Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerro yritätkö lasta 45-52 -vuotiaana. Tässä tilasto synnyttäneistä. ov
11.11.2008 |
Stakes pitää synnyttäjistä tilastoa, joka löytyy internetistä. Sen mukaan vuonna 2001 synnyttäjiä oli 53136. Heistä 93 oli 45-vuoitiaita tai sitä vanhempia.
Yksi lääkäri soitti Stakesiin ja virkailija katsoi rekisteristä tarkemmin. Kymmenen viimeisen vuoden aikana oli 48-vuoitaita synnyttäjiä yhteensä 46 ja 49-vuoitaita 12. Ikäluokaissa 50-52 synnyttäjiä oli 11 kpl.
Tämä tieto siis on vähän yli viisi vuotta vanha, mutta antaa suuntaa.
Itse yritän, vaikka täytän pian 45. Onko muita?
Kommentit (81)
Lisäksi on niin, että isovanhemmat voi olla välittämättä lapsenlapsistaan olivatpa minkä ikäisiä tahansa. MUTTA jos nää välinpitämättömät isovanhemmat on jotain 60 v,, niin he viilettävät omiaan eikä heistä ole vielä lapsilla huoltovastuuta.
Mulla pari kaveria, jotka ovat syntyneet 40+ ikäselle äidille ja about 50- vuotiaalle isälle: Kummankin isä kuoli ennen kuin kaverit saivat opintonsa loppuun. Siinä vaiheessa kun kaverit saivat pikkasen päälle 30- vuotiaana lapsensa olikin leskiäidit jo 75 v. ja toinen huonossa fyysisessä kunnossa polvet ja lonkat leikattuina, tasapainohäiriötä jne. ja toisella jo paha dementiakin muun lisäksi
Aika rankkaa on sumplata sitten pikkulasten kanssa ja noitten paljon ihan käytännön apua tarvitsevien vanhusten kanssa. Mulla itselläni on äiti, jota ei tosiaankaan kauhesti kiinnosta lastenlastenhoito, vaikka on pikkasen alle 60- vuotias, MUTTA eipä tarvi mun stressata siitä, että miten hommaan hälle kodinhoitajaa ja kukahan käyttäis häntä lääkärissä.
Saahan toki lapsia tehdä ihan miten vanhana vaan, ulkomailla voi vielä 60- vuotiaanakin hommata itselleen lahjamunasoluilla jälkikasvua, mutta turha pipertää, että se sille lapselle olisi jotenkin mahtavaa. Ja joo, harvemmin on teiniäitiyskään. Mutta vaikka jättäis nää ääripäät, niin jää 20 vuotta aikaa tehdä sitä jälkikasvua. Se on aika pitkä aika kummiskin.
Ja vanhenemisprosessi todellakin kiihtyy naisilla tossa 50- vuotiaana, kattokaapa rehellisesti ympärillenne. Ei 50-60- vuotias nainen ole mikään ihanneäiti alakouluikäselle muksulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja saada terve vauva maailmaan, se ei tee teistä ikä- äideistä yhtään nuorempia tai nuorekkaampia edes!
Miksi ei mene jakeluun, että lapsi tarvitsee huolenpitoa seuraavat lähes parikymmentä vuotta, ei vain vauva- aikaa?
Nelikymppinen on monesti elämänsä vedossa, mutta rappeutuminen alkaa kun viisikymmentä ikävuotta lähenee, ja sen jälkeen kunto ja jaksaminen vaihdevuosien myllerryksessä vähenee hurjasti.
Onko tuo vanhana synnyttäminen muuten jotain menetetyn nuoruuden haikailua?
Elämässä on paljon muutakin kuin raskaus ja vauvat.
puhuu asiaa. mun mielestä on todella itsekästä alkaa tekemään lapsia lähes 50 vuotiaana. miltä luulette lapsista tuntuvan kun heidän lapsillaan ei ole toiselta puolelta isovanhempia. heillä ei ole aikuisäiässä vanhempia tai mahdollisesti hyvin huono vointiset 80 vuotiaat vanhemmat. teillä ei ole tarjota lapsille sitä aikaa. aikaa on 20-30 vuotta. riittäkö se? mun mielestä ei.
Ja on täydellistä mummutyyppiä ollut aina. Kukaan ei uskonut äidiksi... mutta hyvin hoitivat ja fiksu tuli tyttärestä ja vanhemmat ovat vielä pirteitä ja hyväkuntoisia kahdeksankymppisiä nyt. Lienee ilmiselvää, että vahinko oli. Ystäväni isoveljet olivat syntyneet noin 25 vuotta aikaisemmin.
eläkeikäänkin on vielä kaksikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sinä olet arvostelemaan toisten ratkaisuja? Eikö tärkeintä ole voida tarjota lapsille rakkautta, hoivaa ja aikaa? Ja ei se elämä nykyisellä eliniällä ole vielä viisikymppisenä ohi!
Ja itse olen saanut lapseni kolmekymppisenä, mutten paheksu ketään iän takia, jos vaan vielä raskaaksi tulee. Erikseen nämä ennätysihmiset, jotka saavat lapsia seitsemänkymppisenä.
puhuu asiaa. mun mielestä on todella itsekästä alkaa tekemään lapsia lähes 50 vuotiaana. miltä luulette lapsista tuntuvan kun heidän lapsillaan ei ole toiselta puolelta isovanhempia. heillä ei ole aikuisäiässä vanhempia tai mahdollisesti hyvin huono vointiset 80 vuotiaat vanhemmat. teillä ei ole tarjota lapsille sitä aikaa. aikaa on 20-30 vuotta. riittäkö se? mun mielestä ei.
vauvaa siksi, että hakisin jotain menetettyä nuoruutta.
Mielestäni olisin vielä hyvä äiti vauvalle. Ei kukaan voi tietää tulevasta. Ei nuorempikaan. Pitää elää tässä ja nyt. Tämä on harkittu asia eikä mikään hetken mielijohde.
Teillä on ollut hyviä kommentteja.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhana äidiksi haluavilla on ihan painava syy, että hankkii niin myöhään lapsia. Motivaatio onnistua on siis suuri.
Totta, että ei voi tietää miten pitkään elää. Minun isoisäni kuoli sydänkohtaukseen jo viiskymppisenä. Oli onneksi tehnyt lapsensa niin nuorina, että niistä nuorin oli juuri täyttänyt 18 vuotta.
Kaikkia riskitekijöitä ei vaan voi ottaa huomioon tässä maailmassa, muuten menee järki. Tässä sitä vaan elellään parhaansa mukaan ja sitten kuollaan.
Ja samalla äiti vanhenee, vanhenee ja väsyy.
Kyllähän sitä 45 vuotias vauvaa hoitelee, mutta miten jaksaa 60 vuotias murrosikäisen toilailut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse en kuitenkaan lasta haluaisi enää 40 vuotta täytettyäni. Oma isäni oli 40 kun synnyin, äiti huomattavasti nuorempi. Olen aina kokenut, että minulla on vanha isä ja nyt erityisesti, kun hän on 75-vuotias ja alkaa dementoitua. Asiaa auttaa se, että äitini on alle 60-vuotias ja hänen kanssaan voin jakaa iloja ja suruja sekä lasteni elämää. En tiedä osaanko kirjoittaa asiaa auki kovinkaan selkeästi, ajattelen vain, jos äitini olisi isäni ikäinen olisin täysin ilman vanhempieni tukea.
tietysti vanhat vanhemmat voivat olla joidenkin mielestä harmilliset, jos tosiaaan dementoituvat aikaisin. Toisaalta taas oma lapseni on maailmassa yksin, kun ei ole sisaruksia vielä eikä serkkuja edes tule.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauvaa siksi, että hakisin jotain menetettyä nuoruutta.
Mielestäni olisin vielä hyvä äiti vauvalle. Ei kukaan voi tietää tulevasta. Ei nuorempikaan. Pitää elää tässä ja nyt. Tämä on harkittu asia eikä mikään hetken mielijohde.
Teillä on ollut hyviä kommentteja.
ap
vauvaa siksi, että hakisin jotain menetettyä nuoruutta.
Mielestäni olisin vielä hyvä äiti vauvalle. Ei kukaan voi tietää tulevasta. Ei nuorempikaan. Pitää elää tässä ja nyt. Tämä on harkittu asia eikä mikään hetken mielijohde.
Teillä on ollut hyviä kommentteja.
ap
Mutta kun se lapsi on vauva vain sen ekan vuoden, JA SEN VAUVAVUODEN JÄLKEEN TARVITSEE HUOLENPITOA VIELÄ KAUAN!
paljon enemmän viisautta ja kypsyyttä kohdata niitä murrosiän toilailuja kuin nuoremmilla. Lapsen kannalta kuvittelisi myös olevan parempi että vanhemmat ovat jo seerstyneitä eivätkä kovin kiivaassa uraputkessa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi lasta olen saanut vähän alle kolmekymppisenä. Itse en voisi kyllä kuvitella, että tahallani hankkiutuisin raskaaksi enää yli nelikymppisenä, mutta en paheksu niitä, jotka yrittävät.
Molemmat mummoni ovat saaneet lapsia vielä yli nelikymppisenä. Isästäni tuli orpo vasta yli nelikymppisenä ja toiset isovanhempani ovat vieläkin hengissä, vaikka nuorin tätini on jo 45-vuotias. Mitään kamalaa huolehtimista ei isäni vanhemmissa ollut eikä ole äitini vanhemmissakaan.
kuinka ikävää on jos lapsen vanhemmat ovat iäkkäitä koska sillä lapsella ei voi olla minkään muun ikäisiä vanhempia. Siis niille iäkkäille mahdollisesti syntyvä lapsi ei olisi voinut syntyä kenellekään muulle eikä samoillekaan vanhemmille yhtään aiemmin.
Ja ei kai kukaan tosissaan ajattele että sua yli 40 vuotta vanhempi äiti (+ isä) on niin kamala asia että parempi olisi ollut jäädä syntymättä kokonaan?
Vierailija - 11.11.2008 21:43 (ID 965895) 19/23
.."Olen aina kokenut, että minulla on vanha isä ja nyt erityisesti, kun hän on 75-vuotias ja alkaa dementoitua. Asiaa auttaa se, että äitini on alle 60-vuotias ja hänen kanssaan voin jakaa iloja ja suruja sekä lasteni elämää..jos äitini olisi isäni ikäinen olisin täysin ilman vanhempieni tukea."
Oma äitini on 75-vuotias, mutta terve ja ajatuskin kulkee. Hän hoitaa aina silloin tällöin kahta lastani, joista toinen on 5v ja toinen 2v.
Äitini oli yli 40-vuotias saadessaan minut.
Eli ikääntyminen on tapauskohtaista. Kukaan ei voi tietää huomisesta. Nuorikin äiti / isä voi kuolla.
Itse en usko, että yrittäisin enää lasta yli 40-vuotiaana, mutta mistäpä sitä lopulta tietää.
Kuopus on 4 v ja tuntuu että en enää vauvaa kestäisi fyysisesti enkä henkisestikään, sen verran nopeasti sitä on neljässä vuodessa rupsahtanut...
Mä olen saanut kuopukseni samanikäisenä kuin sinä, hän on nyt 2 kk vanha. Kuulostaa hurjalta tuo rupsahtamistahti :/
Kuopus on 4 v ja tuntuu että en enää vauvaa kestäisi fyysisesti enkä henkisestikään, sen verran nopeasti sitä on neljässä vuodessa rupsahtanut...
Ja samalla äiti vanhenee, vanhenee ja väsyy.
Kyllähän sitä 45 vuotias vauvaa hoitelee, mutta miten jaksaa 60 vuotias murrosikäisen toilailut?
Ihmisillä on erilainen biologinen ikä. Toiset vanhenee nopeammin kuin toiset. Siis sekä henkisesti että fyysisesti. Joku 3-kymppinen voi olla "vanhempi" kuin 10 vuotta vanhempi, kalenterin mukaan laskettuna.
Huonoja munasoluja tuottavat mys nuoret naiset samassa suhteessa kuin vanhat toisessa ääripäässä.
Alue: Aihe vapaa
Esimerkiksi se, että haluaisi jo olemassa olevalle lapselleen sisaruksen.
Toisaalta onneksi vanhempia on olemassa kaksi. Toinen on niin kuin varalla.
Jos verrataan nykyaikaa ja entisaikaa, niin nykyään on todennäköisempää saattaa 45-vuotiaana saatu lapsi aikuisuuteen kuin ennen vanhaan 25-vuotiaana saatu lapsi.