7-10 -v tyttöjen äidit, paljonko panostatte tyttöjenne ulkonäköön, vaatteet yms.?

käytettyä parturissa kuin isosiskoa 8-v. Pojalla tulla kasvaa vaihdilla ja kun kuitenkin on kiva pitää nättinä ja siistinä (ei halua, eikä halua äitikään, koneella ajeltua siiliä), tarvii parturikäyntejä n. 6 viikon välein. Tytöllä on pitkä, tasapitkä tukka ja kerran vuodessa käy kampaajalla, muuten minä tasoitan.

Meillä molemmat lapset todella tykkää shoppailla ja parin viikon välein kierrellään kauppoja. Aina ei osteta mitään, monesti vain vaikka hiuspompuloita ym. tytölle ja pojalle vaikka sukkia tai kalsareita tai mitä sattuu tarvitsemaan. Poika kyllä tyhjentäisi koko kaupan vaatteista jos suostuisin kaiken ostamaan. On ihan pienestä tykännyt kovasti pehmeistä paketeista.

Niin, siis halusin vain tuoda sen näkökulman esille, että ihan yhtälailla pojat voivat tykätä shoppailusta ja kauneudenhoidosta. Vielä kun shoppailureissun yhteydessä pääseen ostamaan karkkipäivän karkit karkkikaupasta niin ei kauaa tarvi lapsia suostutella mukaan;) Meillä ei oikeastaan ole erikseen tyttöjen- ja poikien juttuja. Säännöllisesti jompi kumpi vanhemmista tekee jomman kumman lapsen kanssa jotain kehdenkeskeistä.

toki hän on aina puhdas, on puhtaat ja ehjät, siistit vaatteet (jotka on itse valinnut)ja hiukset kammattu jne jne mutta en tiedä miksi jo 7 vuotiaalle pitäsii jotenkin korostaa naisellisuutta?? Ehtii sitä myöhemminkin...

Minä vietän 6-v tyttäreni kanssa tyttöjen päivää sillon tällöin. Se on meistä molemmista huippujuttu joka ikisen kerran. Aloitimme jo 4v. ;-) Kierrämme kauppoja (vaateliikkeet, myös leluliikkeet mukaan lukien) ja ostamme jotakin kivaa, parhaimmillaan molemmille, joskus vain hänelle, kun en viitsi odotuttaa sovittelemalla itse kovin pitkään (mielestäni mukavan yhdessäolon idea kärsii, jos lapsi joutuu odottamaan hurjan pitkiä aikoja...). Yleensä mukaan tarttuu myös jotakin pientä mukavaa (tarroja, pieni kirja, muistivihko tms.) Sitten istutaan kahvilassa niinkuin "hienot naiset." Tää on meidän äiti-tytär- juttu. Materialistinen tietenkin, mutta opetan kyllä että kaikkea ei voi ostaa/saada, joten ei ole mielestäni ristiriidassa muun elämän tyylin kanssa. :-)



Ulkonäköön panostan tyttäreni kohdalla siinä, että katson että on puhtaat ja yhteensopivat vaatteet. Hiukset ja kynnet myös nätisti. Kasvot ja hampaat puhtaana. Tytöllä on hyvä maku onneksi itselläänkin, mitä nyt joskus meinaa ideat olla vähän omituisia... Yleisesti ottaen pyytää kaupassa yleensä ihan nättejä vaatteita. Itse saa auttaa valinnassa, jos on mukana. Omilla ostosreissulla valitsen itse. Jos pyytää jotakin mikä ei sovi minkään kanssa, niin yleensä jätetään ostamatta. Mutta on näköjään sisäistänyt ne värit mitä olen tähän saakka ostanut, joten yleensä melkein kaikki kaapista sopii yhteen... Taidan olla turhankin pedantti, mutta jo alkuvaiheessa mua stressasi kovasti se, että lastenvaatteet on ihan eri värimaailmoista ja on vaikea likaantuessa yhdistää jotakin muuta vaihtamatta kaikkia vaatteita. Siispä ostan aina sellasia vaatteita jotka sopii monen kanssa yhteen. Tytöllä on värisilmää ja myös silmää kauneudelle, joten ei onneksi ole ongelmaa...



Hiukset ovat alkaneet tosin rasvoittua aiempaa nopeammin (ehkä koska nykyään haluaa usein pitää auki), peseminenhän siihen auttaa, mutta huomaan usein sanovani ääneen, että onpas likaisen näköinen tukka. Mikä ei ole tietenkään fiksu kommentti... mars suihkuun olisi varmasti itsetunnolle parempi. Täytyy muistaa ensi kerralla. ;-) Annan kyllä paljon palautetta myös siitä, että on kaunis ja ihana tyttö ja kehun kun näyttää erityisen nätiltaä joissakin vaatteissa... No, paljon palautetta saa myös siitä, että on "ihana myös sisältä", joten ei tule amerikkalaista ulkonäkökorostusta kuitenkaan. Enkä muuten ikinä laittaisi lastani kilpailemaan ulkonäöllään!!! Ne amerikkalaiset lapsimissikisat on ihan hirveitä, vaikka vanhemmat aina väittävätin, että lapsi rakastaa esiintymistä...