Miten lapset saavat kulutettua aikaa, jos eivät koko ajan saa pelata videopelejä?

Kannattaisiko tutkituttaa lapsi?

Jos meidän perheessämme joku lapsi (tai aikuinen) häiritsisi ja kiusaisi toisia koko ajan, niin ei todellakaan saisi huonosta käytöksestä palkinnoksi pelata rakastamiaan pelejä.

silloin hän oli 5v. Hän ei koskaan puhunut mitään vapaaehtoisesti, ei halunnut piirtää (paitsi päiväkodissa), teki kaiken vain ohjattuna. Silloin ei tosin uhonnut.



Sitten kun hän ekan kerran sai videopelin käsiinsä, hän " heräsi henkiin" , ja alkoi innostua jostain.

päiväkodissa häntä aina kehuttiin. Ekalla luokalla hän kyllä osaa akateemisesti kaiken ja useimmiten käyttäytyy, mutta haasteita on.

uimahallissa käymme joka viikko ja se onkin ihan ok. Lapsi ui tosi hyvin.



ap

hyvin tai oikein. Lapsi kuitenkin tarvitsee ennen kaikkea rakkautta, sitten vasta niitä rajoja.

ei jaksa keskittyä, eikä halua. Kaikki on tyhmää. Hän alkaa auttaa, mutta jotenkin osaa pilata senkin touhun, vaikka kuinka yrittäisi vain nätisti kannustaa. Välillä kun kysyy miksi, hän vain vastaa, että siksi kun on paha olla, ei halua olla kiltti ja haluaa, että muillakin on paha olla.

(lyö, on ilkeä, kiroilee, hajottaa tavaroita). Sitten kun häntä kehuu, hän karjuu " no nyt mä saan sitten pelata" .

meidän esikoisemme on vasta 4-vuotias, mutta jotenkin näen sieluni silmissä tuosta tytöstä kasvavan juuri ap:n kuvaileman lapsen kaltaiseksi :´( Roikkuu koko ajan helmoissa, ei keksi tekemistä... Tosin piirtää kyllä jonkin verran, katsoo joskus kirjojakin, mutta ei syvenny paria minuuttia pidempään mihinkään touhuun jossa aikuinen ei ole mukana.

Ja sitten on vain viitsittävä kasvattaa, kasvattaa ja kasvattaa.



tylsää saa olla, vähitellen keksii sitten tekemistä.

Meidän ekaluokkalaisen joulupäivä: Pelasi puoli tuntia uutta pleikkapeliä, katsoi tunnin lastenohjelmia, kokosi bioniclen, kuunteli kuuntelusadun, luki bioniclelehteä, ulkona oltiin alle tunti, leikki 2-vuotiaan pikkuveljensä kanssa pari tuntia yhdessä legoilla, leikkipianolla ja bionicleörkeillä.



Illalla pikkuveljen nukahdettua ja raskaana olevan äidin kuorsatessa sohvalla kokosi meccano-autoa (telkkaria katsovan isän avustuksella) puolitoista tuntia.



Ja tässä on siis kyse ylivilkkaasta pojasta, jota on käytetty KOULUSSA esiintyvien keskittymisongelmien vuoksi jopa neurologilla.

Muut lapset kyllä keksivät rakentavaakin tekemistä, eivätkä ole addiktoituneita pelaamisesta.

Hae apua. Tuollainen käytös ei ole normaalia. Kyseessä on jo aika iso lapsi. Miten pärjää koulussa? Puhu terkan kanssa. Mitäpä, jos peliaika olisi ansaittava esim. ulkoleikkejä ilman riitaa puoli tuntia ja siitä palkkiona 15 min pelejä. Kaikki peliaika olisi ansaittava.

kuin tavallista, mutta ei siltikään missään nimessä päivässä enempää kuin tunti. Tv:tä ei olla katsottu yhtään.

Jos ei saa 7-vuotiasta tottelemaan (esim lopettamaan ikkunoiden hakkaamista ja ovikellon pimpottelua), miten meinaatte saada pojan kuriin kun hän on 15-vuotias? Silloin on jo myöhäistä, nyt ei vielä ole peli menetetty, vasta matkalla sinne. Ja max tunti päivässä pelejä ei kuulosta pahalta, kyllä probleema on jossain ihan muualla kuin pelikoneessa. Anteeksi, en tarkoita että olette huonoja kasvattajia, vaan että teidän lapsenne on vaativa tapaus ja tarvitsette apua.

on ollut kuin herran enkeli. Tehnyt aina kaiken kiltisti, ollut vähän " villi" , mutta ihan rajoissa.



Tänä syksynä meni kouluun ja lyöttäytyi heti " pahisten" kanssa. Yllytyshullu, kiroilee kuin mustalainen, koko ajan keksimässä pahoja. Viime vuonna oli aivan eri poika. Aikaisemmin ei oikeastaan ole ollut edes uhmakausia, tämä on ihan ensimmäinen laatuaan.

oman käytöksen kontrolli kyllä on hukassa, sekä ei oikein tajua mitä seuraa pöllön hommista.