Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko kyseessä todella sosiaalinen 3v vai onko sittenkin turvaton lapsi?
02.01.2008 |
Perhekerhossa 3v poika menee muitta mutkitta kenen tahansa vieraan aikuisen syliin istumaan. Äiti istuu taustalla mairea hymy kasvoillaan. Koskaan en ole kuullut äidin varsinaisesti puhuvan lapselleen, koskeintaa joskus menee näön vuoksi kieltämään lasta tekemästä jotain, jos paikalla on jo joku toinen aikuinen opastamassa hänen lastaan. Lapsi ei loukatessaan tai itkun tullessa mene äitinsä luo hakemaan lohdutusta vaan kuka tahansa lähin aikuinen kelpaa. Lapsi puhuu aika huonosti, on villi ja mielestäni rajaton. Äiti opiskelee ksavatustieteitä ja hehkuttaa ties mitä teorioita, mutta minusta hän ei ole aidosti sisäistänt lukemaansa ja ole lapselleen läsnä. Äidistä poika on vaan todella sosiaalinen ikäisekseen, mutta onko sittenkään? Miksi äiti on lapsen silmissä kuin kuka tahansa muukin aikuinen ihminen perhekerhossa?
Kommentit (48)
kolmevuotias on aika pieni vielä JA toisaalta sen verran vanha, ettei vierastakaan enää.
Ja kandee muistaa, että osa lapsista ei edes vierasta, ja ovat silti täysin normaaleja lapsia.
Minusta tuo äidin käytös voidaan hyvin lukea ujouden ja kömpelyyden tiliin. Näin voi olla varsinkin, jos ko. äiti ei ole päässyt sisäpiiriin mukaan ja arastelee muita.
Älä tee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kenestäkään pelkän perhekerhon käytöksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
estottomuus.
Voisiko tämä lapsi olla sijaislapsi?
ps. on muuten tosi raskasta tuollaisen lapsen hoito vanhemmille!
i nyt ujonkin äidin sentään lapselleen siellä puhuvan, kun leikitään laululeikkejä, opastaisi askartelussa eikä vaan istua möllöttäisi ja puhuisi aikuisille hysteerisenä opinnoistaan.
Vierailija:
kolmevuotias on aika pieni vielä JA toisaalta sen verran vanha, ettei vierastakaan enää.Ja kandee muistaa, että osa lapsista ei edes vierasta, ja ovat silti täysin normaaleja lapsia.
Minusta tuo äidin käytös voidaan hyvin lukea ujouden ja kömpelyyden tiliin. Näin voi olla varsinkin, jos ko. äiti ei ole päässyt sisäpiiriin mukaan ja arastelee muita.
Älä tee liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kenestäkään pelkän perhekerhon käytöksen perusteella.
Jospa on sijais/adoptiolapsi, mutta äiti ei vain halua kertoa sitä kaikille?
Mun 2,5-vuotias on myös sellainen, että ei muita juuri vierasta. Ottaa (ainakin itseäni) häiritsevän paljon kontaktia muihin ihmisiin, siis tuntemattomiin. Aina busseissa alkaa höpöttää muille, junassa saattaa pyytää tuntemattoman syliin jne. Me ollaan oltu lapsen kaa koko sen elinikä kahdestaan. En tiiä sitten, tympiikö tää äitin naama et haluaa vähä vaihtelua.
Mutta muuten omani eroaa tuosta kuvailemastasi tapauksesta, että mun syliin se lapsi aina juoksee jos jotain sattuu... Mun lapsi on oikea hulivili, ja mä komennan sitä ehkä vähintään viisi kertaa minuutissa...
Vaikea tuosta äidin toiminnasta sanoa mitään tältä pohjalta. Mua itseäni kyllä vituttaa varsinkin julkisilla paikoilla sellainen, että joku antaa lapsensa tehä mitä vaan ja jättää muiden komennettavaksi.
t: tiukka täti joka eilen junassa joutui komentelemaan jotai 6-vuotiaita kun niitten omat vanhemmat ei vahtinu jälkikasvuaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän on jo päättänyt miten asia on ja esittää jutun sellaisessa valossa, että äiti on huono äitiydessään. Miten lie todellisuudessa...
Mitä ihmeen tekemistä äidin opiskeluilla on tämän asian kanssa? Minä olen opiskellut kirjallisuustiedettä - mitähän se minusta kertoo? Jos esim. minulla olisi lasittunut katse kirjaston satutuokiossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se äiti haluaisi tutustua teihin muihin ja puhuu itselleen tutusta aiheesta - ei ehkä tajua, että teitä muita ei kiinnosta. Ujolta vaikuttaa äiti, ei sen kummemmalta. Lapsi nyt on tuollainen, en tämän perusteella vetäisi vielä mitään johtopäätöksiä.
on niin sosiaalinen. En ole kasvatuksen ammattilainen, mutta mun maalaisjärki kyllä ihmettelee miksi lapsi hädän hetkellä ei juokse oman äitinsä syliin, joka on samassa tilassa, vaan tulee vaikka minun syliini (jossa saattaa olla istumassa 2 omaa ujoa lastani).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä voi olla kiintymyssuhteen ongelma, mutta sille on vaikea tehdä mitään.
Koirapuistossakin etsii aina jonkun ihmisen jonka kylkeen painautua, ei tahdo leikkiä muiden koirien kanssa eikä tahdo lähteä mukanani pois. Auttaisikohan sijaiskoti häntä? Kenelle kelpaisi vanha rotikkanarttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kantoliinasa kannettu eikä he koskaan ole olleet yökylässä eikä muussakaan hoidossa.
Molemmat ovat AP:n kuvailemna lapsen tapaisia :D Eli ottavat itse reippaasti kontaktia ihan tuntemattomiin aikuisiin jamenevät syliin jos aikuinen kysyy haluavatko ja luottavat melko estoitta vieraisiin ihmisiin. ;)
Lapset 3v ja 1v5kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli sama kuva, kuin parille muulle vastaajalle, että ap on jo päättänyt mikä tuo äiti on naisiaan ja yrittää nyt hakea täältä kannatusta asialleen.
Asiahan voi olla juuri niinkuin sinä sanot tai sitten ei sinne päinkään. Jos olet huolissasi lapsesta, mikset kysy äidiltä?
Miksi on niin helvatan vaikea ymmärtää, ettei kaikki lapset ole ujoja ja kaikki sosiaaliset lapset eivät automaattisesti ole ongelmaperheistä tai ongelmalapsia ylipäänsäkään?
Minulla on kaksi melko sosiaalista lasta, toinen heistä inhoaa syliä, ei edes minun syliin tule hädän hetkellä (ei kyllä vieraidenkaan). Hänellä on ollut normaalit vierastamiskaudet, muttei mitään mahdottomia. Mitähän hänestä keksisit?
Toinen on vielä sosiaalisempi, ei ole vierastanut koskaan eikä ketään. Menee mielellään vieraidenkin syliin.
Mutta jos tämä linja, miksi helvatassa ne ujot lapset eivät uskalla päästää irti äitinsä jalasta missään? Onkohan mahdollisesti äiti joskus jättänyt, kun niin kovin pelottaa? Asiat siis voi kääntää juuri niin, kuin itse vain mielessään haluaa, mutta on turha etsiä ongelmia sieltä missä niitä ei ole. Lapset ovat yksilöitä, eikä kaikki kasva sinun " oppimasi" kaavan mukaan.
se nojaa selällään juuri minun jalkoihin!
Minä olen junassa ja bussissa se, jonka luo vieraat koirat karkaa nojailemaan. Ja omistajat vaan senkun hymyilee maireasti, voitteko kuvitella!?
omassa huoneessaan " omassa perhepedissään" . Eivät myöskään ole olleet ulkopuolisessa hoidossa muutamaa tuntia kauempaa ja vain muutaman kerran. Kyllä he erottavat tutut aikuiset ja hakevat lohtua ensisijaisesti äidiltään ja isältään. Ovat muuten sosiaalisia ja jos ei ole mitään hätää, niin ihan avoimesti juttelevat lasten ja aikuisten kanssa. Hymyilevät paljon.
Minä äitinä vetäydyn monesti taka-alalle perhekerhossa. Seurailen omien lapsieni tekemisiä. Minua ei kiinnosta saada lisää lapsiperheystäviä ja siksi olen mielelläni syrjemmässä. Lapsilla on jo niin paljon ystäviä, että en lisää jaksaisi kotiin kutsua tai vierailla heillä.
Tuskinpa kovin suuria hätiä on lapsella ollut tuolla kerhossa ja pieneen pipiin puhaltaa kuka vain aikuinen. Lapsi joka on aina voinut luottaa aikuisen apuun saa varmaan lohdutuksen myös vieraammalta, isommat vahingot / hädät erikseen. Sehän tässä mättääkin, kun emme oikeasti voi tietää kuinka väritetty juttu tuo ap:n tarina on..
Mutta lapsista ne tekevät ulospäinsuuntautuneen ja rohkeasti ympärilleen kontaktia ottavan ;)
Alue: Aihe vapaa
varmaan sosiaalinenkin mutta normaali kiintymyssuhde omaan vanhempaan puuttuu. Niinkuin sanot: kuka tahansa on äidin veroinen. Ei ole normaalia käytöstä silloin kun oma äiti on paikalla...