**KESÄNUPUT ma-ke**

Eipä ole tullut aikoihin kirjoiteltua mitään... Vuosi vaihtui täällä ihan mukavissa merkeissä, käytiin Tampereella ja nähtiin paljon tuttuja. Taas tuli kerrottua pikkuisesta uusille ihmisille. Nyt masu näkyy jo jotenkuten, muttei vieläkään mitenkään merkittävästi - mutta eiköhän se tästä ehdi kasvaa vielä monta kuukautta.



Vähän on kuitenkin sellainen epätodellinen olo raskauden suhteen. Kävin viimeksi neuvolassa joskus joulukuun alussa ja silloin kaikki oli hyvin, mutta kun ei ole tässä välissä ollut mitään käyntejä siellä, niin miettii, että onkohan kaikki edelleen ok. Seuraava neuvola on 10.pvä eli ens viikolla. Samalla on rakenneultrakin. Saas nähdä mitä se sitten näyttää - vähän pelottaa, kun miehen puolelta voi tulla sydänvikaa ja sellainen ihme lonkkavikakin...No, turha kai niitä on etukäteen murehtia.



Olo paranee jatkuvasti, enää on sellaista pientä huonoa oloa. Luulin jo päässeeni pahimmasta väsymyksestä eroon, mutta tuntuu taas jatkuvan. Blaah.



Liikkeitä en ole tuntenut, ehkä. Pari kertaa on tullut tunne, että olikohan vauveli, joka liikkui vai sitten muuten vaan ilmaa mahassa...tiedä häntä. Näin ensikertalaisena kun ei tosiaan tiedä, mitä pitäisi tuntea :)



No, siinä oli omien kuulumisten päivitys. Oikein mukavaa uutta vuotta ja pikaisia paranemisia ja jaksamisia kaikille, jotka ovat enemmän tai vähemmän kipeenä!



makri, rv 16 (tasan)

Heippa,



Täällähän olikin paljon luettavaa, kiva kiva..



Mä kävin aamulla lääkärissä ja mulla sairasloma jatkuu. Lääkäri olis antanut 2-3 viikkoa lisää saikkua mutta en ottanut niin paljoa. Mulla on nyt 14.1 sitten töihin paluu. Katsellaan toki olojen mukaan..

Kun on kamalan paha olla niin se on. Eipä siinä paljoa töihin voi 100% keskittyä :(

Eilen kävin päivän aikana oksentamassa ja yökkimässä. Sama meno vaan jatkuu.. ja aamuisin ei vaan mitään.



Kiva että monilla pahat olot ovat jo historiaa. Mullakin toivo elää että mullakin ne vielä loppuis/helpottais..

Ja hyviä neuvolakuulumisiakin oli, onnea! :)



82tintti tuumaili että tuntuu epätodelliselta. Niin se välillä täälläkin tuntuu, vaikkakin paha olo jaksaa muistuttaa asiasta. Mutta on se uskomaton tunne että masussa kasvaa pieni ihminen.. :)

Esikoista siis täälläkin ootellaan.. Joo ja Makrikin tätä tuumaili myös..

Masu ei vielä kamalasti näy mutta ehkä vähäsen. Välillä iskee tosi malttamaton olo että haluais että se näkyis jo oikein kunnolla ja sitä vois ylpeenä sit esitellä ;) No ei ehkä esitellä.. mutta kuitenkin, ylpeydenaihe se on! :)



Liikkeitä oon tosiaan tuntenut jo muutaman viikon ajan. Välillä enempi ja välillä huomattavasti vähemmän ja tosi hentosiahan ne on. Mutta selkeesti huomaa että ne on liikkeitä ja ihana tunnehan se on.



Rakenneultraan ei ois enää kovin kauaa. Se on viikon päästä torstaina. Kyllä sitä jo kovasti vaan oottaa!!



Pikaisia paranemisia teille jotka flunssan kourissa ja kaikille muillekin hyviä oloja ja hyviä vointeja!



Mun on pakko lähtee tästä makoilemaan, oksettaa taas aivan sairaana..



a_j + pötkäle 17+6

Ollaan taas palattu kotiin pitkän reissun jälkeen. Välipäivinäkin tosin käytiin kääntymässä, muuten mennyt melkein koko joulukuu muissa maisemissa. Tyttö on vielä tämän viikon kotona, kun tarhassa on yhdistetyt ryhmät, enkä halua viedä vieraaseen seuraan kun on kuukauden ollut poissa sairastelun ja matkan takia.



Uusi vuosi vaihtui rauhallisesti tuttavaperheen luona. Yllätin totaalisesti itseni ja mieheni, kun jaksoin olla hereillä peräti kolmeen! Eikä ollut edes huono olla... Olen ollut aika pettynyt, kun minullakin on huono olo vaan jatkunut ja jatkunut, ajoittaisista valoisemmista hetkistä huolimatta. Oksentelua ei onneksi juurikaan ole, mutta sitä kuvotusta ja väsymystä riittää erityisesti iltaisin... ehkä tuo reissukin on vaikuttanut negatiivisesti. Esikoista odottaessa oli nimittäin tässä vaiheessa jo ihan hehkeä olo! Yritän toki muistutella itselleni, ettei raskaudet ole samanlaisia eikä kannattaisi vertailla, mutta silti. Toivotaan siis pahan olon ja sairauksien hellittämistä kaikille!



Minulla on neuvola huomenna pitkästä aikaa, rakenneultra sitten kuun lopussa. Toivottavasti saisi ainakin sydänääniä kuulla huomenissa! Liikkeitä en vielä tunne, välillä vaan jotain epämääräistä. Yleensä ei ehdi jotenkin rauhottua kuuntelemaankaan, onko se jotain muuta kuplintaa ja venytteleekö siellä joku jalkojaan. Supistelua tuntuu olevan jonkin verran, mutta ei mitenkään kivuliasta. Maha pullistelee jo mukavasti. Löysin lomalla ihanat äitiysfarkut, joita käytän jo ilolla. Ne on sellaista mukavaa mallia, jotka saa ihan alusta käyttöön ja veikkaisin että menee loppuun asti. Mulla on toisetkin samantyyliset varastossa. Hinta oli hirveä, mutta eiköhän ole sen arvoiset. Joululahja itselleni :)



Herkuttelin muuten jouluna graavilohella, itse tehdyllä. Välillä sitten ehdin jo olla oikein murheissani listeriasta, vaikka tietääkseni tuo itse tehty on ihan sallittua. Oli ihan hirveä himo kyseiseen herkkuun, nyt yritän taas vältellä. Oeh. Ollaan kerrottu raskaudesta monille, ja näemmä esikoinenkin tietää, vaikka en suoraan hänelle kertonutkaan. Puhuin vaan hänen läsnäollessaan ihmisille aika avoimesti " raskaudesta" , " ultraäänestä" jne. Ei hän mikään tyhmä tietenkään ole, eräänä päivänä sitten tokaisikin mulle että " milloin se vauva oikein syntyy" ? Nyt odottaa sitten vähän turhankin innokkaasti, joka päivä saa olla selittämässä milloin se vauva tulee meille. Mutta tietysti kiva kun on mukana odotuksessa. Tyttö on muuten ihan varma, että saa pikkusiskon.



Nauttikaahan pakkasesta ja lumesta!



t. Taika, 15+4

Taidanpa liittyä teihin Kesänuppuihin. Minulla on menossa toinen raskaus (esikoinen 10/06) ja viikkoja on nyt 16+5. Laskettuaika siis tuolla kesäkuun puolessa välissä.



Tämä raskaus on poikennut edellisestä siten, että kuvottavaa oloa ja ruokahaluttomuutta oli enemmän ja kauemman aikaa ja se oli voimakkaampaa. Nyt se onneksi on ohi ja ruoka maistuu välillä liiankin hyvin. Paino ei ole noussut samaa tahtia kuin edellisellä kerralla. Normaalipainossa oon pysynyt, kunnes nyt viimeisen viikon aikana (joulun jälkeen) ainakin kotipuntari näyttää 1-1,5 kg painonnousua.



Sitten tuo masun kasvaminen. Olen jo melkein ollut huolissani että eihän se kasva! Muistan kuinka ekassa raskaudessa esittelin viikolla 16 selkeää vatsakumpua. Tuolloin tunsin liikkeetkin jo 16. viikolla. Nyt selällään maatessa vatsa on kohtuullisen litteä, eli ei selvää kumpua. Nyt viime päivinä olen kuitenkin huomannut mahan kasvaneen, mikä tosin näyttää tavan lihomiselta! Liekö tämä sitten se tyttömaha, viimeksi oli poika. Eilen illalla olin tuntevinani liikkeitä, mutta en ole niistä ihan varma. Ultrassa viikolla 12 todettiin, että istukka on edessä, joten se vaikuttanee liikkeiden tuntemiseen.



Neuvolassa olen käynyt viimeksi 7.12. ja seuraavaksi ois rakenneultra 16.1. ja neuvola vasta joskus sen jälkeen. Kovasti odotan tuota ultraa (tai edes sydänäänten kuuntelua) että näkee/kuulee onko kaikki ok.



Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja hyviä vointeja!



T: timaja 16+5

olen ihan kateellinen teille ku tunnette jo vauvan liikkeet!! mä olen tuntenut tasan kaksi potkua jouluaattona (ihana lahja) mut en ole sen jälkeen mitään tuntenut!! tai sit en osaa tulkita liikkeitä!

jotain kupruilua olen tuntenut, mut en tiedä mitä se on!?

mul on rakenneultra vasta ihan loppukuussa ja viikkoja on 17+3

ei jaksais odottaa!!

tänään oli töissä tosi tuskallista tuntu et maha " räjähtää" tuntu et iho venyy ja venyy.. ihan outo kipu!! just saunassa huomasin et maha olikin kasvanut huomattavasti..nyt on sellainen piukee kumpu mikä alkaa ihan rintojen alta!! ehkä siitä johtu töissä kivut, mut onneks kaks vapaata niin saa huilata!! jos vaikka väsymys helpottais!!



voimia kaikille =) kesää odotellessa

Mukava lukea teidän kuulumisia pitkästä aikaa:) Ajatelkaa, kohta jo raskauden puoliväli häämöttää...



Meillekin raskaus alkoi kunnolla todentumaan vasta np-ultran jälkeen jolloin kerroimme sukulaisillekin uutisen. Nyt tehdään hankintoja vauvaa varten kovalla tohinalla, kaikkea ei kumminkaan ole varaa ostaa kerralla sitten myöhemmin, onneksi paljon saadaan myös käytettyinä suvulta.



Täälläkin tuntuu jo vauvan liikkeet, ovat tuntuneet varmuudella jo reilun viikon. Ensin tuntui vain epämääräistä hipsutusta ja kutitusta, mutta nyt liikkeet ovat voimistuneet kunnon möyrinnäksi ja eilen vauva potki niin että varmasti nahka kupruili! Minullakin liikkeet tuntuvat parhaiten istuessani vähän takakenossa ja ne tuntuvat myös kädelle kun pidän kättä mahan päällä. Kohtu tuntuu myös jo ihan selvästi mahan päältä.



Mulla taitaa kanssa olla tulossa suonikohjuongelma, tai ainakin jalkoja jomottaa päivittäin tosi epämukavasti. Hirudoid fortea kävin jo apteekista, lisäksi tilasin kaksi paria lentotukisukkia helpottamaan tuota jomotusta ja väsymisen tunnetta. Minunkin suvun naisilla kohjut ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus joten saapa nähdä milloin rupeaa pullistelemään.



Seuraava neuvola on 10.1. silloin varataan myös aika rakenneultraan. Aika on kyllä mennyt tosi nopeasti: vaikka alussa tuntui että näihin etapppeihin on tosi pitkä aika, nyt ne ovat jo käsillä!



Jaksamisia



T: minäx81 rv 16+1

rv 18+3

painoa 62.4 (kiitos joulun oli noussut 630g/vko :DDDDD

rr 110/64

hb 109 (kävin labrassa vielä antamassa verinäytteen kun tutkivat rautavarastoja)

sf 14cm

syke 154+

liikkeet ++



Niin ja moi vaan kaikille ja erityisesti uusille TERETULEMAST : )

Itselläni on jäänyt palstailu lähinnä juttujen lueskeluun, kun en ole jaksanut kirjautua ja kirjoitella. Yleisesti olo on kyllä hyvä, ei väsymystä (huom. vaikka veriarvot on mitä on) eikä muutakaan remppoja.



SUONIKOHJUISTA joku kirjoitteli. Itselläni ei myöskään tullut ekasta mitään, mutta toisesta kylläkin : / Polven alapuolelle tuli kamalat verenpurkaumat, jotka ei lähteneet ollenkaan pois. Yksi ystäväni sanoi tosi rakentavasti kun näki ne silloin " voi - ja kun sulla oli niin kauniit sääret" Niin tosiaankin OLI !!!!! Ollaan muuten oikein hyviä ystäviä, oten ei tuo kommentti ollut mitenkään hätkähdyttävä ; ) Saa nähdä kuinka tästä äityvät kun on tuo 1,5 vuotias kannettavana. Niin ja liikkuminen varmaankin voi auttaa. Itse kyllä liikun PALJON ja ei kyllä valitettavsti auttanut : / mutta toistaiseki siis olen välttynyt, mutta varmaan tuossa kevään korvalla jo alkavat näkyä - toivottavasti kylmä kevät niin ai tarvii pidellä hametta ; )



LIIKKEITÄ olen tuntenut jo kauan, mutta ne on kyllä paljon vähäisempiä kuin näistä meidän kahdesta muusta. Neuvolassa sydänäänetkin kuuluivat " jostain kaukaisuudesta" eli istukka on ilmeisesti noussut kohdunsuulta tuohon eteen ja siksi vaimentaa liikkeiden tuntemusta. RAKENNEULTRA minulla on 16.1 ja silloinhan sen istukankin paikka selviää.



VATSA on tosiaankin kasvanut tuollaiseksi palloksi tuohon eteen. Kaikkia kivoja äippävaatteita on tullut hakittua : ) Alestakin jokunen löytyi. Itselläni taas ongelmana on että lahkeen pituus ei meinaa housuissa riittää. Olen kokoa S normaalisti. Ä-housut taas on mitoitettu vähän niinkun yläkanttiin ja joudun siis hankkimaan kokoa XS ja niissä lahkeen mitta on minulle lähinnä tuohon polven alapuolelle : / Nyt hankin parit NOPPIEKSEN farkut +lahkeella ja sitten ne ELLYBELLYT, joissa on hyvän pituiset lahkeet tällaiselle yli 170cm:lle : )



Tänään tekisi mieli käväistä STOKKAn alessa (ilmeisesti alkoi tänään?). Vanhemmalle pitäisi ostaa parempi takki ja kenkiä. Ongelmana on lasten hoito, nimittäin neuvolani takia mieheni meni töihin vasta 10 jälkeen ja tulee siis joskun myöhään illalla... No katsotaan nyt mihin päädyn.



Oikein mukavaa keskiraskautta kikille kesäkuisille. On ollut kiva lueskella kuulumisia : )



art & pojat ja masuasukki rv18+3

Ja ihanaa vuotta 2008 kaikille!

Olen ollut palstatauolla melkein kolme viikkoa, kun 15. päivä muutettiin, ja aika onkin sen jälkeen mennyt kämppää laittaessa sekä joulun- ja vuodenvaihteenvietossa kotiseudulla. Ihan pihalla siis olen kaikista teidän jutuista, sori!

Sen verran huomasin, että Tytteli-paralla ei näy tervettä päivää tulevan: voimia ja vastustuskykyä sinne! Kyllä se ihana vauva varmasti sitten korvaa tämän kaiken :).

a_j:lle minunkin puolestani pahoittelut mummon poismenosta, ja harmi, etteivät hän ja pikkuinen ehtineet tavata...



Minä olen tuntenut liikkeitä tuolta kuudenneltatoista viikolta alkaen, vaikka ensimmäistä odotankin. Sillä viikolla tosin taisin tuntea vain yhdet kovat potkut, kun aivastin ja masussa taidettiin hermostua vatsalihasten äkilliseen supistumiseen :). Viime viikolla sitten alkoi tuntua jo enemmän, ja nyt on päivittäin tuntunut ainakin jokin pieni muljahdus. Joulun aikoihin potkaisi kerran isiään käteen, kun tämä laittoi käden masulle. Ei mies siis tietenkään vielä itse sitä tuntenut, mutta oli hyvillään, kun kerroin, että nyt sinua potkaistiin :).



Närästys on ollut välillä aika kovaa ja todella ärsyttävää, mutta nyt olen nähtävästi oppinut syömään niin, että närästää vain harvoin. Harmi vain, että ihanat hedelmät, kuten appelsiini, aiheuttavat närästystä... ja ruisleipä! Molempia tekisi kovasti mieli, ja olisivat vielä terveellisiäkin. Onko teillä muilla ollut tätä vaivaa?



Masu on viime aikoina kasvanut hurjaa vauhtia, joten en usko kenellekään voivan olla enää epäselvää, että olen raskaana. Sukulaiset eivät tosin joulun aikoihin vielä arvanneet, mutta nyt on kyllä kasvanut siitä vielä lisää. Ensi viikon maanantaina pääsen sitten neuvolaan, ja selviää, onko paino noussut paljon. Äidin luona kävin vaa' assa, eikä ainakaan siellä ollut paino noussut kovasti. Vaaoissa on tietenkin eroja, joten saa nähdä, miten käy :).



Mukavia vuoden alkupäiviä kaikille! Yritän ehtiä joku päivä lueskelemaan aikaisempiakin juttujanne kuin vain tätä pinoa.



Niina 17+6

.