Miksi naiset vaihtavat sukunimensä mennessään naimisiin?

Toivottavasti aiotte katkaista tuon ketjun tuolta osin ja vanhin tytär on yhtä arvokas suvunjatkaja kuin poikakin.

Nyt ei ole kuin kahdella eri nimellä, se on jo kohtuullista.

vain ovat yksinkertaisia.

Onko tmä todellakin joillekin elämä suurempi kysymys joillekin ja tästä on kaivettava jokin merkitys johonkin?



Kukaan ei muuten koskaan aloittele ketjua " miksi joku ei vaihda nimeään naimisiin mennessään" tai " miksi mennä naimisiin elei halua vaihtaa koko perheelle samaa nimeä, eläisivät avokkeina" , eli niitä jotka vaihtavat nimensä ei taida paljoakaan vaivata toisten nimen vaihdot/vaihtamattomuudet.



Miksi oman nimensä pitneitä vaivaa se, että kaikki eivät sitä pidä?

Mikä asiassa ahdistaa teitä oman nimenne pitäneitä? Kyseessä on nykyisin valinta ja jokaisella lienee omat syynsä siihen, vaihtaako nimeään vai ei. Ei siinä ole mistään sen kummemmasta kysymys. Mikä siinä nimenvaihdossa siis nyppii teitä?

Vierailija:

Onko tmä todellakin joillekin elämä suurempi kysymys joillekin ja tästä on kaivettava jokin merkitys johonkin?

Kukaan ei muuten koskaan aloittele ketjua " miksi joku ei vaihda nimeään naimisiin mennessään" tai " miksi mennä naimisiin elei halua vaihtaa koko perheelle samaa nimeä, eläisivät avokkeina" , eli niitä jotka vaihtavat nimensä ei taida paljoakaan vaivata toisten nimen vaihdot/vaihtamattomuudet.

Miksi oman nimensä pitneitä vaivaa se, että kaikki eivät sitä pidä?

kun ahdistut pohtimaan tuollaista...

jo alunperin ja lapsesi saaneet sen, olisitte tismalleen samassa tilanteessa, mutta välttyisitte uudelta rumbalta kun tulee uusi ero...

jota ei voi saada. Kuka tahansa voi ruveta " Virtaskaksi" , koska laki turvaa sen.

emmekä ole suunnitelleet avioeroa. Jotkut voivat oikeasti rakastaa toisiaan ja viihtyä yhdessä. En suunnittele elämääni tyyliin :sitten kun eroan.



Jos se on sinun tapasi elää, on hyvä, ettet ole vaihtanut nimeäsi...



t:94

Miehen sukunimi rumempi, mutta sama se, en kaipaa mitään muistutusta sukujuuristani!

101

Vierailija:

Ensinnäkin meillä ainakin on lasten hoitajiin ja opettajiin niin hyvät välit, että tietävät keiden äiti olen. Silti esittelen aina itseni koko nimellä.

Toisakseen, tapanani on esitellä itseni. Kun soitan oudommalle opettajalle tai hoitajalle, kerron tietysti kuka olen (koko nimeni) ja kenen äiti. Jollain muullakin lapsella voi olla sama sukunimi eikä pelkkä oman nimen kertominen selvennä, kenen äidistä on kyse (olipa eri tai sama sukunimi).

Siskoni on opettaja ja sanoi olevan rasittavaa se, että joku äiti / isä soittaa ja olettaa opettajan tajuavan heti, kenen vanhemmasta on kyse. Opettajalla on muutama muukin oppilas luokassa ja joskus menee hetki ennen kuin hoksaa, että kullanmurun äiti sieltä nyt soittaa. Helpointa siis on, että jokainen vanhempi kertoisi esittäytymisen jälkeen kenen vanhempi on. Silloin päästään heti asiaan.

tai Pihla-Tuuli?

Se niinkuin kuuluu asiaan. Tuosta sukunimestä tuli siis meidän perheen sukunimi, se ei enää ollut mikään miehen sukunimi (yhtälailla olisimme varmaan voineet ottaa yhteiseksi nimeksemme entisen nimeni, metta tämä oli parempi meille).

Kun ensimmäinen lapsemme syntyi parin vuoden kuluttua, hän sai luonnollisesti meidäa sukunimemme, ei siis isän tai äidin nimeä vaan perheen sukunimen.

Näin on teitysti myös kaikilla muillakin lapsilla asian laita.

Perheemme on perhe, joka on sukua keskenään, niinpä meillä on yhteinen sukunimi. Ensimmäiset ja toiset etunimet ovat asia erikseen. Perheellämme oli alunperinkin taroitus olla perhe hamaan tulevaisuuteen, joten tämä oli luontevimman tuntuinen vaihtoehto.

enkä kyseenalasitanut sitä laisinkaan. Ja uskokaa tai älkää, minulla on ylempi kk-tutkinto - ja silti vaihdoin.



En löytänyt yhtään syytä, miksi olisin pitänyt vanhan nimeni. Haluan, että koko perhe on samanniminen, helpottaahan se sukututkimustakin sitten joskus.

Sukulaisuussuhteen nimenä meillä on toisistamme puoliso. Jompikumpi meistä aikanaan perii toisensa yhdessä lasten kanssa (jollemme kuole yhtäaikaa), perintöverotuskaan ei ole sama kuin vierailla. Kyllä meidät hyvin läheisiksi siinä tilanteessa lasketan.

Avioliittoamme on jatkunut lähes parikymmentä vuotta, tiivis perhe olemme. Lapsetkin ovat yhteisiä. Heille olemme sukulaisuussuhteeltamme vanhemmat, isä ja äiti, he taas ovat meidän poikia ja tyttäriä, keskenään taas sisaruksia.

Kaukaisemmista sukulaisistamme voimme puhua minun tai mieheni puoleisista sukulaisista. Noin puolelle miehen puoleisista sukulaisista on sama sukunimi kuin meillä (niillä miehen isän puoleisilla).

T. 30

Lapsenne ovat keskenään ja teille, mutta te ette ole.

Leski saa vain oman puoliskonsa omaisuudesta - se ei ole perintö. Lapset perivät sen vainajan.

Leski saa puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, ei oman osansa. Lapset saavat sitten sen toisen puolen. Avoparilla kaikki menee lapsille.

Omaisuus on yhteinen (jos ei ole avioehtoa), leski saa siitä sen oman osuutensa. Perintö se ei ole - mikä seikka tässä oli se OLENNAINEN asia.



36