitettuja viestejä kuin valokuva-albumeitakin. Ja jos ystäviä ja kirjoituksia on kertynyt useampi sata, vie touhu aikaa.
Mitä sitten tapahtuu käyttäjän henkilökohtaiselle tiedolle tämän otettua lähtöpassit Facebookista?
Facebook kertoo nettisivullaan, että yksittäisistä tiedoista saattaa jäädä " varmuuskopioita" tietyksi ajaksi.
Muut Facebookin käyttäjät eivät kuitenkaan pääse niihin käsiksi, kotisivulla vakuutetaan.
- Käyttöoikeusehdoissa todetaan, että materiaali on Facebookin omaisuutta. Se voi periaatteessa tehdä niillä mitä tahansa, vaikka en usko, että heillä on suurta intoa säilyttää vanhoja tietoja. Voi olla, että päätyvät jonnekin arkistoon. Saattaa olla, että joskus tulevat esille, pohtii tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen.
- Käyttäjä itse ei mitenkään voi taata, että ne poistuvat, vaikka oman tilinsä tuhoaisikin. Se on ihan Herran tai Facebookin hallussa, mitä niille oikeasti tapahtuu.
Järvisen mukaan Facebookin uhkia on paljon liioiteltu, mutta julkaisemisen merkitystä ei voi vähätelläkään.
- Julkaiset omat tietosi koko maailmalle. Jotkut kuvittelevat, että pelkästään omille ystäville.
- Tieto, jonka henkilö ei halunnut olevan kaikille julkista, oli minulle avoin. Asentamani sovelluksen takia se kuitenkin meni myös minun ystävilleni, Järvinen mainitsee esimerkkinä.
Minusta siellä on kuva, nimi, siviilisääty ja anonyymi sp-osoite. Mikään näistä tiedoista ei ole sellainen, jota en voisi antaa julkiseen tietoon periaatteessa missä vain.
Mutta samanlainen aikuisten leikkikenttä toi on kuin blogitkin, samaa sarjaa.
Mistä sinne voi kirjautua? Siitä niin kauheasti vouhkataan jokapaikassa niin täytty kai käydä tutustumassa.
tekemistä: eilen juttelin puhelimessa ystäväni kanssa tunnin. Siis juttelin oikeasti.
Jotenkin huvittaa tämä joidenkin aikuisten suhtautuminen viestintäteknologiaan. Jutteleminen (vaikka puhelimessa) on " oikeaa" juttelemista, chattailu tai muu vastaava on vain leikkiä. Antakaa kun arvaan, että teidän mielestänne myöskään sähköiset joulukortit eivät ole kunnon kortteja, vaan pahvinen sen olla pitää?
Facebookissa sentään ollaan omalla nimellä ja pidetään yllä hyvää mieltä, toisin kuin täällä.
et just ne juntit kielitaidottomat harmaahiirulaiset EIVÄT kiinnostu facebookista.. !
en enää ota pulttia siitä lähetänkö mitäänsanomattoman hyvääpäivääviestin alakoulun luokkakaverille jonka kanssa tiet erkani 20 vuotta sitten.
Vierailija:
en enää ota pulttia siitä lähetänkö mitäänsanomattoman hyvääpäivääviestin alakoulun luokkakaverille jonka kanssa tiet erkani 20 vuotta sitten.
Minä ainakin haluan aidosti kysellä kuulumisia ja järjestää tapaamisenkin.
Minusta on hauska vaihdella kuulumisia " vanhojen" tuttujen kanssa.
Paljon mieluimmin juuri viestittelen netitse kuin puhelimessa lörpöttelen. Ei mulla välttämättä ole jutun juurtakaan löpistä tyhjää puhelimessa joten kirjoitus sopii mulle paremmin. Ja kahden pienen lapsen äitinä en juurikaan viitsi puhelimessa aikaani kuluttaa. Viestiä voi lähetellä kun itsellä on aikaa.
FB:ssä on yhteydenpito omien ystävien kanssa vilkastunut. Paljon mukavampi keino pitää yhteyttä kuin esim. tylsä sähköposti.
Kaverin lähettämä viesti kivan kuvan kera lämmittää aina mieltä. :)
Yksi sukulainen koko ajan puhuu kavereista, hänellä on niitä kymmenittäin, hän näkee hirveästi vaivaa esim. tehdäkseen näille itse lahjoja ja viettääkseen aikaa heidän kanssaan. Minulla ei kerta kaikkiaan riitä aika, energia ja halut pitää yllä niin laajaa ja työtävaativaa ystäväpiiriä.
Sen sijaan pidän hyvää huolta yhteyksistä omiin ja miehen sukulaisiin, lasten kummeihin, kummilapsiin, ja lapsiperheisiin joiden kanssa meidän lapset leikkii. Näen vaivaa tällaisten asioiden eteen.
Niin me ollaan vaan erilaisia. Minusta hänen elämäntapa on hengästyttävä, ja hänestä varmaan minun rajoittunut ja tylsä. Mutta kukin tavallaan.
Vierailija:
et just ne juntit kielitaidottomat harmaahiirulaiset EIVÄT kiinnostu facebookista.. !
t.kielitaitoinen koulutettu ei-juntti, joka on nähnyt eri nettiyhteisöjä jo yli kymmenen vuoden ajalta eikä jaksa siksi innostua " taas yhdestä"
AV on juuri siitä kiva kun tänne voi kirjottaa vapaasti mitä päähän pälkähtää ja joku vastaa tai sitten ei. Kaikki on ok. Kuitenkin suurin osa elämänaikana tapaamista ihmisistä on täysin yhdentekeviä ja kuka muka muistaa joidenkin ala-aste, yläaste, lukioaikaisia luokkatovereita edes nimeltä saatika naamalta. En minä ainakaan.
siksi.
Siellä facebookissa sitten ihan into piukalla morjesteltaisiin, että heippa heippa, mitä sulle kuuluu? No thanks.
Ja välillä olen miettinyt, että pitäisikö liittyä, kun useampi ystävä on moneen kertaan pyytänyt. Ei ole tullut liityttyä. Sivuni olisi niin tylsä, koska en koskaan viitsisi sitä päivittää. Että varmasti parempi olla perustamatta koko sivua.
Kannattaa tutustua ennen kuin hutkitaan.
Niin ne käsin kirjoitetut kirjeetkin ovat jäämässä historiaan...
Teillä vastustajilla on koko idea hukassa.
Siellä voi olla myös vaikka 5-10 keskenään tutun ystäväpiiri, jonka kesken voi kuulumisia vaihtaa yhdessä. Jos ihmiset asuvat eri puolilla maata eivätkä pysty järjestämään kaikille sopivia tapaamisia, on tällainen nettiyhteisö kiva tapa pitää yllä ihmissuhteita.
Mulla on aina ollut aikaa ystäville, kroonisesti sairaan lapsenkin äitinä.