Kaikki muut tulee uskoon,jotka haluaa,minä en.En kelpaa Jumalalle.
No niin,tuossa otsikossa asian ydin tulikin.Luin taas uusinta Hyvä Sanoma-lehteä,ihmiset kertoi uskoontulostaan,kuinka jonkun rukouksen jälkeen saivat tulla uskoon.
Minä olen rukoillut 30 vuotta,enkä ole tullut.Alan olla jo aika katkera.Kohta en jaksa edes rukoilla.
Olen masentunut ja masennun joka päivä lisää tämän asian takia.Minulla ei ole ollenkaan edes elämän halua.
Eikä tartte kenenkään irvileuan tulla aukomaan päätään tähän ketjuun.
Uskovaisilta toivoisin vastauksia.
Kommentit (60)
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa.
Alat lähteä pois kotoasi ja katsomaan maailmaa ja mitä kaikkea hyvää on luotu ja opettelet ajattelemaan että sinäkin olet yksi hyvä luotu asia tässä maailmassa. Mene vaikka kukkakauppaan ja katso kuinka monia erinäköisiä kukkia on olemassa, eri värisiä, kokoisia, hajuisia. Myös ihmisiä on erilaisia ja jokaista ihmistä joku pitää ihanana ja kauniina.
Olet rukoillut, mutta oletko avannut silmiäsi nähdäksesi ne vastaukset?
Ja se toinen vaihtoehto... No, sanottakoon että suurin osa näistä jotka ovat "isosti hurahtaneet" uskoon ovat langenneet paholaisen valoon. Ensin ajattelin muotoilla tämän hieman rankemmin mutta jos uskon löytämistä kaipaat niin ehkä kehoitan miettimään tuota ensimmäistä vaihtoehtoa ja unohtamaan että edes mainitsin siitä toisesta vaihtoehdosta (johon halutessasi voit tutustua vaikkapa uskontojen uhrit -sivulta).
Oletko aivan vilpittömästi rukoillut Jumalaa. Minä rukoilin teini-iässä, että Jumala johdata mut oikealle tielle äläkä anna mun joutua helvettiin. Rukoilin siis vain Jumalaa, en Jeesusta, pyhää henkeä enkä muitakaan luotuja.
Uskossa olen ollut 13 vuotta, en tosin kristinuskossa. Jumala ei johdata harhaan yhtäkään, joka oikeasti uskoo Häneen ja joka rukoilee vain ja ainoastaan Häntä.
Sinä olet uskossa, ei siis hätää! Olet menossa taivaaseen. Olen samaa mieltä kuin joku aiempi kirjoittaja siitä, että uskonvarmuus on se, mitä sinä kaipaat. Minäkään en ole suurten kokemusten ihminen, joten mielestäni voit tässä vaiheessa joko 1) hyväksyä sen, että olet jo pelastunut tai 2) etsiä itsellesi sopivan kristillisen seurakunnan, josta saat lisää tukea itsellesi. Teet mitä tahansa, niin usko on armon lahja, sinä vain olet, Taivaan Isän kädellä.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 16:32"]
Minua myös ahdistaa uskovaisten ihanat kertomukset, miten joku tai he pelastettiin? Missä se Jumala oli, kun multa kaikki vietiin?
[/quote]
Mulla tuli sanoistasi mieleen Job, jolta vietiin kaikki.
Kärsimyksen ja kivun kohdatessa ei monesti ole sanoja.
Itse olen kuitenkin kärsimyksen ja kivun keskellä saanut lohtua siitä, että Jumala on lähellä ja pitää kiinni. Hänelle voi myös huutaa tuskan ja kivun. Aina ei voi ymmärtää, miksi jotain tapahtuu. Se tuo kuitenkin lohtua ja toivoa, että saan kaikki tilanteet ja ihmiset ja itseni jättää Jumalan käsiin. Tiedän, että Isälle voin myös raivota lapsen lailla. Ja tiedän, että Jeesus ymmärtää. Hänelle kärsimys, kipu ja hylkääminen ovat tuttuja asioita.
Jobin sanoin: "Minä tiedän, että lunastajani elää." Minä tiedän, että Jeesus elää. Hänen kanssaan saan kulkea tässä maailmassa, johon kuuluu ilon lisäksi kärsimystä. Ja hän vie minut perille, jossa onkin sitten enää iloa!
Toivottavasti sinulla on ihmisiä, joiden kanssa jakaa tuska. Ja jos ei ole, toivottavasti saat sellaisia elämääsi.
Rukoilen että Jumala pelastaa minut Jeesuksen ristinkuoleman tähden.En mitään muuta.Koska mitään muuta ei ole.Tähän en kaipaa mitään muuta oppia.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 21:55"]
Oletko aivan vilpittömästi rukoillut Jumalaa. Minä rukoilin teini-iässä, että Jumala johdata mut oikealle tielle äläkä anna mun joutua helvettiin. Rukoilin siis vain Jumalaa, en Jeesusta, pyhää henkeä enkä muitakaan luotuja.
Tälle siis tarkoitin sen vastaukseni,ketä rukoilen ja millä perusteella...
Uskossa olen ollut 13 vuotta, en tosin kristinuskossa. Jumala ei johdata harhaan yhtäkään, joka oikeasti uskoo Häneen ja joka rukoilee vain ja ainoastaan Häntä.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 16:32"]
Minua myös ahdistaa uskovaisten ihanat kertomukset, miten joku tai he pelastettiin? Missä se Jumala oli, kun multa kaikki vietiin?
[/quote]
Mulla tuli sanoistasi mieleen Job, jolta vietiin kaikki.
Kärsimyksen ja kivun kohdatessa ei monesti ole sanoja.
Itse olen kuitenkin kärsimyksen ja kivun keskellä saanut lohtua siitä, että Jumala on lähellä ja pitää kiinni. Hänelle voi myös huutaa tuskan ja kivun. Aina ei voi ymmärtää, miksi jotain tapahtuu. Se tuo kuitenkin lohtua ja toivoa, että saan kaikki tilanteet ja ihmiset ja itseni jättää Jumalan käsiin. Tiedän, että Isälle voin myös raivota lapsen lailla. Ja tiedän, että Jeesus ymmärtää. Hänelle kärsimys, kipu ja hylkääminen ovat tuttuja asioita.
Jobin sanoin: "Minä tiedän, että lunastajani elää." Minä tiedän, että Jeesus elää. Hänen kanssaan saan kulkea tässä maailmassa, johon kuuluu ilon lisäksi kärsimystä. Ja hän vie minut perille, jossa onkin sitten enää iloa!
Toivottavasti sinulla on ihmisiä, joiden kanssa jakaa tuska. Ja jos ei ole, toivottavasti saat sellaisia elämääsi.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 21:55"]
Oletko aivan vilpittömästi rukoillut Jumalaa. Minä rukoilin teini-iässä, että Jumala johdata mut oikealle tielle äläkä anna mun joutua helvettiin. Rukoilin siis vain Jumalaa, en Jeesusta, pyhää henkeä enkä muitakaan luotuja.
Tälle siis tarkoitin sen vastaukseni,ketä rukoilen ja millä perusteella...
Uskossa olen ollut 13 vuotta, en tosin kristinuskossa. Jumala ei johdata harhaan yhtäkään, joka oikeasti uskoo Häneen ja joka rukoilee vain ja ainoastaan Häntä.
[/quote]
[/quote]
Äh ei tuo lainaus ihan oikein mennyt...mutta siis asian ydin on,että Jumala pelastaa syntisen vain Jeesuksen ristinkuoleman kautta.Ja Jeesus ei ole luotu,Hän on ollut alusta asti...
Muistaakseni olen joskus ollut itsekin tuossa tilanteessa. Hyvä uutinen on, että siitä on mahdollista päästä pois. Kuulostaa siltä, että luotat ap vielä omaan voimaasi ja yrität saada itse itsesi uskomaan. Se ei onnistu. Ennenkuin Jeesuksen voima voi toimia meissä, meidän on luovuttava omasta voimastamme.
Vasta sitten kun olet vakuuttunut, että sinusta itsestäsi ei ole uskomaan ja uskovaiseksi, voit huomata kuinka Jeesus itse vaikuttaa sinussa uskomisen.
Sinun tilanteessa joskus aiemmin muistaakseni päätin, että nyt riitti. Päätin lopettaa rukoilemisen ja kaiken hengellisten asioiden ajattelemisen, koska en vaan jaksanut enää - minulla ei ollut tuossa tilanteessa siis mitään muuta vaihtoehtoa. Olin niin väsynyt omaan suorittamiseeni. Aloin voida paremmin. Huomasin kuinka se kaikki pyristely ei ollut johtanut mihinkään - paitsi tappioon, joka oli väistämätön. Emme voi tehdä itse MITÄÄN, koska itsessämme olemme synteihimme kuolleita. Vain Jeesus elää uskovissa. Ehkä voit ap rukoilla, että Jeesus ottaisi kaiken oman voimasi pois? Jos koet olevasi voimaton, on sinulla todennäköisesti vielä omaa voimaa jäljellä. Kaikki myötätuntoni on puolellasi, kuka tahansa väsyisi tilanteessasi. Tällaisiin ongelmiin tuntuu usein vaikealta saada apua, monet kai vaan yksikseen tuskailevat näiden asioiden kanssa. Terveen uskon kyllä tunnistaa ilosta ja rauhasta, siitä että saa levätä eikä tarvitse enää yrittää mitään. Juuri siksihän Jeesus lähetettiin kuolemaan meidän puolesta, että meistä tulisi vapaita.
Itse olen saanut apua tämän sivuston luennoista: www.sanaveli.com. Siellä on myös ääniversiot luennoista, jos ei jaksa lukea tekstejä.
Kiinnitä katseesi Jeesukseen ja siihen, mitä hän on tehnyt. Siitä tulee uskon varmuus. Haluat olla Jeesuksen oma. Se riittää. Oleellisinta uskossa on se, että Jeesus on kuollut ristillä puolestamme ja noussut ylös. Hänen tekonsa on meidän pelastuksemme ja uskon varmuutemme. Meidän ei tarvitse kiinnittää katsettamme omiin tekoihimme ja tunteisiimme, vaan yksin siihen, mitä Jeesus on. Hän on tehnyt kaiken. Hän on hyvä ja rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet. Luota siihen. Aina, jos käännän katseeni pois Jeesuksesta vaikkapa omiin tekoihini, varmuus horjuu. Mutta kun laitan kaiken luottamukseni Jeesukseen, en pelkää.
Minulle uskoontulo on ollut hidasta kasvamista. Harvoin käy niin, että Jumala yhtäkkiä ilmestyisi ihmiselle. Se on tarpeetonta. Jumalan työ näkyy tässä maailmassa ja Jumalan tahto löytyy Raamatusta. Uskominen on oikeastaan sitä, että suostuu Jumalan tahtoon.
Maailmassa tapahtuu paljon pahaa, tämä ei ole paratiisi. Jumala loi ihmisen kuvakseen, tästä syystä ihmisellä on järki ja vapaa tahto. Tämän kääntöpuolena on se, että ihmiset voivat tehdä myös pahoja asioita. Usein ihmisten pettymys Jumalaan johtuu siitä, että hyville ja uskovillekin tapahtuu pahaa. Oikeasti pahanteko johtuu ihmisen vapaasta tahdosta, eikä siitä, että Jumala tahtoisi ihmisille pahaa.
Itselleni tärkeää on Raamattu, muu kristillinen kirjallisuus ja yhteisöllisyys. Kirkolla on tässä myös roolinsa.
Yksi kirjavinkki:
- Railas, Viktor: Uskonoppi
Sekä linkkivinkki: http://sanapapilta.blogspot.fi/2012/06/papilta-kysyttya-7.html
(alempana sivulla käsitellään epäilystä)
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2014 klo 20:45"]
Tässä muutamia faktoja tilanteeseesi kuvauksesi perusteella:
- Olet uskossa, olet Jeesuksen oma
- Olet matkalla taivaaseen
- Ole siis huoleti ja rauhassa
- Tunteista viis, ei sen tartte tuntua miltään - faktat on yllä.
Kiitos,haluaisin uskoa tähän,mitä kirjoitit...kuitenkin hiipii epäilys,entä jos en olekaan uskossa...miten voisin saada varmuuden?
Jo pelkästään se, että pohdit tällaista, kertoo, että olet uskossa! Pelkkä tahtoo uskoa Jeesukseen riittää ja sulla näyttää tuota tahtoa olevan postausten määrästä päätellen!
Yritän joskus kotona rukoilla,että saisin tulla uskoon,mutta en koe mitään...en saa sitä varmuutta,mistä Raamattukin kertoo!Opetuslapset olivat niin varmoja uskostaan,että olivat valmiita jopa kuolemaan sen puolesta!
Nyt ei enää tartte yrittää. Sinähän olet jo uskossa. Jos tuntuu joltain, se ei todista, että olet uskossa, vaan Raamattu todistaa, että sinun kaltaisesi on uskossa. Jos ei tunnu miltään, se ei myöskään todista, että et olisi uskossa, vaan jälleen Raamattu todistaa, että sinun kaltaisesi on uskossa. Lopeta siis tunteisiin katsominen, niiden tonkiminen ja mittaaminen ja keskity faktoihin.
mitään ollut moneen vuoteen...että ehkä olin joskus uskossa,mutta olen sen menettänyt?
Olet ihan yhtä paljon tai jopa enemmän uskossa nyt. Välissä tuntuu siltä ja välissä tältä, mutta uskossa olet silti. Se ei ole tunneasia vaan pelastusasia.
No ensinnäkin ns pelastusrukouksen lukeminen ei kuulunut alkuseurakunnan käsitykseen siitä, miten uskoon tullaan. Joka sai piston sydämeensä apostolien saarnan vaikutuksesta ja kysyi, mitä pitää tehdä, häntä kehotettiin tekemään parannus ja ottamaan kasteen Jeesuksen nimeen.
Jos olet tehnyt parannuksen, sinut on siirretty pimeyden valtakunnasta Jeesuksen valtakuntaan: vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Kaste on erittäin tärkeä juttu hengellisen kasvunkin kannalta.
Jos teet syntiä, tunnusta se heti Jeesukselle ja jatka eteenpäin.
Olen itse ollut hankalassa tilanteessa aiemmin usko elämäni kanssa, ja ongelmien nimet olivat 1) sielun rikkinäisyys ja 2) opetuksen riittämättömyys.
Jos sinulla on ongelmia sielun alueella, tärkeää on päästää Jeesus koskettamaan ongelmakohtia. Oma todistukseni on, että Jeesus on vapauttanut minut lapsena kokemani seksuaalisen hyväksikäytön ja esikoulussa tapahtuneen kiusaamisen aiheuttamilta ongelmilta, eikä se tarvinnut muuta kuin minulta halukkuutta parantua, menneiden hyväksymistä ja anteeksiantoa. Nyt olen jopa menossa naimisiin, vaikka olin aiemmin niin rikki, että pelkkä ajatus naimisiinmenosta sai minut ahdistumaan enkä pitänyt sitä vaihtoehtona omalla kohdallani.
Toinen tärkeä juttu on se, että perusasiat ovat kunnossa. Heprealaiskirje 6 mainittuja perustuksia ei kannata jättää alkeina ennen kuin on saanut opetuksen aiheesta ja se on ns mennyt perille. Parannus kuolleista teoista ja usko Jumalaan, oppi kasteista ja kätten päälle panemisesta, kuolleiden ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Kun nämä asiat tulevat kuntoon, poistuu hämmennys. Kaikenlaisia kokemuksia ja tunteita ja humauksiakin voi tulla, mutta elämä Jeesuksen kanssa ei perustu siihen, mitä koemme,vaan tunteista huolimatta voimme uskoa, että Jumala on suuri yli kaiken, mitä Hänen nimensä ilmoittaa. Tuntui miltä tuntui tai näytti miltä näytti, Jeesus on Kuningas!
Raamatusta käy mainiosti ilmi, mitä Jumala haluaa meidän tekevän. Hän haluaa meistä opetuslapsia, jotka palvelevat Häntä ja seurakuntaa. Kun ymmärrämme Raamatusta Jumalan luonteen ja periaatteet, voimme tehdä päätöksiä koskien kaikkia elämän valintojakin. Tulemme vain sille paikalle, että olemme samaa mieltä Hänen kanssaan ja rukoilemme Hänen mielensä mukaisia rukouksia, joihin Hän on luvannut vastata.
Teitä on juuri siunattu Jeesuksen nimessä!
Ap, olet saanut paljon vastauksia tyyliin "vielä pitäisi olla näin ja pitäisi tehdä sitä ja varmistaa tämä". Älä usko niitä. Olet uskossa, koska olet kääntynyt Jumalan puoleen ja rukoillut, että Jeesus tulisi sydämeesi. Sinun ei tarvitse enää ITSE tehdä mitään tullaksesi uskoon. Olet jo.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:03"]
Täällä toinen ihminen joka kokee, ettei kelpaa Jumalalle.
[/quote]
Kyllä sä mulle kelpaat.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:03"]
Täällä toinen ihminen joka kokee, ettei kelpaa Jumalalle.
[/quote]
Kyllä sä mulle kelpaat.
[/quote]
No mukavaa, että kelpaan sinulle :D
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:03"]
Täällä toinen ihminen joka kokee, ettei kelpaa Jumalalle.
[/quote]
Kyllä sä mulle kelpaat.
[/quote]Itse Jumalako palstalla??
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 16:03"]
Täällä toinen ihminen joka kokee, ettei kelpaa Jumalalle.
[/quote]
Kyllä sä mulle kelpaat.
[/quote]Itse Jumalako palstalla??
Huomasinkin nuo vastaukset tulleen,ja olin lähettänyt vahingossa kaksi kertaa tämän kysymykseni...
Mutta kiitos kaikille,olo on jo vähän helpompi <3
Kiitos <3
Tähän saa vielä kirjoitella,jos jollakulla on jotain sanottavaa,rohkaisua tai neuvoa :)
Ja kiitos myös sinulle,joka kerroit kokeneesi samalla lailla kuin minä tässä uskon etsimisessä.Toivon että sinäkin saisit löytää uskon.