*** Lokakuiset v 2008 ekan viikon loppuun asti****

Lomat on lomailtu, eilen kotiuduttiin, lentomatka meni pojalla hienosti, mitä nyt kakat rykäs kesken lennon :-)



Koko reissu meni hyvin, ihankuin poitsu ei olis ympyröitä vaihtanutkaan, nukkui yöt yhdellä syötöllä ja oli kuin aurinko lähes koko ajan. Ja yli kaks viikkoa oltiin sentään pois kotoa. Jos jotain negatiivista pitää kertoa, päiväunet meni ihan lekkeriksi lähes joka päivä kun ei voitu ulkona nukuttaa vaunuissa muutakuin kävelylenkeillä. Ja maito ei näytä enää pojalle riittävän, parina viime yönä on herätty kaks kertaa kitisemään maitoa. Senpä vuoksi tänään onkin maistettu ekan kerran bataattia. Ja nyt odotellaan tuleeko mitään oireita. Huomenna on neuvola ja eka rokotus! Supot on jo valmiina kaapissa :-)

Pari viime yötä siis mennyt kahdella syötöllä ja lukemattomilla kitinöillä. Voihan tietty olla että jatkuva paikanvaihto ja uudet kyläpaikat on ruvenneet rassaamaan pikkumiestä. No, nyt ollaan kotosalla muutama viikko, sitten taas reissuun.



Sunshine, voimia vaativan vauvan kanssa. En osaa arvata, mitä käyt läpi mutta kirjoituksestasi päätellen osaat onneksi suhtautua asiaan järkevästi. Itse hyppisin varmaan seinille.



Jaaha, jätkä kitisee ulkona pakko mennä...



Yrjö ja Veikka 3 kk ja risat

Rytmistä, poju herää 9-10, ottaa 45 min aamupvätorkut 12 maissa, alkaa päiväunille vaihtelevasti 14 maissa, nukkuu vaihtelevasti 1-3 h. Illalla nukahtaa kerran tai pari kertaa 45 minuutin torkut riippuen päiväunien kestosta. Iltarutiinit alkaa 20.30 - 21.00 ja poju on yleensä sängyssä 21.30 - 22.00. Joskus täytyy käydä rauhoittelemassa tai syöttämässä lisää ennen yhtätoista. Herää yöllä (jos yhdellä syötöllä mennään) 4-6 syömään ja aamu alkaa taas 9-10. Nyt kun on menty kahdella syötöllä, on poju halunnut maitoa jo 2-3 maissa ja seuraavan kerran seiskalta. Päiväsaikaan syödään 2,5 - 4 h välein.

Enhän minä varmaksi tiedä onko tuo yöheräily nälkää vai mitä, mutta kun olen useamman kerran tutilla yrittänyt rauhoittaa ja vaikuttaa kuin sitä imettäis ihan hullun lailla, olen päätynyt maitoon. Ja maitoa menee vrk:ssa 1000 - 1100 ml.

Ai niin, joululomalla poju kääntyi vatsalleen kahdesti! Ja on oppinut tarttumaan tavaroihin käsillään :-)

Nyt taas kitistään...



Y

Onpa ollut ihana päivä tänään, mukava pakkaspäivä puhtaine lumineen!:-)

Vauvallakin alkaa pahin yskä hellittää, vaikka piti meita hereillä viime yönä vielä kahdelta. Häneen iski joku halipula ja tarve lohtutissille, vaikka yleensä nukkuu siihen aikaan yöunta.



SUNSHINE: Ennen meidän poikaa syyllistyin itse samanlaiseen ajatteluun kuin muutkin helppojen vauvojen äidit, olihan meidän esikoinen helppo vauva enkä mä kärsinyt edes väsymyksestä. Kummityttömme synnyttyä ajattelin aina mielessäni, että serkkuni ei vain osaa olla rauhallinen ja rento vauvan kanssa, kun hän kertoi vaativan vauvan nukkumattomuudesta ja kaikesta, mihin heidän vauvansa reagoi. Varmaan joskus kommentoinkin tuohon tyyliin jotain, mitä kaverisikin.......................

Pojan synnyttyä kiehuin raivosta saadessani noita kommentteja, jopa mun anopilta. Emme kuulemma osanneet rauhoittaa vauvaa autoonkaan, ehkä hänellä on autossa kuuma tai kylmä... Kiehuin raivosta soittaessani neuvolaan väsyneenä, ja neuvolath:n mielestä oli vain omituista ettei vauva nuku, ja hän ehdotti imetyksen lopettamista lääkkeeksi tuohon...



Vain vaativan vauvan saanut tajuaa, millaista vaativan vauvan kanssa on, kun aika mennään vauvan ehdoilla.



Sunshine kirjoitit, että ennen nautit autoilussta ja nyt vauvan kanssa autolla jonnekin lähtö stressaa, niin kävi mullekin pojan kanssa.



Vaativan vauvan kanssa itse huomasin, että parhaiten auttaa kun vauvan arkirutiinit pysyvät yksitoikkoisen samoina, ja meillä auttoi myös se syli, lämpö ja läheisyys, eikä liikaa ihmisiä sylittelemään vauvaa, kotona tai kylässä. Rinta rauhoitti, vaikka se sikaraskasta olikin minulle. Mä olin pojan kanssa hoitovapaalla, itse asiassa ihan kolmosen syntymään saakka. En edes kaivannut sitä, että aamuiset töihinlähdöt olisivat tuoneet lisää väsymystä ja stressiä elämään, ja toisaalta tuon vesselin kanssa on ollut kiva puuhata yhdessä ja kokea maailmaa hänen silmin, oppia tuntemaan hänet. Enin vaativuus jäi yhden vuoden ikään mennessä pois.



Lohduksi tosiaan totean, että toinen lapsi luultavimmin ei ole samanlainen, meillä siis yksi kolmesta, ja serkulla kummitytön jälkeen helppo poika!



terkuin DorisDay



PS GALLUPPIA: Mitä kantovälineitä lokalutuset käyttävät? Kertokaa ja perustelkaa miksi olette päätyneet liinaan, reppuun, rinkkaan..

HEi taas kaikille!



SUNSHINE: En voi olla kommetoimatta juttuasi, vaikka muuta,ma muu äiti on jo ehtinyt kertoa lomista kokemuksistaan:) Meidänkin esikoinen oli samanlainen vaativa ja herkkä vauva. Hänkään ei nukahtanut ilman tissiä ja rattaita piti työntää koko ajan tai muuten hän heräsi. Tulikin liikuttua paljon, kun halusin olla edes hetken rauhassa¿ Hyvä, että sullakin on ilm. esikoinen kyseessä, jotta voit rauhassa kävellä Sillä mä ihan pelkäsin, jos tämä toinenkin vaatii vaunukävelyjä nukkuakseen, sillä eihän se edes onnistuisi kun on taapero mukana. Mutta onneksi hän paljon rahallisempi luonteeltaan. Joten ehkä se voi lohduttaa suakin, etteivät toiset vauvat ole välttämättä samanlaisia temperamentiltaan, kuten Doorisdaykin mainitsi.



Esikoisen kohdalla mä monesti mietin, mitä mä teen väärin tai onko vauvassa jotain¿vikaa¿, kun hän oli niin erilainen kuin muut tuntemani vauvat.. Vasta sitten helpotti, kun tapasin muita samanlaisia herkkiä vauvoja ja näiden äitejä ja tajusin, että on olemassa paljon samanlaisia herkkiä vauvoja ja ihmisiä!!! Eikä herkkyydessä ole mitään vikaa, se on valtava rikkaus, kun oppii tulemaan oman herkyytensä kanssa toimeen. Monet lahjakkaat ihmiset ovat tosiaan juuri näitä herkkiksiä. Herkät vauvat (ja ihmiset yleensäkin) ovat monesti myös aistiherkkiä, mikä myös vahvistaa heidän kokemuksiaan. Esim. meidän esikoisella on todella tarkka kuulo- ja hajuaisti ja hän on aina kärsinyt kovista äänistä.



Tässä nettisiujen osoite, josta saa paljon tietoa herkistä lapsista ja vauvoista: www.hsperson.com Siellä voi mm. tehdä testin, onko itse tällainen herkkis. Myös Elaine Aaronin kirja ' The Highly Sensitive Person' auttoi mua paljon ymmärtämään herkkiä ihmisiä ja omaa lastani. En tiedä missä asut, mutta kaikille Turun seudulla asuvien herkkien vauvojen äideille voin suositella Mammakeidasta, missä on paljon ymmärrystä herkkiksille ja sieltä heitä myös lyötyy, joten siellä voi tuntea olevansa normaali:) (www.mammakeidas.net).



Ja tosiaan meidän esikoinen on mahtava tyypppi ja olen monesti ajatellut, että olisinpa tiennyt kaiken tämän jo hänen vauva-aikanaan, niin olisin säästynyt monelta turhalta tuskalta.



Voimia Sunshinelle ja kaikille muillekin!!





T. Kerttu07 ja tytteli 2 kk

Neuvolasta saatiin rotarokote resepti. Terkka kysyi halutaanko ja pyysi lääkäriä kirjoittamaan. Ekan annoksen sai 2kk ja tänään 3kk toisen annoksen. Yksi annos maksaa meidän apteekissa 77¿ eikä siitä saa kela korvausta. Taisi olla joku rotarix merkkinen. 2vrk annoksen annon jälkeen kakkavaippoja pitää käsitellä varoen, sillä ulosteeseen erittyy rotavirusta. Ihan huolellinen käsipesu riittää ja vaipat (meillä kestot) pestä mahdollisimman pian. Aika kallis kun 2 annosta annetaan mutta maksaisin vaikka tuplasti jos vaan siltä kauheudelta säästytään

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!!



Kivaa lukea teidän kuulumisianne. Olen ollut kiireinen, toisinaan en ehdi avata nettiä kokopäivänä. Illalla on sitten syöttömaratonia. Meidän tytsä on alkanut nukkua pitempään jo. Eli jos syö klo 23:00 niin syö seuraavan kerran klo 4:00 tämä on vain viitteellinen. Ei oo ykskään päivä samanlainen. Tyytyväinen on ollut. Paitsi...anopin sylissä oli jonkun aikaa, niin kylläpäs oli levoton sen jälkeen iltapäivän. Rauhoittui iltaa kohden. Meillä kaikki lapset on vauvana " pelännyt" anopin sylissä oloa. Anoppi on musta hiuksinen, johtuneeko siitä. Ei saanut hymyn häivääkään vauvaltamme. Katsoi vakavana, että mihin syliin on joutunut. Ei oo paljoa ollut kenenkään vieraan sylissä muutenkaan meidän tyttö.



Rintamaidolla mennään ja pakastimessa on lisää. Ongelmana on, ettei syö oikeen pullosta pakastettua maitoa. Maku varmaankin muuttunut ? ei osaa pullosta syödä, huoh!



Tuttia ei huoli lainkaan. Tissille nukahtaa ainoastaan. Se sitoo kovastiminua vauvaan. Jokainen lapsemme on ollut samanlainen tissitakiainen. Perhepedissä ollaan nukuttu, mutta nyt vauvan kanssa kaksistaan. Mies nukkuu isompien kanssa.



Vauvakuumeesta: Ois kivaa olla raskaana taas, mutta tämä kolmas neiti on meidän viimeinen vauva, yhyy!!! Silmäilin äsken heinäkuisten ketjua, tuli haikea olo.



Gallup: en käytä mitään kantovälinettä. Kanniskelen sylissä vauvaa tai ulkona vaunuissa. Edellisillä lapsilla oli BB:n rintareppu, möin pois sen ja nyten taida ostaa mitään. Alussa ajattelin josko sitä liinan ostaisin. Luovuin ajatuksesta.



Jahas ruoka on valmista, mieheni kokkailee keittiössä...siitä tuli vielä mieleen, aloitin eilen kuntosalilla käynnin.



Lumiset terveiset Mirannelilta ja Annilta

Pakko tulla väliin kyselemään kun muillakin täällä on tai on ollut vaativa vauva. Itsellä on esikois tyttö 2kk. Kuulosti niin kovin tutulle noi teidän tarinat. On kyllä tullut mietittyä että mitä on tehnyt väärin ja jne.. Meidän neiti on kanssa ollut aina tosi vähä uninen. Nukkuu ainoastaan sylissä päivällä. Iltaunille kun mennään, niin se on aikamoinen esitys.. Tissitellään ja huudetaan ja tissitellään ja huudetaan yleensä n. kaksi tuntia tai enemmän, kunnes vihdoin nukahtaa kainaloon. Turha kuvitella lähtevänsä pois vierestä. Päivät ollaan kanssa tississä kiinni koko ajan ja yksin ei ole yhtään.

Kiinnostaisi vaan tietää milloin teillä on helpottanut elämä? Miten ja milloin olette saanut lapsen nukkumaan ilman tissiä ja kenties omaan sänkyyn?

jotenkin vaikea kuvitella että lähtisi tästä vielä joskus töihin kun elämä on tälläistä...

Mä olen ihan kuollut, nyt kun aloitin salijäsennyyden niin viimeisen viikon aikana on ollut vaan yksi lepopäivä. Tosi ihanaa on kyllä ollut päästä treenaamaan, ennen raskautta urheilin hulluna 5 krtaa viikko, ja käytännössä treenaamisessa on ollut nyt täysi tauko 5 kk ajan (lukuun ottamatta kävelylenkkejä). Mulla on tavoite saada viimeiset raskauskilot (6) pois helmikuun loppuun mennessä. Ollaan käyty jo kahdessa baby- jumpassa, ja tyttö on tykännyt kovasti! Kolme kertaa hän on ollut lapsiparkissa, 2 kertaa on menyt tosi hyvin mutta yksi kerta meni huudoksi kun vein illalla ja parkissa oli samaan aikaan lapsi joka huusi kuin hinaaja. No siitä hermostui meidänkin neiti ja jouduin välillä käymään parkissa rauhoittelemassa häntä.



Rytmistä: aamulla herätään noin klo 8. Ollaan hereillä tunti ja nukutaan sen päälle tunti. Sitten ollaan hereillä 1,5-2 tuntia ja jos hyin käy niin nukutaan pitkät päiväunet eli 2-3 tuntia. Pitkien päikkärien jälkeen päivä menee rytmillä 1-2 h hereilläoloa, 1/2 - 1h unta. Nukkumaan laitetaan kasin puoli ysin aikaan.



Me kun vaihdetaa paikkaa Hesan ja jyväskylän välillä, niin tyttö selvästi on levoton pari päivää kun paikka vaihtuu ja silloin on nukahtaminen vaikeampaa ja päivä saattaa mennä esim rytmillä 1 h valveilla 1 h unta, mikä on tosi huono koska silloin tyttö on koko aika väsynyt ja vähän kitisko.



Rokotuksista: me saatiin aikatauluongelmien vuoksi rokotukset jo viime viikolla, (ikä silloin 2,5 kk). Pituus oli 59 cm ja paino 5900g. Rokotuksesta nousi kuume, joka laski kyllä supolla.



Pepsi80: mekin mietittiin saako suvun vanhukset sätkyn peppi- nimestä,mutta yllättävän tyynesti se otettiin vastaan 



Leikkimatosta/puuhakaaresta: Meillä ei viihdytä kovin hyvin. Jos tyttö on virkeä ja hyväntuulinen, niin 20 min ehkä on siinä itekseen. Jos väsynyt, niin ei yhtään. Sitterissä viihtyy samoin itekseen kerrallaan 20-30 min siten että näkee mut. Rintarepussa viihtyy hyvin kun on touhuissa mukana (esim tiskaaminen ja siivous) saattaa istu repussa lähelle tunninkin. Naama siis minusta poispäin. Näitä välineitä kun vaihtelee päivän mittaan niin ei tarvii koko aika sylissä pitää.



Vauvakuumeesta: ei ole edelleen on ajatus että Peppi jää ainoaksi lapseksi.

Kolme vuotta sitten en tuntenut muita kuin kummityttöni, neuvolasta nyt ei saanut mitään myötätuntoa, ei sukulaisilta, eikä kavereilta kun ei kenelläkään ollut samanlaista. Serkku olikin sitten aivan ihana vertaistuki.



Viivi: mun on pakko tunnustaa, että en muista tarkalleen koska alkoi " helpottaa" , noin reilu puoli vuotiaana muistaakseni poika alkoi sitten nukkua hetken paremmin vaunuissa päiväunia, mutta enintään 1,5h tuntia. Autoilu muuttui kertalaakista, kun siirryttiin turvakaukalosta Britax two-way -istuimeen, vaikka sekin oli tietenkin selkä menosuuntaan. Yöunet ja vuorokautinen unimäärä on meidän vesselillä ollut aina tosi minimaalinen, jopa niin että mä tarvitsen enemmän unta kuin poika.



Tuo Kertun mainitsema aistiherkkyys on tosi kiinnostava juttu. Kutsuimme poikaa jo pikkuvauvana Pikku Hiawathaksi, koska hänellä tuntui olevan koko ajan tuntoaisti ja tutka päällä, vaikka olisi nukkunut sikeästikin. Sellainen hänellä on edelleen. Ja kuten Kerttukin mainitsi, kuulo- ja hajuaisti ovat tosi tarkkoja...



Eniten meillä vaikutti muutokseen asian (= vauvan vaativan temperamentin) hyväksyminen. Sen jälkeen osasi jotenkin itse paremmin relata kun tajusi, että hänen kanssaan ei oikeastaan voi tehdä mitään toisin, paitsi kantaa ja olla sylikkäin, vaikka se tuntuikin raskaalta kun muutakin olisi pitänyt tehdä! Mutta toisaalta lapsikin on pieni vaan niin lyhyen hetken, ja olen itse miettinyt, että elämässä voi tulla vastaan isompiakin murheita kuin se, että on joutunut olemaan " sidottuna ja kahlittuna" vuoden tai pari vaativaan vauvaan, joka on kuitenkin TERVE.

Nyt voi sanoa jo, että ajan kuluessa iloa tulee yhä enemmän ja lapsesta nauttii täysillä:) Ja toisaalta itse olen oppinut arvostamaan entistä enemmän ihan pieniäkin asioita arjessa :-D



En tiedä lohduttiko tuo teksti ketään, joka juuri nyt elää tuota arkea, mutta tuntuu, että mulle noiden asioiden muistelu on " terapeuttista" :D.



Vastaanpa vielä itse omaan galluppiini: Meillä on tuo BB rintareppu, jonkun verran käytössä, Ergo NG odottaa, sitä olen tykännyt tosi paljon käyttää tuon edellä mainitun vaativan vesselin kanssa, ja nyt harkitsen tosissani vielä hug-a-bubin hankkimista. Tuntuu, että vauvan kanniskelusta ilman apuvälineitä saa vaan jumissa olevat hartiat.



Myötätuntoa ja tsemppiä Viiville ja Sunshinelle edelleen, ja paljon terkkuja kaikille muille



t. DorisDay ja Fansku

meillä ensimmäinen lapsi oli vaativa vauva. Nukahti rinnalle aina, yritettiin tuttia ujuttaa sille muttei huolinut sitä. Nykyinen vauvammekin nukahtaa vain rinnalle ja minä olen ainoa joka saa hänet nukkumaan ylipäätään. Olen ajatellut/toivon niin, että kun tulee ikää enemmän niin alkaa nukkumaan paremmin kuten esikoisemme. Kakkonen oli helpompi tapaus vauvana.



Nyt vauva nukkuu...saa nähdä herääkö pia maraton syönnille ja syökin sitten yölle myöhään...



Peppi on ihana nimi!!!!



Hyvää yötä kaikille ja ennenkaikkea rauhallista yötä.



Miranneli

Jopas nyt on tullu paljon viestejä. :)



Sunshine: mun piti kirjottaa jo siihen sun omaan aloitukseenkin, mutten koskaan ehtiny, joten kysyn nyt sitten, että oliko se tracy hoggin kirja,minkä mukaan olit tehny sen " luonneanalyysin" , että teidän poika on ärtyisän ja herkän vauvan väliltä? Kuullosti vaan nuo nimikkeet niin tutuilta. Mulla on itsellä se kirja ja meidän esikoinen aikoinaan vastasi " oppikirjamaista vauvaa" , tää kakkonen taas " herkkää vauvaa" . Vähän vaativampi tapaus meillä siis tämä toinen lapsukainen on, mut ei meidän päivät varmasti ole mitään verrattuna teidän vauva-arkeen.



Kyllähän meilläkin neiti ilmottaa tyytymättömyytensä aina heti kunnon huudolla, ei viihdy pitkiä aikoja esim. lattialla/sitterissä/sylissä tms. Ainut missä neiti on kuin päivänpaiste on hoitopöydällä nakusillaan. :) Päiväunet meillä sentäs nukutaan jotenkuten vaunuissa, kunhan käydään sitä tuttia nostamassa tai kärryjä hytkyttämässä välissä. Mutta ne keinot sentäs auttaa. Autoilu on p***eestä täälläkin, kaupunkiajelu etenkin yhtä huutoa lähes aina ja kyllähän me jouluna reissuun matkattiin niin, että ekat 30 km. neiti nukku ja seuraavat 100 km oliki yhtä huutoa. Onneks mies yletti kurottelemaan etupenkiltä takapenkille ja sohimaan tuttia neidin suuhun,mikä tepsi aina hetkeksi..

Illat on vasta nyt alkaneet sujumaan, kuten aiemmin kirjotinki.



Mutta joo, se mitä yritän tässä vissiin sanoa, on se, että saatan vain kuvitella, miten rankkaa sulla ja muillakin temperamenttisten vauvojen vanhemmilla on, kun mulla on välillä ollu pinna melkosen kireenä tämänki neitokaisen kiihtyvyyden kanssa. Aina tosin raskausaikana vitsailin, että " tulis nyt vaan tyttö, ja vielä äitinsä temperamentilla varusteltuna, kun poika on niin rauhallinen tapaus ollu aina" . Sitä saa, mitä tilaa näköjään...

Mutta siis kovasti jaksamista täältäkin toivotan kaikille väsyneille äideille!



VAUVAKUUME: on ja aika kova sellainen, tai ehkä enemmin tällä hetkellä vielä raskauskuume, koska kaksi ystävääni odottaa kevätvauvaa ja tulee niin elävästi esikoisen odotus mieleen. Vauvakuumeseen on hyvää lääkettä tuo kuopus. :) Mutta kolmonen on kuitenkin vielä toiveissa, ehkäisyä haluun käyttää ensi syksyyn, että ehtii kunnolla palautua.



KANTOVÄLINEISTÄ: kaapista löytyy trikooliina, mitä käytin tuossa neidin ollessa 2vk-2kk iässä. Viimeksi taisin jouluna pitää tyttöä liinassa hetken. Tykkään kyllä, mut en jotenki jaksa alkaa sitä liinaa aina sitomaan..

Lisäksi meillä on esikoisen ajoilta BB active -rintareppu. Esikoista kannettiin siinä tasan kaksi kertaa, tyttö ei oo ollu sen kyydissä vielä kertaakaan.

Syli toimii meillä kaikista parhaiten, kun oon alkanu varautuu esim. esikoiselle ruuan laiton tai syömisten suhteen yms. niin, että hommat sujuu ykskätisestiki. Ulkona käytössä on vaunut.



Riza: kylläpä jaksat käydä treenaamassa! :)



Tykkäisin kyllä itseki urheilla useemmin, mutta olosuhteiden pakosta vielä on salilla käynnit luokkaa 0-2krt/vko, siihen päälle sitten lenkkeilyä, jos vaan mahdollista. Se täytyy sanoa, että yhden lapsen taloudessa oli tuo omasta kunnosta huolehtiminen huomattavasti helpompaa... Ja vielä kun menin vaihtamaan salille, missä ei edes ole lapsiparkkia, niin sekös rajoittaa vaan entisestään. Mutta huomisaamuna olisi tarkoitus lähteä aamutreeniä tekemään, joten mun on ehkä syytä siirtyäki sitten punkan pohjalle. Toivottavasti neiti antaa nukkua, etten taas vaan siirrä aamulla torkkua eteenpäin....



Hyviä öitä kaikille!



S

Joululoma Suomessa takana, lennot jne meni oikein mallikkaasti, ei valitellut korviaan tms.



Oli paljon uusia paikkoja ja ihmisiä ja vilinää vauvalle loman aikana, huomasin, että se hieman rasitti häntä ja unentarve oli suurempi.



Poika on kehittynyt hauskaan suuntaan ja jokeltelee ja seurustelee/seurailee paljon. On alkanut tai vaihtoehtoisesti on nyt vaan sellainen vaihe, että nukkuu yhdellä yösyötöllä, jeeeeeee! Tällä tarkoitan siis oman uneni aikaisia syöttöjä. Nukkuu 19/20-06/07, syötän ennen omaa nukkumaanmenoa 22/23 ja sitten kerran ennen aamua, klo 3/4 yleensä.



Hyvää uutta vuotta kaikille meille pienten vauvojen äideille!

Kiitos ihanista viesteistä, joita olette jaksaneet kirjoitella tällä palstalla:) Kirjoittelin odotusaikana lokalutusille silloin tällöin kuulumisia, mutta vauvan syntymän jälkeen en ole saanut aikaiseksi muuta kuin synnytyskertomuksen odotuspuolelle. Olen kyllä silloin tällöin lukenut teidän viestejänne ja täytyy sanoa, että monesti ne ovat pelastaneet päivän:) Meidän tytteli syntyi vasta marraskuun puolella, mutta koska olen tässä porukassa ollut koko odotusajan, en oikein osaa vaihtaa maraskuisten puolelle.



Niin, on tosiaan ihanaa lukea muiden kuulumisia ja huomata, että samojen asioiden parissa pyörii monen muunkin äidin ajatukset.. Meillä on tällä hetkellä menossa ihan mukava vaihe (ehkäpä siksi tässä kirjoittelenkin...) Tytteli nukkuu päiväunet ja yöt hyvin. Mutta illat ovat aika raskaita, sillä hän ei millään meinaa nukahtaa yöunille.



Viimeiset ' päiväunet' vauva nukkuu tosi myöhään ja heräilee yhdeksän aikoihin illalla. Sen jälkeen hän jaksaa valvoa puolitoista tuntia (kuten yleensäkin), mutta väymyksen iskiessä uni ei meinaa millään tulla silmään. Tuntuu ihan siltä, että hän vastustaisi nukahtamista ja heräilee puolen tunnin välein. Vauveli nukahtaa kunnolla vasta, jos menen hänen kanssaan itse nukkumaan. Itsekin olen juuri samaan aikaan poikki ja kärsivällisyys vähäinen. Päivässä ei jää yhtään lepoaikaa, kun taaperoikäinen esikoinen ei nuku päiväuni,a ja kun hän nukahtaa 20-20.30, alkaa vauvelin levoton aika.. Olisi kiva, jos joku keksisi keinon, miten saada iltakaaos helpottamaan:)



VÄPÄ: Meilläkin oli pari viikkoa vihreää kakkaa ja luulen, että saimme sen loppumaan Bioteekin Probiootti baby-maitohappobakteereilla. Niitä saa luontaistuotekaupasta. Saimme vinkin kokeilla noita, kun niissä on eri maitohappobakteeri kuin Relassa ja Gefiluksessa. Nämä ovat kuulemma juuri vauvoille erityisen hyviä. Toki nuo muutkin ovat varmasti hyviä ja on niitä kokeiltukin, mutta meidän vauva sai vatsakipuja Relasta. Ruotsissa suositellaan kuulemma juuri näitä Probiootti maitohappoja ja päätimme kokeilla, kun mahavaivat selvästi haittasivat päiväunia. Nyt kakka on muuttunut takaisin keltaiseksi ja päiväunet ovat kolmen tunnin mittaisia (aiemmin puolitoista-2 tuntia ja saattoi heräillä välillä, nyt nukkuu useimmiten ihan putkeen, eli muutos on meillä melkoinen).



Lisäksi muutin omaa imetystapaani imetystukisivujen ohjeen mukaisesti. Nyt imetän vain yhdestä rinnasta kerralla ja jos vauva syö useamman kerran kolmen tunnin sisällä, niin annan samaa rintaa. Eli nyt vauvan pitäisi saada enemmän sitä tärkeää takamaitoa... No, en tarkoita, että näin pitäisi tehdä, vaan että meillä nämä ovat auttaneet ja tietysti vauvojen syöttäminen yhdestä tai kahdesta rinnasta selviää kokeilemalla ja on hyvin yksilöllistä. Mutta luulen, että minä turhan nopeasti vaihdoin aiemmin rintaa.



Voimia kaikille ja erityisesti väsyneille äideille!!!



T. Kerttu07 ja tytteli 8 vkoa