Miten voi stressata näin hirveästi perheen kanssa olo?

Toki minua muistettiin kivalla lahjalla, mutta en tiedä jaksaako tätä enää ensi jouluna. Ehkä vaan ostan kaiken valmiina ja/tai annan miehen hoitaa?

10 ja7 vuotiaat tappelee jatkuvasti ja musta tuntuu, että pimahan kohta. Alkas koulu jo torstaina niin ois vähän aikaa hijasta.

on vieraat jotka tulee joulunpyhinä käymään, ilmotetaan kyl, et tullaan, mut ei aikaa, saa kytätä ja kytätä, ne aattelee, et ollaanhan me kotona. VOI VITTU!

Itseäni kans risoo se että mies istui eilis aamusta iltaan saakka koneella, sain yksin hoitaa lasten syömiset ja vaipan vaihdot ja mummolaan lähtö pukemiset. Itse vielä kehtasi valittaa kun ollaan puoli tuntia jo tehty lähtöä että mikä siinä oikein kuppaa? Vastasin vaan että se on sellaista kun saa kaiken yksin tehdä että olisit voinut auttaa. Ei vastannu mitään vaan alkoi napiseen siitä kun hänen pitää päästä päikkäreille kun on viideltä heränny kinkkua paistamaan. Tekisi mieli varata itselleni yö jostain kylpylästä että pääsisin rentoutumaan, saisi olla ihan rauhassa edes yksi päivä tekemättä yhtään mitään ja ajatella vain itseäni.

kiitos, helpottaa.

JÄTTÄKÄÄ NE LAPSET TEKEMÄTTÄ! Antakaa ne pois! Hirveää ettei joku kestä OMIA lapsiaan edes muutamaa vapaa päivää!



Terveisin kotiäiti viidettä vuotta ja oikein hyvin jaksaa lapsien kanssa joka ikinen päivä. Minä olen ne tähän maailmaan halunnut, minä ne hoidan ja lapsilla on hyvä olla.

kyllä mä lapsiani kestän mutta toi mies välillä risoo. Voin vaikka yksin hoitaa kaiken mutta eipä tarvi sen miehen alkaa napisemaan jos ei tikkua ristiinkään laita.

t : TASA- ARVOISEN PARISUHTEEN PUOLESTA PUHUJA

Turha se on vaan odottaa että toinen tekee jos olet aina antanut asioiden mennä noin. Marttyyriä ei kukaan kiitä...



Jos ei pyytämällä/käskemällä tee,niin sano että yhtä hyvin voi lähteä menemään,on sullakin mukavampaa kun ei tarvii katsoa patalaiskaa ukkoa ja odottaa että tekis jotain.

jos mulle joku puhuu niin rääkäsen heti vastauksen falsetissa ;-) Ens vuonna on pakko päästä pois valmiiseen pöytään. Mua ärsyttää myös lasten huuto ja se, ettei itselle ole hetkeäkään aikaa. Tai no, täällähän mä nyt roikun muka linnapaistin reseptiä etsimässä...

Tosin olen kotiäiti,joten eipä tämä meteli ole mitenkään poikkeavaa. Kaikki soivat tai metelöivät lelut vietiin lasten omiin huoneisiin ja ne jotka eivät pidä mitään meteliä voi olla olkkarissakin. Ja on ihanaa kun mieskin on vapaalla ja voidaan yhdessä pyörittää tätä arkea muutaman päivän,tämähän tuntuu kotiäidin lomalta oikein:)

ois pitänyt sukulaisetkin jättää tekemättä?



heti annan ne adoptoitavaksi, kun keksin miten se tehdään.



tosin näin jouluna kaikki aina suuttuu " ikuisesti" , joten ei ole riesaksi asti jaloissa pariin kuukauteen.

Meillä on tänään yöpukupäivä kaikilla, kokkaillaan yhdessä lapsetkin on mukana työntouhussa.



En jaksa ymmärtää naista joka ei kasvata lapsistaan yhteen hiileen puhaltavaa porukkaa ja kaikkien yhteinen yritys on perhe.



Kyllä ap sun täytyy katsoa nyt peiliin jos omia jälkeläisiäisiäsi et kestä ja heillä on huonot tavat.







Ps. mies on osa perhettä ja tekee oman osuutensa siinä missä kaikki muutkin ei odota että häntä passataan

ja tottelemaan?



jos 7 ja 8 vuotiaita ei saa pidettyä järjestyksessä vois olla syytä katsoa peiliin. jos lasten kanssa alusta asti viettää aikaa yhdessä, liikkuu julkisiila piakoilla ja opettaa käytöstavat ei tule yllätyksiä myöhemmin.

että tavalliset asiatkin tuntuvat kärjistetusti.

Mutta av palstahan on täynnä täydellisiä mammoja, joilla ei ole koskaan raskasta ja elämä on yhtä vaaleanpunaista pumpulia.



Itse ainakin ajattelin aamulla, että ens joulun vietän yksin jossain erämökissä. Silti tiedän, että se tunne on vain väsymyksen tuomaa purkautumista. Sukulaisista on ollut murhetta ja töissä raskasta. Unilapset velkaa aivan helvetisti ja lapset sairastaneet. Ei vain jaksais vaan kaipaisi kunnon unta ja yksinoloa.

Rakastan lapsiani ja miestäni ja he ovat tehneet kaiken, minkä ovat osanneet, mutta silti pinna on kireällä.



Mutta kaipa sitä on sitten heikompaa puuta kun tuntee tällaisia inhimillisä tunteita, ettei aina haluaisi nousta peiton alta ylös katsomaan, kuka nyt vuorostaan oksentaa ja kenellä on korvatulehdus.

Tämähän me juuri tahdottiin kuulla. Paskoja ihmisiä kaikki joilla kaikki ei ole jatkuvasti täydellistä?

koska meillä asiat on toisin.



Tarkoitus on antaa ajattelemisen aihetta ja kenties vinkki miten saada perhe-elämä paremmin sujuvaksi.



Tuntuu pahalta jos ihminen ei voi sietää lapsiaan ja heidän touhujensa ääntä. Miltähän niistä lapsipoloista tuntee kun näkee että äiti suunnilleen inhoaa heitä ja haluaisi pois silmistään - lapset ei tarvitse sanallista viestintää tämän ymmärtääkseen. Kehon kieli, ilmeet ja eleet kertoo kaiken.



Muuttamalla omaa asennettasi perheesi voi paremmin ja kokeile niin näet sen vaikutuksen lapsiisi ja itseesi. Menkää itseenne ap ja te muut samoin ajattelevat kuin ap.

Esikoinen oli ensimäisenä joulunaan 3 viikkoinen. Se huusi kaarella illat ja yöt. Ja minä hirveä äiti ajattelin välillä, että heitän lapsen seinään kun en jaksa.

On se kyllä hirveetä kun ei aina jaksa lapsista ajatella kamalan ihanasti.



Hyvää joulua vain kaikille. Ja esikoisesta on kasvanut silti tasapainoinen 16 vuotias nuori mies.

Johtuu siitä kun mies lähti iltavuoroon ja ainoan lapsen (6v) kaikki kaverit on jossain eikä kukaan pääse meille, samoin en itsekään oikein voi tavata ketään. No, ollaan tässä pelailtu ja piirrelty ja leivottu ja kello on vasta vajaa 16...

Mies ja kouluikäiset lapset touhuavat kukin omiaan. Nostellaan jouluruuat pöytään, kun nälättää. Itse luen joululahjakirjaa ja mussutan suklaata.



Miesparka joutuu jo ylihuomenna töihin, mutta me saamme lasten kanssa laiskotella kaksi viikkoa. Tervetullut levähdystauko raskaan työrupeaman jälkeen!