IVF/ICSI -pino tammikuulle

Älä jännitä, ei haittaa ultraan et onko menkat alkanut vai ei.

Tiedän , että nämä asiat meinaa välillä hermostuttaa ja kun ei aina itsekään tiedä et mitä sitten, tai entä jos... jne. Mutta soittakaa aina rohkeasti hoitopaikkaanne ja kysykää, sitä varten ne on siellä. Ei kannata jäädä yksin jossittelemaan. Asiat aina kummasti selviää, vaikka usein tuntuu et kaikki menee päin p...tä.

Minäkin tossa joulukuussa hermoilin, kun menkat ei meinannu alkaa vaik söin hoidon ajoittamiseen e-pillereitä lääkärin määräyksestä. Hoito ei kyllä paljoa myöhästynyt. Mutta kun on niin kiire aina päästä aloittamaan! Heh!

Pärjäile!

Mocca76: IVF (pitkä kaava), 0-uä 2.1., punktio vko 3

Tao_tao: IVF (lyhyt kaava), punktio vko 3

HönTTi04: ICSI (pitkä kaava), 0-uä 9.1.

Naksu: IVF (pitkä kaava), 0-uä 17.1., punktio vko5

Enni-Maija: IVF (lyhyt kaava), 1. uä 21.1., 2. uä 25.1., punktio vko 5

Jessica2: 2. IVF (pitkä kaava), 0-uä 21.1., punktio vko 6

helena1712: ICSI (lyhyt kaava)

Jääsydän73: IVF (lyhyt kaava) 2-uä 7.1., punktio 9.1.

olen nimittäin puregonin vaikutuksesta (?) aivan räjähdyspisteessä. Pinna on todella lyhyt ja kuumia aaltoja koko ajan. Ihan persiistä. Näin voimakkaita sivuoireita ei ole oikeastaan koskaan ollut. Ainoastaan luget ja synarela aiemmin aiheuttaneet " aaltoja" , mutta huomattavasti leivempinä.



Tänään ultra siis, munikset kehittyvät hitaasti ja varmasti. Samalla annostuksella, 100iui, jatketaan perjantaihin saakka. Sitten uusi ultra ja punktioipäivä selviää. Hoitaja sanoi, että ei ainakaan alkuviikosta. Sitten varmaan keskiviikkona?



Palailenpa sitten toivottavasti vähemmän aggressiivisena asiaan. ;)



Tervetuloa mukaan Jääsydän!



Tao_tao

Mulla vasta välähti, että olenkohan kokonaan väärässä pinossa kun punktioni oli ajateltu vasta viikolle 6 (joka siis helmikuun alku)??? Pitäisiköhän mun loikata? Munisten kasvattelut, ultrat ja kaikki on tietysti tässä tammikuun aikana, mutta kuitenkin. Mielipiteitä?

Jessis

Höntti: Miten kävi ultran kanssa? Tulee nyt vähän myöhässä tämä kommentti, mutta meidän klinikalla ei ultraan oteta, jos menkat eivät ole alkaneet. Eli 0-ultra voidaan (meillä siis, muista klinikoista en tiedä) tehdä vasta, kun uusi kierto on alkanut... Toivottavasti siellä on tilanne jo helpottanut ja jopa menkatkin saapuneet!!!



Jääsydän: Tervetuloa joukkoon! Kyllä on sullakin taustalla vaikka mitä, huhhuh! Muuta ei voi sanoa kuin että toivottavasti tästä sitten...



Tao_tao: Voi ei, noi hormonien vaikutukset on kyllä perseestä!!! Muuta minkäs teet?! Montakos munista sulla siellä on kypsymässä?



Jessis: Älä vaan missään tapauksessa lähde täältä, ethän??!!!!! Tänne sä kuulut, yhtä porukkaahan tässä jo ollaan kun ollaan tässä pinossa hoidot aloitettu!!! Ja niinhän Ennis sanoi heti ekassa tekstissään, että tämä pino on tammikuun ja helmikuun alun ivf/icsiläisille! Tänne mäkin just sen takia uskaltauduin, vaikka mullakin oli alunperin punktio ja mahdollinen siirto tarkoitettu tehtäväksi vkolla 6. Joten älä loikkaa!!!



Tänne ei kummempia... Synarelan vaikutuksen voi pikkuhiljaa tunnistaa, mutta kovin voimakkaasti ei vielä. Pystyn kyllä kuvittelemaan, että ne kaikki itkut ym. hiipivät niin salakavalasti nurkan takaa, että sitten sitä ollaan taas ihan " Häh??!!!" ja hämmentynyttä tyttöä... Väsymys on kova ja sellaista kummallista oloa, mitä en kyllä osaa sen tarkemmin kuvailla... Mutta näillä mennään!

Punktio meni aika hyvin, vähän kävi yhteen aikaan kipeästi, mutta ei pahasti. Munarakkuloita oli 12kpl, joista saatiin " vain" 6 munasolua. En tiedä onko toi hyvä sitten..ymmärtääkseni pitkään viljelyyn pyritään saamaan vähän ja laadukkaita. Tietäiskö joku tästä enemmän? Onko täällä ketään jolle on tehty pitkä viljely? Toi tuntuu vaan niin vähältä,koska ennen on saatu 8,11,11kpl munasoluja. Ja niistäkin sitten vain muutamat hedelmöittyneet. :(



Alkionsiirto on pe 11.1., jos huomaavat ettei kannata pitempään viljellä. Mutta jos edes yksi lähtee hyvin jakaantumaan ja blastokystiseksi, niin sitten siirto on ma 14.1. Nyt tässä sit jännitetään et miten käy.

Lääkäri huomenna soittaa miten ovat lähteneet jakaantumaan ja miten edetään siirron kanssa.



Moni taistelee siellä näiden hormonien sivuvaikutusten kanssa. Koittakaa kestää, tiedän että se on ihan p...stä! Ajatelkaa, että niiden kestämisestä palkinto voi olla se oma nyytti.

Minunkin kärsivällisyys on ollut joskus sitä luokkaa,että kun leipää leikkasin kieroon, niin itku pääsi!! :) Naurattaa näin jälkeen päin, mutta silloin olin raivokohtauksen partaalla.



Jaksamisia kaikille!!!!!!!!

Ja kiitos tsempityksistä naksulle ja jääsydämelle!

Ultrassa tuli käytyä, mutta menkat ei oo vieläkään alkaneet. Lääkäri halus kuitenkin katsoa, mikä on munasarjojen tilanne ja hyvältähän siellä näytti. Tyhjää siis oli. Nyt sit vaan ihan rauhassa odotellaan menkkoja ja piikittely siirtyy viikolla eteenpäin eli ens viikkoon asti sumutellaan ja sit ke aloitan piikit.

Punktio siirtyy viikolla eli mennee viikolle 6. Rauhoitti ainakin omaa mieltä kummasti toi käynti, vaik vähän hetken harmittikin et hommat viikolla siirtyy, mut sit ajattelin hetken asiaa ihan rauhas ja tulin siihen tulokseen et täs on näitä viikkoja odotettu jo niin lukemattomia et ei yks enää tunnu missään. Minkäköhänlainen hormonihirviö mä vaan sit olen ku viikon tavallaan " ylimääräistä" sumuttelen...

Ja mä ainakaan aio mihinkään täältä loikata vaik ihan tonne kuun vaihteeseen menee meiänki toimenpiteet. Yhdessä tääl kärvistellään *kele...!

Mä nyt sitten odottelen tätiä kyläilemää, viikko täs onrauhas aikaa odotella, et kai se siektä kohtapuoliin tulee...

Nyt nukkumaan, öitä!



*Höntti*

Jääsydämelle ensin onnittelut hyvin menneestä punktiosta. Mä olen ymmärtänyt ettei se määrä välttämättä ratkaiseva ole, jos rakkuloita on tosi paljon, niin niistä saattaa silti tulla vain pari käyttökelposta solua... Tuntuu kyllä, että aikamoista arpapeliä tämä on. Mullakin saatiin viimeksi 28 rakkulasta peräti 17 munasolua, mutta silti kelpoja oli loppupeleissä vain 6. Pitkää viljelyä ei ole meidän alkioille vielä tehty.

Toivottavasti saat tänään hienoja uutisia lääkäriltä - peukut pystyssä sille bd bd bd bd!



Sumuttelut saa kyllä täälläkin pään aika sekaisin - lähinnä niin etten tajua mistään mitään. Keskittymiskyky on aivan 0 ja kaikenlaista kämmäilyä tulee harrastettua - esim. aamulla laitoin puuron mikroon " ihan normaalisti" ja kun se oli sekoitusvalmista, huomasin että nesteet oli unohtunut laittaa mukaan. Ja sen sellaista toimintaa. Aamutoimille on syytä varata normaalin 50 minuutin sijasta 1h30min.



Höntti, meillä onkin sitten samalla viikolla punktio! Jos siis omani menee ihan suunnitelmien mukaan.

Niin ja oikeassa olette, enhän mä mihinkään täältä " muuta" , kun kerran tässä ollaan jo porukalla kärvistelty jonkin matkaa (ja tosiaan alussa oli puhetta että tammikuiset + ne helmikuun alkulaiset mukaan, en vaan hötöpäänä muistanut sitäkään).



Tuleeko muilla Synarelasta vatsa kipeäksi? Jääsydän näköjään ainakin kirjoitti että oli tullut vatsakipuja...Mulla on ollut eilen ja tänään kauhean kipeä vatsa (ja vähän sekaisinkin), ja mietin johtuuko Synarelasta vai onko joku vatsapöpö. Kun ei satu varsinaisesti munasarjat vaan masu ihan muuten.



Naksuli, toi Puregonin jääminen kroppaan oli vaan ihan Jessican omaa päätelmää - en oikeasti yhtään tiedä miten se munisten loppukypsyminen oikeasti varmistetaan.

Taotaolle jaksuja oireiden kanssa! Ei ole enää montaa päivää pistelyitä jäljellä, ja pääsette jo vauvanalkujen keräilyyn : )



Mukava vesisade Turussa. Olisi nyt saanut se oikea talvi jo vihdoin alkaa!



Jessis

Jääsydän: Ihan hieno saldohan tuo 6 solua on! Meillä tuli viimeksi 5 käypää alkiota seitsemästä hedelmöittyneestä ja meidän kohdalla piti seuraava sanonta paikkaansa: Ei siihen tarvita kuin yksi hyvä alkio että raskaus lähtee alulle! :) Meillä siis tuo huippuluokan alkio siirrettiin tuoreeltaan ja siitä se raskaus lähti, valitettavasti ei vaan jaksanut 9+ viikkoja pidemmälle... :( Muut alkiot taisivatkin sitten olla vähän heikompilaatuisia (käsittääkseni vain 2-soluisia) kun niistä ei sitten ollutkaan jatkamaan. Mutta siis, tuo teidän saldo on ihan hieno!!!



Höntti: No hyvä että ottivat kuitenkin ultraan! Ja hyvä että oli tyhjää täynnä masu! ;) Tuo sumujen pitkittyminen on kurjaa, mutta kestäähän sen, eiks niin? Tärkeintä että hoitoon kuitenkin pääsee! Niin, mitenkäs nyt menkkojen laita, joko on alkanut?



Jessis: Sä kyselit vatsakivuista... Täällä ainakin Synarela (tai olettaisin että johtuu siitä) tekee masun kipeäksi ajoittain. Lähinnä olen huomannut sen siinä yhteydessä, jos sumuja on valunut oikein reilustikin kurkkuun niin, että olen sitä joutunut vähän väliä nielemään. Kipu on sitten tuossa ylämasulla, ei niinkään alavatsassa. Mutta siis ihan olen ajatellut että johtuu tuosta myrkyn nielemisestä...



Hömelö olo jatkuu, vaan ei mitään kummempaa muutoin. Joku täällä kauhisteli kun ei jo Synarelan oireita kuulu - ja nyt liityn kohta minäkin siihen kastiin vaikka niin silloin rauhoittelin että hyvähän se vaan on! ;) Jotenkin ne oikein turkasen kovat oireet vaan rauhoittaa mieltä siinä mielessä, että tietää ainakin tavaralla olevan vaikutusta! Nytkin olo on siis jotenkin outo, mutta ei muka tarpeeksi! Koskaan ei ole tyytyväinen! ;) Mutta mä pelkään nyt, että meneekö se Synarela " oikeaan paikkaan" kun sumuttelen, kun tuntuu etten ikinä saa nenää täysin tyhjäksi niistettyä ja sitten taas toisinaan tuntuu että ne menee suoraan kurkun kautta mahaan! Äh, samaa pohdintaa taisi olla viimeksikin, jos oikein muistan. Noh, ensi torstaina sen sitten näkee, jos ne menkat siihen mennessä ovat tulleet...

Ensiksi haluan sanoa kaikille kiitoksia tuesta! Ei tunne olevan niin yksin näiden asioiden kanssa. Kanssasisaret tietää mitä tämä lapsettomuus ja hoidot on. Siitä puheenollen... Miten te koitte tuen saamisen? Varsinki ystäviltä ja läheisiltä, saatteko tukea ja ymmärrystä?

Minä sain silloin aivan hoitojen alussa,mutta ajan mentyä eteen päin ja hoitojen epäonnistumisien myötä, kukaan ei liioin ole tukena. Hyvin harva kyselee mitään. Joskus toivoisi hoitojen aikana jonkun edes kysyvän vointia, mutta ei. Ollaan aika yksin näiden raskaiden asioiden ja hoitojen kanssa. :( Surullista, mutta totta.



Lääkäri sitten soitti aamulla, miten hedelmöitys oli tapahtunut. 5 oli hedelmöittynyt, yes! Ja hyvin voidaan myös pitkä viljely tehdä. Maanantaille sovittiin alkion siirto. Että mua jännittää taas... toivottavasti saadaan se 100soluinen blastokysti. Mä olen taas niin oottava, että hirvittää jos tulee pettymyksiä matkan varrella. Sitten tullaan taas ryminällä alas.



Tao Tao: Mulle eilen illalla mies sanoi, että olen kuulema ollut kireempi kuin tavallisesti. Itse en ole nyt niin huomannut. :) Kai noi piikit voivat myös vähän hermoja koitella. Minusta minulla on ollut näillä lyhyillä kaavoilla tosi oireetonta ja aika normaali olotila.

Onnea munien hautomiseen!



Jessis: Pysy vaan täällä pinossa, en minäkään halua sinun muuttavan.

Mulla oli niiden pitkien kaavojen aikana, varsinki eka hoidossa, tosi kipeä maha. Minä kuulema stimuloisin hyvin ja herkästi, sitten oli liian iso annostus piikki lääkettä. Ja munarakkuloita tuli hyvin. Olitko viimeksi kipeä? Nythän sulla ei vielä mene ku toi synarela. Jos kasvattaisit munia, niin silloin ymmärtäisi vatsakivut. Sulla oli tosi iso saalis viimeksi ja varmaanki hyperin vaara. En muista et olisi noin alussa ollut vatsa kipeä. Pää ja mieli oli kyllä sekaisin! Soita ja kysäise hoitopaikasta. Toivon, että on jo hellittänyt.



Höntti: Toivotaan nyt, että sinulle ei tule sivuvaikutuksia, vaikka joudut pitempään sumuttelemaan. Onhan se tietenkin rankkaa ruumiille, kun oma hormoni toiminta pysäytetään. Mutta koita kestää.



Naksu: Olen tosi pahoillani sinun raskauden keskeytymisestä. Noi on tosi rankkoja kokemuksia.

Voi meitä... Minä myös pelkäsin pahinta, kun ei mitään oireita ollut, kun kasvatin munia. On se kumma näissä hoidoissa..pitäis olla oireita ja ei pitäis.. :) Sitten meille vielä tullaan sanomaan et älä mieti koko asiaa. Mutta ei se näissä hoidoissa niin toimi.

Onko tullut mitään oireita synarelasta?



Minun vointi on nyt ihmeen hyvä. Vähän vatsa kipeä punktiosta.

Kävin tänään myös ortopedilla kuuntelemassa mangeettikuvien tuloksen. Olen ollut yli 3kk pois töistä selkäkivun takia, joka on myös säteilly jalkaan iskias kipuna. Epäilivät aluksi välilevyntyrän pullistumaa. No, nyt sain tuomion: Nikamavälilevyn rappeutuma, josta myös " myrkky" nesteet valuneet ja aiheuttaneet kivun, ei pullistumaa, mut nesteet tullut ulos. Mutta elämä jatkuu...

Jääsydän: hieno homma, peukut pystyssä ja vähän varpaatkin et kaik menee ihan superhienosti!!

Juu, menkatkin sitten tänään alkoi. Nyt on jo huimasti paljon parempi mieli kun tietää et vihdoinkin alkaa " oikeasti" tapahtua jotain. Soitin sairaalaan ja sain ultra-ajatkin varattua.

Sä, jessis, ootkin sitten ihan melkein " nurkilta" ? Tääl Turun seudulla (no melkein ainakin) mekin vaikutetaan...

Tosta tuen saamisesta; mä ainakin olen kokenu usimmiten jääneeni tosi yksin näitten asioitten kanssa. Osa kavereista joskus aina kyselee et mites ja missän nyt mennään ja niin edelleen, mut tuntuu et tosi harvoin niitä oikeesti kiinnostaa, et vaan kohteliaisuudesta on pakko joskus kysäistä. Sukulaisista nyt puhumattakaan... Me ei olla koskaan salattu tätä meiän lapsettomuutta ja joskus kyl tuntuu siltä et ehkä olis helpompi ku ihmiset ei tietäis asiasta. Ja siihen ulkopuolisuuden tunnetta käsittelevään topicciin jo vastasinki et töissä varsinki on välillä tosi vaikeeta. Meillä kun on pelkästään naisia ja tosi pieni työyhteisö, on ihan käytännön syistä ollu pakko kertoa hoidoista, kun ois muuten alkanu herättää noi poissaolot ihmetystä. Nyt on sit tilanne sellanen et oikeestaan kaikil muilla on pieniä muksuja ja kahvipöytäjutut on sitten pelkkää lastenhoitoa ym... Jotenki ei oma huumorintaju aina jaksanu riittää kuuntelemaan ja hymyilemään niille jutuille, joten jotenki siinä sit on käyny sillee et useimmiten taukoilen yksin. Välillä vähän kurjaa, kun juttuseura kuitenki kahvikupin ääressä kelpais, mut jotenki oon etääntyny työkavereista ihan hirveesti, kun ei oikeen oo mitään yhteistä puhuttavaa, mä en ymmärrä niitten vauvajuttuja eikä ne mun eläinhöpötyksiä... Oon alkanu miettiä et varmaan pitäis hakeutua johonki vertaistukiryhmään, mis vois purkaa näit juttuja ja ihan rehellisesti puhua tunteista, on nää lapsettoman ihmisen ajatukset meinaa sitä luokkaa ettei niit edes " normaaleille" ihmisille aina uskalla kertoa.



*Höntti jo paremmalla mielellä*

..ja anteeksi etten ole ehtinyt kirjoittaa tänne moneen päivään.

aloitin maanantaina koulun, ja lapset ovat olleet illalla hoitopäivän jälkeen väsyneitä ja huomionkipeitä.. ja väsynyt olen minäkin ollut..



olen mä täällä lukemassa käynyt joka ilta kuitenkin =)



hienoa jääsydän, onnittelut alkioista!



itselläni menee vielä tää " hukkakierto" , eli ei vielä tapahdu mitään..



negatiivista oli tänään, kun ärähdin yhdelle ihmiselle ihan joutavasta, mutta kuitenkin lasten saantiin liittyvästä asiasta.

yllätyin itsekin (niin nainenkin, ei tiennyt meidän lapsettomuusasioita, eikä edes juuri tunneta..) omasta vahvasta reaktiostani, ja varsinkin ärähtämisestäni.

nyt nolottaa, ja luulenpa, että pitänee pyytää siltä tyypiltä huomenna anteeksi. niin paljon asia jäi mua vaivaamaan..



olin luullut, että nyt tähän hoitoon lähtiessä ei " pata käy niin kuumana" , kun me lähdettiin suoraan IVF-hoitoon. siis edellisen synnytyksen jälkeen ei ole ollut muita hoitoja. ajattelin, että ei olisi pinna niin kireällä, kun ei olisi tuoreita pettymyksiä, keskenmenoja tai epäonnistuneita hoitoja...

ajattelin ilmeisesti väärin..

en voi kuin ihmetellä, että miksi mulla kiehahti tänään niin nopeasti, kun mä normaalisti olen avoimesti näistä puhunut, ja tyhmiäkin kysymyksiä ja kommentteja auliisti sietänyt. eikä hoito ole edes oikeasti vielä alkanut..



nyt lasten iltapuurolle!



-ennis-

En ole vielä kauheasti kirjoitellut koska puregonin pistely alkaa vasta n.1.5-2 viikon päästä kun menkat alkaa. Kierron 2.päivänä alan puregonin pistelyn ja ultran varaan sitten kierron päivälle 6 tai 7. Punktio ajoittunee vko:lle 5 tai 6. Tämä on toinen hoito. Eka hoito viime syksynä oli IVF. Mutta meillä hedelmöittymisessä vikaa niin nyt tehdään ICSI lyhyellä kaavalla.

Jääsydän: Kyselit tuen saamisesta... Tuo vaihtelee ajoittain, välillä tuntuu todella mukavalta, kun huomaa että joku on oikeasti kiinnostunut ja haluaisi auttaa/olla tukena, välillä (ja suurimman osan ajasta) on sellainen olo, että tämän asian kanssa on aivan yksin. Ja yhden asian ainakin olen huomannut vuosien varrella: kukaan ei voi ymmärtää, mitä tällaisen asian kanssa painiminen on, mitä tunteita se herättää, minkälaisen epätoivon ja onnettomuuden tunteen se tuo tullessaan... Ja nyt kun rupesin tarkemmin kirjoituksesi ansiosta miettimään, niin enpä kyllä nyt muista kertaakaan, että joku olisi kysynyt, miten minä voin tai jaksan! Siis että kysymys olisi asetettu juuri noin: " Kuinka sinä voit?" , " Miten sinä jakselet?" . Yleensä kysymykset ovat tätä luokkaa: " Missäs vaiheessa te nyt menette?" . Olisi totta vie ihana kuulla joskus aito, vilpitön kysymys siitä, miten minä itse jaksan tämän kaiken keskellä! Tuollaisen kysymyksen ansiosta voisi edes kuvitella ja haaveilla, että toinen on aidosti kiinnostunut ja välittää voinnistani, ei ainoastaan halua kuulla mitä ihmeellisiä hoitojen kiemuroita me nyt tällä hetkellä käymme läpi. Näin minä tämän asian koen (tosin tällä hetkellä hyvin selkeästi hormonien katkun läpi! ;)!!!)... Mutta siis yksinkertaistettuna; kovin yksin koen tämän asian kanssa olevani! :(



Ja sitten omaa napaa: Huhhuh, nyt tuntuu kyllä selkeästi hormonien vaikutukset!! Tällä hetkellä siis, kohta varmaan tulen taas uikuttamaan miten Synarela ei varmaan tehoa kun ei tunnu missään! ;) Mutta siis kuumat aallot ja hikoilu on saapuneet! Olo on melko tuskainen, ahdistaa ja huomaan, että olen entistäkin (jos mahdollista) stressaantuneempi! Eilen autolla ajaessani huomasin yhtäkkiä olevani itku silmässä, ihan suotta, en siis edes ajatellut mitään surullista eikä radiostakaan tullut mitään nyyhkyballadia! ;) Puhun ihan puuta heinää, sanat sekoavat suussani - tämän pistän sen hajamielisyyden ja keskittymiskyvyttömyyden piikkiin josta joku jo mainitsikin... Eli eiköhän noita oireita ole! =) Ja viides päivä S:aa vasta menossa.



Mukavaa viikonloppua kaikille!!!

Mocca76: IVF (pitkä kaava), 0-uä 2.1., punktio vko 3

Tao_tao: IVF (lyhyt kaava), punktio vko 3

HönTTi04: ICSI (pitkä kaava), 0-uä 9.1.

Naksu: IVF (pitkä kaava), 0-uä 17.1., punktio vko5

Enni-Maija: IVF (lyhyt kaava), 1. uä 21.1., 2. uä 25.1., punktio vko 5

Jessica2: 2. IVF (pitkä kaava), 0-uä 21.1., punktio vko 6

helena1712: ICSI (lyhyt kaava), punktio vko5/6

Jääsydän73: IVF (lyhyt kaava) 2-uä 7.1., punktio 9.1., siirto 14.1.

Ai,niin, meillä punktio menee viikolle kuusi.

Nyt kiireen vilkkaa harrastusten pariin heposia rapsuttelemaan...

Hei kanssasisaret!

Vieläkö mukaan mahtuu? Olen taustaillut ahkerasti, mutta nyt tuntuu sopivalta ajalta liittyä joukkoon kirjoittelemallakin. Näyttää olevan mukavan aktiivinen joukko koolla!

Taustasta sen verran, että vauvahaaveita on useampi vuosi takana, esikoinen (ainokainen) käy jo koulua. Hoitoja on tehty: 3 x iui, 2 x ivf, 1 x pas, selittämättömiä ollaan. Enkelivauvoja on saateltu matkaa kolme. Ja nyt on icsi aluillaan, olen pistänyt Puregonia 300 yksikköä päivittäin keskiviikosta asti. Punktio menee siis viikolle 4, Höntin kanssa taidetaan mennä samoissa. Pientä nippailua on tuntunut munasarjoissa, muniksia on parikymmentä kasvamassa. Ensi viikolla olo voi olla jo aikans tukala..

Lisäsin listaan itseni ja siirtelin meidät järjestykseen hoitojen ajan perusteella. Anteeksi pilkunviilaukseni, ;-) toivottavasti ette pahastu!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

t. tipituu



Jääsydän73: IVF (lyhyt kaava) 2-uä 7.1., punktio 9.1., siirto 14.1.

Mocca76: IVF (pitkä kaava), 0-uä 2.1., punktio vko 3

Tao_tao: IVF (lyhyt kaava), punktio vko 3

HönTTi04: ICSI (pitkä kaava), 0-uä 9.1.

tipituu: ICSI (pitkä kaava), punktio vko 4

Naksu: IVF (pitkä kaava), 0-uä 17.1., punktio vko5

Enni-Maija: IVF (lyhyt kaava), 1. uä 21.1., 2. uä 25.1., punktio vko 5

helena1712: ICSI (lyhyt kaava), punktio vko5/6

Jessica2: 2. IVF (pitkä kaava), 0-uä 21.1., punktio vko 6

Ihanaa lukea hyviä uutisia! Pidetään peukkuja sulle Jääsydän!



Ja tervetuloa joukkoon edellinen kirjoittaja (unohdin sun nimimerkin,sori)



Tänään ultrassa käynti ja punktio maanantaina. Munia oli kasvamassa n.10. Viimeksi oli vähemmän, joten ihan kiva.

Totesin taas tänään, että kyllä aika menee nopeasti...

Tipituu: Tervetuloa, totta kai mukaan mahtuu!!! Eikä pahastuta pilkunviilauksesta! ;) Se lista on alunperin ollutkin just punktioajankohdan mukaan järjestettynä, mutta on jo sekoittunut... Sullahan on komea saldo muniksia kypsymässä! Eikös tuossa ole jo se hyperin vaara? Onko siinä muuten mitään " kikkoja" miten sen voisi välttää, onko sua opastettu siinä? Voi että miten rankka tausta teilläkin on!! :( Pahoitteluni! Ei osaa edes kuvitella, miltä tuntuu kolmen enkelivauvan saatteleminen pilven päälle, kun yksikin tuntui jo ylivoimaiselta! Nyyh...



Höntti: Meneekö teillä oikeesti punktio tuonne vkolle 6 asti? Tyhmänä täällä kyselen... Seuraavassa päivityksessä pitää lisätä sitten se ja tipauttaa sut lähes jonon hännille jos noin menee...



Mocca: Säkin jo tositouhuissa ihan kohta! Hieno saldo tuo 10 eikä ole edes sitä hyperin vaaraa sitten! Tai niin mulle sanottiin että hyperin vaara on nolla kun mulla oli se 9 munista...



Mä näin maailman kamalinta unta viime yönä! :( Siinä mä olin raskaana, jo aika pitkällä mutta sitten aloin huolestumaan kun ei liikkeitä tuntunut (kaveri kertoi just, että oli ollut paniikissa kun ei ollut tuntenut vähään aikaan liikkeitä, siitä varmaan tuo juonsi). Lääkäri oli sitten ihana ja ultrasi (ja se ultra oli ihan outo, se oli niinku joku tähystyskamera - te tiedätte jotka ootte olleet esim. polventähystyksessä miltä se näyttää). Se sitten etsi pitkään vauvaa (???!!!!) ja löysi lopulta - tosin se näytti siitä ruudulta ihan kuin olisi maannut jossain meren pohjassa. Mutta aivan järkyttävää oli tämä: " vauva" oli kuollut, mutta se olikin ihan aikuisen naisen näköinen ja kokoinen!!! Hyi!!! Se oli siis kuollut jo aikaa sitten ja oli lähes luuranko, mutta aikuisen mitoissa!!! Lääkäri totesi, että " vauva" oli kuollut, koska sillä oli todella paha kehityshäiriö tm. kasvoissa/päässä. Sitten heräsin ja olin aivan kauhuissani, en uskaltanut enää alkaa nukkumaan hetkeen!!

Ihan kauhee uni kyllä!!! Mä oon kyllä mestari näkemään painajaisia muutenkin, mutta tuo oli kyllä kamalin ikinä!!! Unissahan mulla ainakin menee usein niin, että se tilanne muuttuu ja " elää" koko ajan, niin kävi tässäkin. Se ultra oli lopulta siis sellainen, kuin olisin katsellut videokamerakuvaa merenpohjasta... Hui, nyt kyllä pelottaa!!! Toivottavasti ne Synarelat vaan tekee tepposia, oireet kun pompsahti muutenkin eilen yhtäkkiä oikein rytinällä esiin!



No tulipahan kirjoitettua pitkästi! Mä meen nyt sulattelemaan tuota unta olkkarin puolelle, pitää hakea tukea miehestä tuon jälkeen... :(

Naksu: no, juu, mä vähän laskeskelin asiaa uudelleen, ja tosiaan, kiireessä olin kattonu viikot väärin. Siis viikolle 5 meidän punktio menee.

Musta ainakin tuntuu et toi Synarela tekee musta ihan mahdottoman, ei muuten mut kun pää on ku emmentaal-juustoa, siel ei pysy enää mikään. Mä olen ihan uskomattoman hajamielinen torvi ja muutenki kaik käytännön asiat tuottaa vaikeuksia...