Voiko uusi suhde onnistua heti eron jälkeen?

Miten lapset ovat reagoineet?

Up

Miksikäs ei voisi. Itse erosin huhtikuussa 13-vuoden suhteesta, josta 8 vuotta olimme naimisissa. Aloin pari päivää eron jälkeen tapailla uutta ihanaa miestä, joka osoittautui kaikilla tavoin paremmaksi kuin entinen aviomieheni. Minä tunsin sen aika pian, että tässä tulee olemaan se mies, jonka kanssa olen loppuelämäni. Aloimme seurustella aika pian, ja nyt olemme jo asuneetkin hetken aikaa yhdessä. Tarkoitus olisi lähiaikoina ostaa yhteinen asunto.

Koen olevani tämän uuden mieheni kanssa paljon onnellisempi kuin koskaan, vaikka meillä menikin ex-miehen kanssa ihan hyvin. Ei mielestäni ole mitään järkeä pysytellä eron jälkeen yksin, jos tapaa uuden ihmisen jonka kanssa palaset loksahtaa kohdalleen. Uuden ihanan kumppanin avulla vanha suhde unohtuu varmasti äkkiä, ja voi hyvillä mielin katsoa tulevaan :)

N33

Halusin eron pitkästä suhteesta lopullisesti. Olimme yli 20 vuoden aikana olleet jo muutaman kerran erossa n. vuoden kerrallaan ja ylikin. Lopulta päätimme yrittää vielä sen yhden kerran tosissaan ja mentiin naimisiinkin, sitä vaihetta kesti yli viisi vuotta. Yhteinen lapsi oli syntynyt muutama vuosi aiemmin ja viimeisen kerran yhteenmuuttaessa hän oli vielä alle kouluiän. Olin harkinnut eroa monta vuotta mutta sitten lopulta keräsin rohkeuteni ja hain eroa. Puolen vuoden päästä eron virallinen osa oli täytetty ja se oli suuri helpotus. Samaan aikaan tapasin vahingossa miehen johon rakastuin - ja hän minuun, asialle ei voinut mitään, järki ei ollut mukana. Nyt viisi vuotta myöhemmin asumme yhdessä. Lapsi on aikuinen ja muuttanut kotoa vuosi sitten.

Omien kokemusteni perusteella uusi suhde eron jälkeen ei toimi saman kumppanin kanssa. Toki meistä ihmisistä kaikki on erilaisia ja ehkä se onnistuukin joidenkin kohdalla. Eron jälkeen deittailuelämän jatkaminen on muutenkin tosi vaikeaa. Aiheesta tarttui silmään myös tuore blogi, jossa on hyvin puntaroitu juurikin tätä tilannetta: http://www.menaiset.fi/blogit/deittailuelamaa/uusi-suhde-eron-jalkeen-kuinka-paasen-elamassa-eteenpain

Voi.

Noo itse tein eroa viimeiset 3 vuotta, ja viimeisenä vuotena olin täysin irtaututunut jos exästä. Meillä ei ollut enää mitään puhuttavaa, tai yhteistä. Olimme vain kämppiksiä (jos edes sitäkään). En kaivannut miestä, enkä hänen seuraansa. Olin käsitellyt eromme syyt jos aikaa sitten (kävimme terapiassa) ja tiedostin missä meni vikaan. En syyttänyt siitä ketään. Erosimme ns. yhteisestä päätösestä ja teimme ratkaisut niin että ero on helppo molemmille (meillä oli kaksi lasta). Kun mies vihdoin lähti, huokasin helpostuksesta. En itkenyt kertaakaan, enkä tuntenut oloani yksinäiseksi.

Tapasin nykyisen mieheni 3kk eron jälkeen. Hän itse oli eronnut muutama kuukausi takaperin, ja oli myös tehnyt eroa pitkään. Oli onnellinen, kun ero päätös oli vihdoinkin selvä ja oli valmis siirtymään eteenpäin. Asuivat vielä pari viikkoa yhdessä, kun me tapailimme (ei päässyt asunnosta eroon nopeasti).

Tiesimme että olimme löytäneet oikeat. En tiedä mistä, mutta kummallakin oli ollut samanlaiset ongelmat edellisessä suhteessa, ja samanlaiset halut tulevaisuudelta..

Olemme menossa naimisiin, eikä kumpikaan ole katunut/surrut menneisyyttä :)

Aikamoni nainen näyttää rynttäävän suhteesta toiseen. Ovatko he näitä läheisriippuvaisia? Miten muka käsitellään ero jo liiton aikana? Muistitteko kertoa miehellenne, että nyt minä tässä käsittelen eroa ja ilmoitan sitten joku kaunispäivä kun aika on kypsä erolle?

Kyllä jokaiselle tekisi hyvää asua eron jälkeen vuosi tai kaksi yksin, jotta ymmärtää etteivät suhteet ole mitään kertakäyttökamaa ja jotta lähtee puhtaalta pöydältä uuteen suhteeseen. Varsinkin jos vielä on lapsia. Miettikää millainen shokki se on lapsille kun äippä raahaa tuikituntemattoman miehen kotiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Aikamoni nainen näyttää rynttäävän suhteesta toiseen. Ovatko he näitä läheisriippuvaisia? Miten muka käsitellään ero jo liiton aikana? Muistitteko kertoa miehellenne, että nyt minä tässä käsittelen eroa ja ilmoitan sitten joku kaunispäivä kun aika on kypsä erolle?

Kyllä jokaiselle tekisi hyvää asua eron jälkeen vuosi tai kaksi yksin, jotta ymmärtää etteivät suhteet ole mitään kertakäyttökamaa ja jotta lähtee puhtaalta pöydältä uuteen suhteeseen. Varsinkin jos vielä on lapsia. Miettikää millainen shokki se on lapsille kun äippä raahaa tuikituntemattoman miehen kotiinsa.

Niin ja muistavatko kertoa myös lapsille, että käsittelen tässä eroa isästänne vaikkei olla vielä erottu ja uuteen kotiin muuten muttaa sitten uusi isäpuolenne Jari? Ei ihme että nykylapset oireilee. Sama koskee tietysti miehiä, jotka vaihtavat lennosta.

ei voi,

Jostain syystä se on useimmiten mies joka heti löytää tai etsii uuden kun on erottu vasta edellisestä. Naiset saattavat olla yksin jonkun aikaa. Ainakin siis kun kyseessä ovat päälle 30v ihmiset. Nuorilla vähän eri tyyli kyllä.

Lisäksi kun mies on päälle 40v niin monesti se uusi nainen saattaa olla reilusti exää nuorempi. Naiset yleensä valkkaavat oman ikäisen eikä mitään pikkupoikaa tilalle.

Mistä te löydätte näitä suhteita heti?

Voi onnistua. Muiden mielipiteistä ei pidä välittää.

Vierailija kirjoitti:

Siihen tosiaan vaikuttaa se, tuliko ero puun takaa, vai työstikö eron jo etukäteen.

 

avioeroguru kari kiianmaa sanoo uusperheiden eroprosentin johtuvan siitä, että liian nopeasti rynnätään uuteen suhteeseen. Hän sanoo työstämisen mittariksi sen, että kun erosta on päässyt yli, niin tuntee olevansa täysin eri ihminen kuin ennen eroa.

 

sanotaan myös, että jos et työstä eroasi, niin toistat uudessa suhteessa kaikki samat virheet kuin ennenkin. Eli 50 % eroon johtavista syistä seuraavat mukana uuteen suhteeseen.

Pitää ehdottomasti paikkansa. Jos muistoissasi palailet takaisin eksääsi ja yhteiselämään kovin usein, niin se on merkki siitä, että vanhan käsittely on vielä kesken. Huonoimmillaan otat laastarisuhteen, helpottamaan vanhan unohtamista. Juuri huonommin et voisi toimia, ja saat laastarista hyvin katkeran ihmisen itseäsi kohtaan. 

Ehdottomasti ole myös rehellinen arvioidessani omaa osuuttasi suhteen hoidosta ja eron syistä. Jos eksä oli narsisti ja väkivaltainen ja omistushaluinen sika, niin ok. Mutta analysoi myös oma käytöksesi, ja saamasi kritiikki suhteessa. Oliko siinä korjattavaa kuitenkin? 

Mitä se eron työstäminen oikein on? Mitä siinä pitää työstää? Saati surra? Erottuani en rehellisesit sanottuna jäänyt kaipaamaan yhtään mitään tai keksinyt mitään, mitä olisi pitänyt jotenkin työstää. Saman tien myönsin itselleni olleeni ihan väärän ihmisen kanssa naimisissa. Olisi pitänyt erota jo paljon ennen naimisiin menoa ja jo pari vuotta seurustelun aloittamisesta. Uuden suhteen aloitin 3,5 kk eron jälkeen. Ei sekään ole ongelmaton ollut, mutta ei ne ongelmat mistään vanhasta liitosta tai sen kästtelemättömyydestä johtuneet. Niitä ongelmia vain on silloin tällöin ja sillä selvä.