Nyt vinkkejä kehiin " aloittelijalle" . Kyse siis ex-puolisosta ja exän nykyisestä
En olisi ikinä uskonut että joudun kysymään täältä neuvoa tähän asiaan. Mutta, tilanne siis tämä. Minulla ex-puolisoni kanssa lapsi, ja mies meni uusiin naimisiin viime keväänä. Halusin tutustua tähän uuteen kumppaniin, ja lähetin aina miehen mukana terveisiä, kerroin lapselle, että isillä on uusi kumppani, enkä mitään pahaa (vaikka, täytyy myöntää että tunteita vielä silloin miestä kohtaan oli kun kuulin avioliittoaikeista) koskaan naisesta puhunut lapselle.
Halusin lapsen takia vilpittömästi tutustua, lapsi kun on (kuin varmaan kuka tahansa lapsi) sitä mieltä, että kaikki on keskenään kavereita jne, ja halusin olla hyvä roolimalli lapselle.
Vähitellen tunteeni lapsen isää kohtaan hiipuivat, ja sitä enemmän halusin oppia tuntemaan uuden vaimon. Tarkoitus oli, että lapsi menisi ensi kesänä pitemmäksi aikaa isälleen, ja minä pääsen tekemään työntäyteisen kesän.
Nyt alkaa tuntua, etten sittenkään anna ollenkaan koko kesänä. Mies kertoo, ettei saa olla missään tekemisissä minun kanssa, hyvä että saa olla lapsen kanssa tekemisissä. Salaa sitten pidetään yhteyttä. Harmittaa, suututtaa. Nyt meillä on tosi hyvät välit (eroa tehtiin pari vuotta, soudettiin ja huovattiin, itkettiin, vihattiin, rakastettiin, kaivattiin), ja olen niin onnellinen, lapsen takia. Mitään kaunaa tai katkeruutta ei välillämme enää ole. Ja, juuri kun saimme välimme korjattua, tuli uusi asia, joka näyttää pilaavan välimme, tämä uusi nainen.
Tekeekö aika tehtävänsä tässäkin asiassa, vai aikooko tämä nainen aina olla meidän ja siis varsinkin lapsen ja isän välissä? Isä on aina ollut ihan vauvasta asti paljon lapsen kanssa, ja nyt sitten yhtäkkiä " häviää" , ja lapsikin vähän ihmettelee kun isä ei pidä yhteyttä kuten ennen.
Yritin olla hyvä ja kärsivällinen, mutta mittani alkaa olla täysi, ja ajattelin, että annetaan sitten akalle periksi ja saa mitä haluaa. Voi vaan olla, että kun minä en enää pidä yhteyttä ja yritä pitää hyviä välejä, aviokriisi tulee siihen perheeseen. Mutta, sitähän se näköjään haluaa.
Kommentit (15)
En näe mitään syytä olla yhteydessä omaan eksääni sen enempää kuin lasten asioiden takia on välttämätöntä. Nykyään välit ovat ihan neutraalit ja hyvät, mutta on ollut sellainenkin aika, ettei eksä suostunut puhumaan minulle mitään. Hyvin silti saatiin lapset hoidetuksi. Välttämättömät tiedonannot sähköpostilla tai tekstareilla.
En myöskään tykkäisi jos nykyinen aviomieheni pitäisi omaan eksäänsä yhteyttä välttämätöntä enempää.
Tuo mitä kirjoitit omasta eksästäsi, eli että hän ottaa sinuun yhteyttä puolisoltaan salaa kun puoliso " ei anna lupaa" kuulostaa enemmän lapselta kuin aikuiselta... jotenkin veikkailisin, että eksäsi puolisolla ei välttämättä ole mitään lapsia vastaan, mutta ei vain halua " sinua omaan kotiinsa" , fyysisesti eikä henkisesti vaikuttamaan.
Ehdotan, että kokeilet pitää etäisyyttä eksään, mutta älä vähennä suunniteltuja tapaamisia. Lapsille on kuitenkin hyvä pitää mahdollisimman hyvät suhteet isäänsä, vaikka isä olisikin vähän kyspymätöntä sorttia...
että selvästikin pidät lasta jotenkin omana omaisuutenasi, kun puhut siitä " annatko" lapsen ja että vaadit, että sinä tapaat naisen ennen kuin lapsi pääsee heille.
Kysytkö itse lupaa eksältäsi siihen, keitä ihmisiä lapsesi tapaa kodissanne? Tai jos lapsenne seurassa on joku aikuinen tai joku hoitaa lasta?
En usko eikä tarvitse. Mutta myöskään lapsen isä ei tarvitse sinun lupaasi siihen, saako _hänen_ lapsensa viettää aikaa hänen puolisonsa kanssa.
Joo, tiedän, että eron jälkeen voi olla vaikeaa antaa sitä vastuuta ja valtaa toiselle vanhemmalle. Älä kuitenkaan putoa tuohon ansaan, voin kertoa, että tuolla suhtautumisella saatat vaikeuttaa lapsesi välejä isäänsä, ja siitä taas kärsii kaikkein eniten se lapsi!
Ja yhteydenpito pitää tehdä nyxältä salaa? Kuinka vanha lapsi on? Ja kuinka vanha tämä ex:n nyxä on?
Jos tuo kertomasi pitää paikkansa niin paskaan on ex kätensä lykännyt. Ja varmaan tajuaa sen jo itsekin.
Ex ja vaimo asuvat toisessa maassa. Siksi pidämmekin yhteyttä ehkä enemmän kuin jos asuisivatkin tässä lähellä tai edes Suomessa. Lapsi on nähnyt isäänsä viimeksi syyskuussa, ja siksi olisikin mielestäni tärkeää että saavat nähdä " ei niin livenä" web-kameran välityksellä. Seuraavan kerran kai näkevät ensi kesänä, eli isä ottaisi lapsen. Jos he tapaisivat säännöllisesti " kerran kuussa viikonloppu" tai " joka toinen viikonloppu" en varmaan yrittäisikään pitää yhteyttä sen enempää, riittäisi yhteydenpito haku- ja tuontitilanteissa.
en halunnut tätä aluksi kertoa, jos joku tuttu sattuu tunnistamaan, mutta samapa tuo.
että tämä nainen ei siis anna miehen tulla skypeen lapsen kanssa juttelemaan. Ja, lapsi kun haluaisi kaiken kertoa ja näyttää isille. Uudet lelut, uudet oppimansa asiat jne. Ymmärrättekö nyt?
Lapselle, joka ei ymmärrä kaikkea, kävi näin, että olisi isi joka oli maailman paras isi ja teki " kaiken" , sitten hävisi ja pitää yhteyttä tosi harvoin = hylkäsi hänet. kun erosimme, asui vielä suomessa ja otti lasta vähintään pari kertaa kuukaudessa. sitten muutti ulkomaille, ja pikkuhiljaa on yhteydenpito vähentynyt. skypeen tullaan kun nainen on töissä tms.
Siis epävarmuudestahan tuo nyxän asenne johtuu. Pelkääkö, että yrität pokata exän takaisin webbikameran avulla?;)
Naimisissa ovat olleet muutaman kuukauden. Lapsi 4v. Nainen reilu parikymppinen kai.
ap
4-vuotias on vielä pieni, kyllä vanhempien pitäisi pystyä keskustelemaan hänen asioistaan.
Nyxä on siis epävarma asemastaan, tilanne saattaa parantua kunhan saa itsevarmuutta. Mutta eihän lasta voi laittaa maksamaan aikuisten mielialoista. Juttele exän kanssa asiasta asiallisesti, kyllä exäkin tajuaa tilanteen. Exän pitäisi nyt laittaa asiat arvojärjestykseen.
olen vain harmissani. :) Ymmärrän kyllä tätä naistakin, itsekin olen mustasukkainen luonne, mutta on kuitenkin kyse lapsen ja isän väleistä - isän, joka oli aina läsnä sen jälkeenkin kun erosimme, ja nyt lapsi ihmettelee, kun ovat skypessä pari minuuttia ja kohta jo isän pitää mennä.
Lähinnä tässä kai on kyse siitä, että minä olen olemassa. Mutta exäni sanoi myös, että " hyvä että saan olla lapsenkaan kanssa yhteydessä" . Heillä on muuten onnellinen suhde, eivät riitele jne, kuten taas me riitelimme koko ajan. tämä nainen kuulema ei meinaa kestää ajatella, että miehellä on lapsi toisen naisen kanssa. Hänellä kun ei ole lapsia. Myös ex-anoppini on hieman näreissään, koska vieraili heillä joulun tienoilla, ja miniä ei ollut oikein tykännyt että oli puhunut lapsesta (ja minusta, olen kuitenkin lapsen äiti ja aina tekemisissä mummin kanssa, kun on kyse näin pienestä lapsesta). Ex anoppi oli sanonut, että tiesit kun menit naimisiin että miehellä on lapsi.
Harmittaa. En halua mitään riitatilannetta kenenkään kanssa, välit ovat lämpimät niin ex-anoppiin kuin lapsen isäänkin, ennen ei ollut kumpaankaan. Ja nyt sitten tulee nainen joka sotkee kaiken, no, ei kaikkea mutta kuitenkin. Jos minä vonkaisin miestä takaisin tai olisin muuten ilkeä, ymmärtäisin häntä todellakin.
Ap
mutta vaikutat ap harvinaisen fiksulta ja lämpimältä ihmiseltä. Joskus niinkin tällä palstalla:)
missä tollasia mustasukkasia naisia kasvaa?!minusta on todella tyhmää että nykyinen nainen yrittää tuhota lapsen ja isän välejä mielestäni isän täytyy tehdä uudelle naiselleen selväksi että lapsi on aina osana hänen elämää halusi tämä nainen sitä tai ei mutta niin se vaan menee. Älä ap anna periksi pidä kiinni lapsen oikeudesta saada pitää yhteyttä lapseensa
Exäsi yrittää nyt luovia tilanteessa. Hänellä on tuore vaimo jonka kanssa alkuhuuma vielä päällä, toisaalta tajuaa varmasti itsekin miten paska tilanne on hänen isyytensä kanssa. Nyxää varmasti v..tuttaisi vielä enemmän jos saisi tietää, että olet hyvissä väleissä _hänen_ anoppinsa kanssa.
Tuolla liitolla tuskin on kovin ruusuista tulevaisuutta kunhan arki(suus) tulee kuvioihin, joten odottele tilanteen etenemistä.
Olimme melkein " ilmiriidoissa" lapsen isän äidin kanssa, nykyisin ex-anoppini on, voisinpa sanoa, ystäväni. Ja tiedän, että minussakin oli paljon vikaa kun emme tulleet toimeen. Tiedän, että miehen nykyinen on vielä " kokematon" näissä asioissa, ja siksi yritinkin " tehdä lähempää tuttavuutta" ja tehdä aloitteen tuttavuudellemme. Lapsenikin on tosi sosiaalinen ja haluaisi aina että kaikki on kavereita jne. siksi yritin aina lähettä miehen nykyiselle terkkuja, kortteihinkin laitettiin aina hänen nimensä jos ei ollut kyse isänpäiväkortista tms. Omasta mielestäni olen ottanut häntä ja hänen tunteitaan huomioon, mutta mikään ei näköjään riitä. :(
Kaipa jatkan samaan malliin kuin ennenkin ja " nielen ylpeyteni" . Lapsi ei kuitenkaan vielä näistä ymmärrä, vain sitä ihmetteli, että tänäänkin isi oli niin vähän aikaa skypessä ja taas hänen piti mennä, vaikka viimekerrasta on viikkoja (lapsen näkökulmasta - vuosia). Jouluna soitettiin isille, mutta isi ei koskaan soita meille.
Ymmärtäisin isääkin, jos olisi ollut jotenkin etäisempi kun olimme yhdessä. Mutta oli oikeasti niin lapsen kanssa, kuin äiti. Joskus olen joillekin sanonutkin, että on parempi isänä kuin minä äitinä. Siksi niin harmittaakin, että " isä vedetään pois" .
Kiitos kaikille vastanneille.
T. Ap
Vierailija:
mutta vaikutat ap harvinaisen fiksulta ja lämpimältä ihmiseltä. Joskus niinkin tällä palstalla:)
Minä sitä kovin ihmettelenkin, 2. Lapseni isä oli se isä, joka olisi imettänytkin jos olisi ollut rinnat ja maitoa. Vaihtoi kakkavaippoja, vei ulos, nukutti, hoisi, jne jne.
Kuulostan tosi katkeralta, mutta sitä alan ollakin, koska oikeasti saimme välimme juuri sellaisiksi kuin niiden pitäisikin lapsen näkökulmasta olla, ei enää rakkauden tunteita, ei katkeruutta tai vihaa, hyvät lämpöiset välit, ja lapsella hyvä olla.
Näköjään sitten tunkeuduin liikaa heidän elämäänsä, kun halusin kertoa lapsen kehitysvaiheista ja kaikesta uudesta mitä lapsi oppi.
Nyt en sitten enää yritä. Mies ei koskaan näyttänyt siltä, että ei olisi halunnut kuulla mitä kerroin, sanoi aina kiitos kun kerroit, ihana kuulla. Lapsi ja naikkonen ovat nähneet yhden kerran, ja se oli mennyt kuulema hyvin, mutta sen verran pidän äidin oikeuksia, että jos pitemmäksi aikaa lapsen annan (kyseessä vähintään kuukausi) kesälomalle heille, haluan tavata. Ehkä sitten vaadin liikaa. Tuskin tämä nainen haluaa lasta heille.
Ja, en ole ennen tätä päivää sanonut naista akaksi tai naikkoseksi, mutta suututtaa vain niin pirusti, että menetin malttini. Niille vaan tiedoksi, jotka meinaavat kommentoida, että jos tuohon sävyyn nimittelen naista ei ihmekkään jos ei halua olla tekemisissä.