Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:54"]

13:Ja höpöhöpö. Jos sulla olisi minkäänlaista elämänkokemusta, tai kykyä nähdä laajempia kokonaisuuksia,  et kirjoittaisi tuollaista paskaa psykologian puutteesta, ylemmistä sosiaaliluokista tai elämän eväistä. SIITÄ ei ole kyse, ei Gibranin runossa, eikä koko käsitteessä "Sinun lapsesi eivät ole sinun", eikä käytännössä sukupolvien vaihtelevassa ketjussa.

Minä allekirjoitan tuon Gibranin runon täysin, ihan vaikka kahden täysin erilaisen oman sukuni perusteella (toinen ylintä sosiaaliluokkaa, toinen lähökohdiltaan muutama sukupolvi sitten hyvin köyhää) , sekä aiemmat  polvet että vaikkapa omat lapseni,  jotka ovat myös hyvin erilaisia aikuisia ihmisiä keskenään.

Ihan riippumatta lähtökohdista, jokaisesta ihmisestä tulee oma oma yksilönsä, eikä lopulta siihen voi vaikuttaa omat vanhemmat eikä kukaan muukaan lainkaan. Kyse ei ole lapsista, vaan aikuisista lapsista, jotka ovat luoneet ja  luovat itse itsenä ja ovat täysin omanlaisiaan, eikä heistä voi muokata ja muovata mitään vanhempana eikä toisena ihmisenä. Lopulta kaikki yhtäläisyydet omiin vanhempiin ovat yhtä sattumanvaraisia, kuin yhteisyys kehen tahansa ihmiseen miljoonista.

Kenestä tahansa lapsesta voi tulla millainen tahansa, eikä vanhemmilla ole edes kykyä ymmärtää ja lokeroida, millainen se ihminen lopulta on. Voi olla samanlainen huumorintaju (mutta niin on keillä tahansa yksilöillä), on voinut tarttua mukaan jokin kotona arvostettu asia (vaikka että eläimiä pitää kohdella hyvin) mutta muuten jälkipolvet luovat täysin oman maailmansa ja ajattelutapansa ym. ja se vanhempi on vain menneisyyttä.

Lapsista tulee aikuisena mitä tulee, meillä vanhemmilla, tai minun vanhemmillani, tai minun isovanhemmillani, ei ole siihen mitään sanomista eikä vaikutusvaltaa. Jokainen yksilö ja hänen elämänkulkunsa ja mietteensä täysin omanlaisiaan.

Nrolla 13 taitaa olla aika pienet lapset, tai jos olisivat aikuisia, sulla ei taida olla aavistustakaan, millaisia he oikeasti ovat? Kyse ei ole mistään opiskelupaikan/ammatin  tai puolison valinnasta, vaan ihan jostain muusta.

[/quote]

En ihan täysin allekirjoita tuota kaikkea, kyllä vanhemmilla on vaikutusta ja vaikutusvaltaa ihmiseen, mutta kasvattajan pitäisi ymmärtää että lapsi on yksilö ei vanhempansa jatke. 

Näkee, että vastaajat ovat nuoria. Tuo runo oli 1960- ja 1970-lukujen vasemmistolaisten lemmikkejä ja sen tarkoituksena oli osoittaa, että vanhemmilla ei ole mitään merkitystä lastensa elämässä. Lapset ovat yhteiskunnan omaisuutta. Siihen aikaan poliittinen ilmapiiri kannusti vanhempia antamaan lapset mahdollisimman varhain sosialistiseen aivopesuun koulutetuille lastenhoitajille, jotta he eivät saisi vaikutteita vanhemmiltaan. Liittyy osaltaan vapaan rakkauden sanoman levittäminen, jossa vasemmistolaisissa älykköpiireissä parinvaihtobileet olivat suosittuja ja lapset aidosti eivät tienneet isäänsä.

Lapsilla on omat ajatuksensa, mutta runoilija unohtaa, että ne ajatukset pohjautuvat lasten kokemuksiin, joita on saatu yhdessä vanhempien kanssa eläen.

Hehheh, just joo, parinvaihtobileitä ja lapset ei tienneet isäänsä ja tästä tunnetun runoilijan runo pohjimmiltaan kertoo :DDD Kuule, jos sä olet joku ääriporvari suljetulta  joka näkee vasemmiston demonisena, niin nyt vähän rajaa tolle ylianalysoinnillesi. Vaikka varmaan näit upean kohdan haukkua vasemmistoa, niin ei ihan osunut nyt sun runoanalyysi kohdalleen.

Mielenkiintoinen väittämä, että lapsen vanhempien asema ja ns. yläluokkaisuus jotenkin vaikuttaisivat lapsen tulevaisuuteen. Sijaisvanhemmissa ei juurikaan hyvin toimeentulevia, akateemisia, yleensä parempana itseään pitäviä ihmisiä ole. Ihan tavalliset ihmiset kasvattavat lapsista kunnollisia kansalaisia ja auttavat sellaisia lapsia, joilla ei ole ollut paras mahdollinen alku. Sijoitettujen lasten vanhemmissa taas on ihan kaikista yhteiskuntaluokista peräisin olevia. Tosin itse vierastan ihmisten jaottelemista luokkiin, koska mielestäni jokainen ihminen on samanarvoinen. Lapset ovat meidän vastuullamme siihen asti kunnes tulevat aikuisiksi. He ovat meidän lapsiamme biologisesti tai muuten vaan, mutta päättävät itse miten asiaan suhtautuvat aikuisina.

On ne, DNA-testit on tehty

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 21:08"]

Hehheh, just joo, parinvaihtobileitä ja lapset ei tienneet isäänsä ja tästä tunnetun runoilijan runo pohjimmiltaan kertoo :DDD Kuule, jos sä olet joku ääriporvari suljetulta  joka näkee vasemmiston demonisena, niin nyt vähän rajaa tolle ylianalysoinnillesi. Vaikka varmaan näit upean kohdan haukkua vasemmistoa, niin ei ihan osunut nyt sun runoanalyysi kohdalleen.

[/quote]

Ja sinä synnyit vuonna 1986? Mitä muistat 1970-luvusta itse, missä olit ja mitä teit? Tuo runo on nimenomaan symboli sille, että lapsi synnytetään yhteiskunnalle.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 21:09"]

Mielenkiintoinen väittämä, että lapsen vanhempien asema ja ns. yläluokkaisuus jotenkin vaikuttaisivat lapsen tulevaisuuteen. Sijaisvanhemmissa ei juurikaan hyvin toimeentulevia, akateemisia, yleensä parempana itseään pitäviä ihmisiä ole. Ihan tavalliset ihmiset kasvattavat lapsista kunnollisia kansalaisia ja auttavat sellaisia lapsia, joilla ei ole ollut paras mahdollinen alku. Sijoitettujen lasten vanhemmissa taas on ihan kaikista yhteiskuntaluokista peräisin olevia. Tosin itse vierastan ihmisten jaottelemista luokkiin, koska mielestäni jokainen ihminen on samanarvoinen. Lapset ovat meidän vastuullamme siihen asti kunnes tulevat aikuisiksi. He ovat meidän lapsiamme biologisesti tai muuten vaan, mutta päättävät itse miten asiaan suhtautuvat aikuisina.

[/quote]

Mielenkiintoinen todella, lue vaikka tuolta:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19987/koulutuk.pdf?sequence=1

[quote author="Vierailija" time="22.12.2013 klo 20:54"]

13:Ja höpöhöpö. Jos sulla olisi minkäänlaista elämänkokemusta, tai kykyä nähdä laajempia kokonaisuuksia,  et kirjoittaisi tuollaista paskaa psykologian puutteesta, ylemmistä sosiaaliluokista tai elämän eväistä. SIITÄ ei ole kyse, ei Gibranin runossa, eikä koko käsitteessä "Sinun lapsesi eivät ole sinun", eikä käytännössä sukupolvien vaihtelevassa ketjussa.

Minä allekirjoitan tuon Gibranin runon täysin, ihan vaikka kahden täysin erilaisen oman sukuni perusteella (toinen ylintä sosiaaliluokkaa, toinen lähökohdiltaan muutama sukupolvi sitten hyvin köyhää) , sekä aiemmat  polvet että vaikkapa omat lapseni,  jotka ovat myös hyvin erilaisia aikuisia ihmisiä keskenään.

Ihan riippumatta lähtökohdista, jokaisesta ihmisestä tulee oma oma yksilönsä, eikä lopulta siihen voi vaikuttaa omat vanhemmat eikä kukaan muukaan lainkaan. Kyse ei ole lapsista, vaan aikuisista lapsista, jotka ovat luoneet ja  luovat itse itsenä ja ovat täysin omanlaisiaan, eikä heistä voi muokata ja muovata mitään vanhempana eikä toisena ihmisenä. Lopulta kaikki yhtäläisyydet omiin vanhempiin ovat yhtä sattumanvaraisia, kuin yhteisyys kehen tahansa ihmiseen miljoonista.

Kenestä tahansa lapsesta voi tulla millainen tahansa, eikä vanhemmilla ole edes kykyä ymmärtää ja lokeroida, millainen se ihminen lopulta on. Voi olla samanlainen huumorintaju (mutta niin on keillä tahansa yksilöillä), on voinut tarttua mukaan jokin kotona arvostettu asia (vaikka että eläimiä pitää kohdella hyvin) mutta muuten jälkipolvet luovat täysin oman maailmansa ja ajattelutapansa ym. ja se vanhempi on vain menneisyyttä.

Lapsista tulee aikuisena mitä tulee, meillä vanhemmilla, tai minun vanhemmillani, tai minun isovanhemmillani, ei ole siihen mitään sanomista eikä vaikutusvaltaa. Jokainen yksilö ja hänen elämänkulkunsa ja mietteensä täysin omanlaisiaan.

Nrolla 13 taitaa olla aika pienet lapset, tai jos olisivat aikuisia, sulla ei taida olla aavistustakaan, millaisia he oikeasti ovat? Kyse ei ole mistään opiskelupaikan/ammatin  tai puolison valinnasta, vaan ihan jostain muusta.

[/quote]

Minun mielestäni sinä puolestasi tulkitset tuota runoa täysin erillään kulttuurisista totuuksista. Vaikuttaa siltä, että sinulla on aika suppea elämänkokemus, jota yrität kompensoida väheksymällä muiden argumentointia.

Rikkaat, korkeasti koulutetut, itseään parempana pitävät ihmiset huolehtivat omat lapsensa ja curlaavat näille hyvät olot, mutta eivät välitä muista lapsista. Sijaisvanhemmat ja muut toistenkin lapsista välittävät ovat yleensä vähemmän koulutettuja ja ihmimillisempiä. Kun materia ei merkitse niin paljon, voi todella ajatella, että lapset eivät ole meidän lapsiamme tai että kaikki lapset ovat omiamme.

Olen jo kauan vaatinut muutosta isyyslakiin ja esittänyt toivomuksen, että jokaisesta syntyvästä lapsesta otetaan ja arkistoidaan DNA-näyte. Ainut este lakimuutokselle on ollut feministinen virkakuntamme ja ministeriömme, jotka ajavat edelleen naisten erityisoikeuksia ja miesten syrjimistä. Naisten petoksellisuuden takia maassamme miehet (n 200000 miestä)joutuvat elättämään 18 vuotta lapsia, jotka on SIITETTY avioliiton aikana, olkoot lapsen biologinen isä kuka tahansa, eikä miehen vaatimuksesta tehdä isyystutkimuksia eli eron tullessa ex vaimo voi elätyttää itseään syrjähyppylapsen suoman turvan avulla 18 vuotta. Onko tämä tasa-arvoa?

Kyllä minä allekirjoitan Gibranin lausuman. Niin se nimenomaan on, ettei lasta voi kuristamalla ohjata, vaan se kulkee omaan suuntaansa, tahdoitpa tai et.

Lainaa vain, laulaa Maaritkin.

Omat vanhempani olivat/ovat rikkaita (en ole kuullut heistä mitään vuosiin).Silti he eivät kasvattaneet minua,eivät pitäneet huolta,eivätkä rakastaneet. Oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli sykkä kuin yö enkä sitä täällä ala ruotimaan.

Se mikä tulotaso vanhemmilla on ei tee heistä huonoja tai hyvä vanhempia. Hyviä vanhempia voi olla ja onkin aivan tavalliset ihmiset joilla on järki päässä ja sydän paikallaan. Vanhemmuudessa ei ole kyse yläluokkaisuudesta tai köyhyydestä. Itse olen kasvattanut lapsiani hyvin puutteellisessa ympäristössä, ei omia huoneita, ei tarpeeksi ruokaa, syötiin pelkkää puuroa päivästä toiseen, ei paljoa vaatteita ja nekin kirppareilta, ei kännyköitä,harrasteita,kesälomareissuja.

Silti lapseni ovat onnellisia ja tasapainoisia. He eivät ole minun, heillä on oma elämä ja tulevaisuus edessä. Minulla on suuri etuoikeus seurata heidän kehitystään ja kasvua muutaman vuoden. 

Hirveää kommunistiajattelua. Tottakai minun lapseni ON minun lapseni! Kenenkä muunkaan, valtionko?

Yhtä hirveää on selittää, että pieneen lapseen pitäisi suhtautua kuin "kunniavieraaseen avaruudesta". Siis häh! :D Minun ja mieheni luonnollinen, suloinen vauva hän on eikä mikään avaruusolento saatika kommunistien omaisuutta.

Jotenkin traumatisoituneelta tyypiltä kuulosti tuo siteerattu. Tietenkin lapseni ovat omia yksilöitään, joiden kautta en kyllä koe eläväni vaan heidän kanssaan ja se on käsittääkseni aika luonnollista ihmisen lajityypillistä käytöstä. Mutta enemmän lapset ovat minun kuin vaikka naapurin Matin siinä mielessä, että minun vastuullani on heistä huolehtiminen. Rakastaakin heitä saan vaikkei lapsillani ole velvollisuutta rakastaa minua vain koska ovat "minun".

Aika pilkun viilausta tuollaiset sanailut, mutta ehkä jollekin tylsämieliselle hyvää viihdettä, onhan kieli rajallinen ja vaikuttava....

Minä pidän asunnossani nuorelleni oman huoneen ja osa hänen tavaroista jää luokseni ,hän on minun lapsi ja tämä koti on hänen koti vaikka huostaanottavat. Häntä ei kukaan h o r o vie lapsekseen. Se on varma.