Muita ahtaasti asuvia lapsiperheitä?

Alkaa olla vaikeuksia tavaroihin kompastellessa.

Toinen lapsista on koulussa, toinenkin ensi syksynä. Lapset jakavat huoneen. Säilytystilaa ja lattiapinta-alaa on tälle porukalle liian vähän.





Emme ole tyytyväisiä, tuntuu että tilaa saisi olla enemmän. Mutta asumme tässä vielä joitakin vuosia, koska asunto on edullinen emmekä halua riskillä ottaa isompaa lainaa vielä.

Varmaan meitä pidetään ahtaasti asuvina, itse emme kuitenkaan koe niin.

ja mahdumme kyllä vallan mainiosti :)



kolme makuuhuonetta (2 lasta jakaa yhden huoneen, joka on iso, mm. kaksi ikkunaa) ja avara olohuone, kunnon keittiö, iso eteisaula, kylpyhuone ja vielä erikseen pieni vessa.



mitä muuta meidän perhe edes tarvitsis? on paljon kaappitilaa, ja taloyhtiöstä löytyy meille vielä sekä vinttikomero, että alakerran kellarikomero. Säilytämme tavaroita myös pyöräkellarissa (pyörät, pulkat, vauvanvaunut).



mielestäni meillä on ihana ja tilavanoloinen koti.

Ihan ok mahdutaan.

Mahdutaan ihan hyvin.

Ainakin minun mielestäni :-) Meillä on myös 5-henkinen perhe ja asumme 89 neliön asunnossa, hyvin mahdutaan. Asumme vuokralla ja kun alamme omaa katselemaan niin tuo teidän koko luokan talo olis meille passeli, ei ainakaan kovin paljon isompi tarttis olla.

Nuo teidän asunnot on *isoja*.

että ko. perheessä on 2 aikuista ja 7 lasta. Asuvat 54 m2 kaksiossa...

Alakerrassa 60 ja yläkerrassa loput. Perheessämme 6 ihmistä, 2 lemmikkiä ja 3 hoitolasta. Yläkerrassa ei päivisin ole ketään, siellä pelkästään nukutaan. Mahdumme hyvin.

etenkin se kuva missä vauva makasi unillaan lattialla isompien lasten leikkien keskellä. Itse en pystyisi tuohon mutta heillä tuntui olevan mukavaa.

Ja isompaan en edes vaihtaisi,mitä ihmettä tekisin sillä lisätilalla :D??



Varmaankin riippuu myös mihin ne neliöt on käytetty,meillä on kaksi makkaria joista pieni on vanhemmilla (kun emme me tarvitse sinne huoneeseeen kuin sängyn 160cm) ja isompi (todella reilun kokoinen) on 2 pojallamme.



Poikien makkarissa on 4 upotettua vaatekaappia säilytystilana ja lisäksi asunnossa on kohtuu hyvänkokoinen vaatehuone.



Keittiö on ISO ja olohuone pienempi. Sopii meille. Olkkarissa on tv-kaluste,3 ja 2 istuttavat sohvat ja vitriinikaappi.



Ja jos jotain haluaisin muuttaa niin isomman kylppärin ottaisin! Meillä on siis pienehkö wc-kylppäri,nää yhdessä siis ja sinne ahdettuna vielä pesutorni...



Mutta koska muu asunto on TÄYDELLINEN niin tuokin menettelee!!

Olemme asuneet myös reilu 130 neliöisessä mutta se oli liian iso mun makuuni.

Tykkään enempi pesämäisestä asunnosta saati turhista neliöistä.

Kun säilytystilaa on tarpeeksi niin se helpottaa paljon pienemmissäkin asunnoissa asumista.

mutta nykyäänhän pitäis kaikille perheenjäsenille olla yks 50 neliöö vähintään/ hlö...

Näin asuimme 6 vuotta. Kun neljäs syntyi muutimme isompaan.

Kaikki aina ihmetteli miten mahdumme mutta emme itse kokeneet asuvamme ahtaasti. Meillä oli kyllä iso piha ja ulkosauna. Sisällä vain suihku.

Toki paljon riippuu asunnon pohjasta. Mutta ei ainakaan täällä Helsingissä ole mitenkään helppoa ostaa yli sataneliöisiä asuntoja hyviltä alueilta.



Itse asumme 4 hengellä 77 neliössä, ja olemme ns. hyvätuloisia.

Sieltäkin puuttuu vesivaraaja, on pelkkä pata. Pääkaupunkiseudulla asutaan. kesällä tuo on mukavaa, aivan kuin olisi mökillä :)

kälyn mukaan alle 200 neliötä ei riittänyt millään ;)

Kyselyt uuden asunnon etsimisestä alkoivat jo silloin kun aloin odottaa kuopustamme. Sitäkin jaksetaan säännöllisesti ihmetellä miksi emme ala rakentaa omakotitaloa.



En viihdy isoissa taloissa, en tunne oloani niissä kodikkaaksi. Inhoan myös muuttamista enkä jaksaisi alkaa asunnon etsimiseenkään, koska sopivia on melko vähän myynnissä. Säilytystilat ovat aika niukat, mutta tuleepa heitettyä turhat rojut pois aika ajoin.

ja on liian ahdasta. En ole kovin hyvä järjestelemään tavaroita, jos olisi, niin varmaan mahtuisi paremmin.



Mun mielestä muuten noiden perhe-lehtien ei tarvitsisi tehdä tollaisia ihastelevia juttuja esim. noin ahtaasta asumisesta. Asuin itse lapsena liian ahtaasti, ja kärsimme siitä koko perhe, joten mun on vaikea uskoa, että tuossakaan perheessä ihan jokainen on tyytyväinen asumiseensa. Ainakin ne pari isointa lasta tarvitsisivat omaa tilaa ja rauhaa.