MAALISMUSSUKAT vko 51
Oli jo tarpeeksi pitkä tuo edellinen pino, joten ajattelin aloittaa uuden.
Hiljaista on, taitaa joulu vaikuttaa kaikkien ehtimiseen, on maaliskuiset ennemmin olleet aktiivisempia.
Tässä ihan täysin omaa napaa ja kauheaa valitusta, koittakaa kestää...
Joulua on laiteltu ja vessaremppaa koitettu saada eteenpäin. Viime viikko oli kyllä tosi rankka, ja nyt tuntuu että kaikki mehut on viety. Eilen en ihmeempiä tehnyt ja supisteli ihan levossakin. Tosin kun tarkemmin miettii, niin noiden kahden tenavan kanssa ei levosta ole kovin tietoa, ja taisin sitten kuitenkin kaksi kertaa tehdä ruokaa, lämmittää leivinuunin (kannoin puut alakerrasta) ja ravasin alhaalla pannulla lisäämässä halkoja, leivoin piparit ja jynssäsin vanhaa pönttöä pasuhuoneessa kontillani asennusta varten sekä siivoilinkin vähän... Yleensä on koko ajan kova meno, joten eilinen tuntui sitten kuitenkin leppoisalta.
Tänään olo on kaamea, kohta täytyisi lapset viedä mummulle ja mennä neuvolaan. Iltapäivällä tulee asennusmiehet laittamaan vessan kalusteet paikalleen ja niiden jälkiä täytyy vähän siivoilla, mutta yritän olla tekemättä mitään muuta. Taitaa saunan ja pesuhuoneen siivous jäädä joulun jälkeen kun tuntuu että hengittämisessäkin on tarpeeksi hommaa.
Siis valitusta täältä, ja paha mieli siitä etten taas tällä hetkellä osaa nauttia tästä raskaudesta yhtään. Monasti tulee mieleen että eikö nuo kaksi olisi riittänyt kun täällä maalla näitä hommia piisaa muutenkin ja tuntuu ettei edes noille tenaville riitä aikaa tarpeeksi. Pitäisi ilmeisesti harkita töihin menoa suht pian niin helpottaisi.
Sokerirasituksessa olin perjantaina, ja tänään varmaan kuulen tulokset. En usko että mitään on, mutta toisaalta paha olo on aika usein, tiedä sitten miksi. Multa ei kans sitä hemppaa mitata ellen erikoisesti pyydä, ja tänään taidan pyytää. Jos tämä huono olo osaltaan selittyisi sillä. Painoa oli viimeksi kertynyt 6 kg, mihin olen oikein tyytyväinen. Aiemmista tässä vaiheessa oli jo 10 kg. Tosin lähtöpaino oli pari kiloa enemmän, joten melkein samoissa lukemissa ollaan. Vatta on iso, sf mitta tosin ihan käyrillä mutta lihakset on niin huonossa kunnossa etteivät juurikaan anna tukea joten pullottaa pystyasennossa aika lailla.
Kirjoitus alkaa sujua huonosti kun pitää samalla laulaa koko Naperokerhon laulukirja läpi :) Täytyypä lähteä syömään, jos vaikka olo kohentuisi
Maaria 26 (vai 27)+5 + muksut 4 ja 1 v.
Kommentit (36)
Ppliz: ihana uutinen! Varmasti olette huojentuneita! Ihana uutinen ja hyvänkokoinen vauvelikin jo. Ja jospa se synnytyspelkopolikäyntikin aikanaan toisi apua ja selvyyttä.
Ulpu: Lämpöisiä ajatuksia täältä itäisestä Suomesta sinulle. Ja tervetuloa mukaan!
On: ei mitään uutta, vauva mylttää minkä kerkeää, yöt antaa onneksi nukkua. Ruoka maistuu hiiirmusen hyvin, saapi nähdä mikä on tilanne seuraavassa neuvolassa....
Ihanaa kun tulee joulu! Ja ei tosiaan ressata, joulurauhaa kaikille!
Marjainka rv 28+4
Eddien äippä: Hyvä että kaikki oli hyvin, ja verenpaina laskenut.
Ulpu: Tervetuloa mukaan!
Meillä oli eilen neuvola ja lääkäri, sairaslomaa pärähti 3vkoa supisteluiden takia. Vähän on kyllä epätodellinen olo, en oottanut kyllä tätä saikkua ollenkaan kun supisteluita ei ole nyt tullut enään niin paljon kuin kk sitten. Mutta vauvan parastahan tässä täytyy ajatella :)
Rauhallista joulua kaikille!
Pirpana 26+3
Ihanaa, nyt alkoi joululoma! Ei sitä vielä edes tajua..
Kiitos kaikille vastanneille, ei vaan kenenkään nimimerkit jää mieleen.. :( Ehkäpä vauva kääntyy vielä ja ehkä uskaltaudun maksalaatikkoakin maistamaan..
Niin mulle terkka sanoi, että sokeriarvot tulisi olla 12 tunnin paasto >5,2 tunti litkusta >11 ja 2 tuntia litkusta >9 et ainaski sen mukaan olivat ihan hyvät. Jännä että joillain arvot ei nouse ollenkaan vaikka juo sen juoman, mistähän se johtuu.. Tai siis hyvähän se varmaan vaan on.
Mä oon nukkunu taas tosi huonosti pari yötä, valvonu tuntitolkulla.. Onneksi nyt on ihan sama kun ei tarvi töihin mennä, voi nukkua millon haluaa. Voi, toista se on sitten jos joskus siunaantuu useampi lapsi, sympatiat heille :)
Onko muille esikoista odottaville tullut vielä kutsua valmennukseen? Mulle ei oo vielä tullut. Mua ei jotenki kyllä jaksa yhtään se kiinnostaa, mut kai sinne on " pakko" raahautua. Kai siellä osa on ihan asiaakin, mutta olen kuullut että osa on ihan turhaa/tylsää..
Hei onko täällä muuten muita jotka ei ole saanut sukupuolta selville vaikka olisivat halunneet? Toivottavasti jo ensi kerralla ultrassa onnistaisi.. :)
Elluz ja tonttu 27+3
Enpä ole paljon kirjotellut, mutta lukemassa oon käyny silloin kun ennättää... On se kumma miten tuota 1-vuotiasta saa olla koko ajan vahtimassa ja nyt kun jo ymmärtää eri asioiden päälle jotain, niin koneelle on ihan turha yrittää pojan ollessa valveilla ku heti pitäis päästä näppistä hakkaamaan =)
Mutta siis... Täällä menee ihan hyvin ja pakkauspuuhat on käynnissä. Viikon päästä olis muutto isompaan kotiin ja sitten pääsee laittelemaan vauvallekin vaatteita ja tavaroita valmiiksi =)
Tai no siis, vauvalla on kaikki hyvin mutta minä meinaan reistailla välillä =) Viikko sitten jouduin päivystykseen kovien kipujen takia ja selvis että oon saanu jostain aikamoisen määrän sappikiviä ja niiden takia on nyt sitten ruokavalia tarkassa syynissä. Selkäkin alkaa sanomaan sopimusta irti niin raskauden kuin tuon esikoisen kantamisen ja nostelunkin takia =/ Kävin keskiviikkona osteopaatilla tätini suosituksesta ja se kyllä helpotti oloa tosi paljon. Parin viikon päästä menen uudestaan ja laittaa vielä tuota selkää ja lantion aluetta parempaan kuntoon =)
Tätä pinoa en nyt ennättänyt lukea kovin tarkasti joten en uskalla alkaa kommentoimaan kun nimimerkit menis kuitenkin metsään...
[color=red]Oikein hyvää joulua[/color] halusin vain tulla toivottamaan kaikille maalismasuille ja tietenkin myös perheillenne =)
Syökää ja levätkää hyvin ja muistakaa olla varovaisia liikenteessä =)
Pimmi 26+3
mulla lääkäri huomautti suuresta painon noususta hävettää kertoa tätä mutta pakko avautua... Alkuraskaudessa painoni oli 66kiloa ja nyt kun kävin lääkärissä niin painoa oli 77kiloa... lääkäri kauhistui että kuinka paljon minä olen oikein syönyt kun noin paljon yli sallitun määrän painan.... häpesin sitä mutta sanoin että juuri ennen kuin tulin raskaaksi niin olin laihdutuskuurilla ja tiputin painoani 70kilosta 7kilon verran... lääkäri sanoi että sitten meidän ei tarvitse ihmetellä asiaa niin paljoa kun painoni pyrkii varmasti takaisn takaisin alkuperäiseen painooni....ja minun mielestäni en ole lihonut paljoankaa raskauden aikana...
kerroin asiasta isälle ja isäni totesi että: no parempi sitten että alatkin varmaan heti laihduttamaan synnytyksen jälkeen....
äitini kyllä osasi lohduttaa, hän sanoi että en murehtisi siitä painon lukemasta ja että tärkeintähän on että vauvalla on kaikki hyvin ja jos haluaa laihduttaa niin kyllä niistä kiloista pääsee eroon raskauden jälkeen... ja että äitini mierlestä minä en ole lihava...
masentavaa että ihmiset tarkkailevat minua huomattavasti enemmän raskauden aikana kuin mitä normaalisti..painoani sun muuta mitä syön ja juon...
kaikki ihmettelevät veden juontia..tarviiko sitä raskauden aikana juoda niin paljon vettä....muka liikaa juon vaikken juokkaan ja raskauden aikana tuntuu että keho kuivuu jos ei juo aina välillä lasillista tai paria sitä vettä..
taas unohtu kirjoittaa että nyt on meneillään rv 28+1
Kiitos kaikille, jotka toivotitte minut tervetulleeksi palstalle! Mukavaa kun huomaa, että on ihmisiä jotka välittävät.
Linnea: älä huoli painostasi, nuo lukemat ovat vähäisiä vaikka olisit lyhytkin. Itse kiljuisin riemusta noista. Minulla jäi kolmannesta lapsesta hirveästi kiloja, kun en voinut imettää, ja ehkä ikäkin teki tehtävänsä. Nyt on painoa niin paljon etten kehtaa edes sanoa... Ja ajattele esim. miten Suurin pudottaja -ohjelmassa se Virpi taisi painaa jonkun 66 kiloa lopuksi ja sitä pidettiin niin hoikkana että. Ja se joku toinen haaveili että olisi finaalissa 65 mutta yli 70 kilonhan se jäi. Eikä se silti näyttänyt minusta lihavalta.
Täällä taas vähän mielialat heittelee, mutta ihana on odotella aattoa: se miten näkee kun lapset avaavat lahjansa on kaikista kivointa joulussa. Yritän nyt aktiivisesti unohtaa kaiken muun, että voisin nauttia joulun tunnelmasta. Onneksi minun vanhempani etelä-Suomesta tulivat tänne auttamaan, se on kyllä tosi tarpeen.
Olet varmaan jo Levillä, mutta luet kun ehdit :)
Sokerirasitusta on mun mielestä suotta liioiteltu, ei se mikään inhottava ole. Mä sain ajan heti aamukahdeksaksi, eli olin syömättä vain iltakasista aamukasiin, jolloin join sen litkun. Mun mielestä se maistui laihalle kokikselle, ja aavistuksen maltaille. Mutta ihan hyvin sen sai juotua. Sain olla terveysasemalla kaksi tuntia ihan rauhassa lueskelemassa lehtiä, siihen ei kotona ole koskaan mahdollisuutta ;)
Litkusta tuli hetkeksi hiukan halju olo, mutta ei mikään paha. Kannattaa ottaa evästä mukaan, että saa syödä heti kun verikokeet on ohitse, eikä tarvitse odottaa kotiin asti.
Maaria 27+4
Mulla kahdesta aikaisemmasta raskaudesta on tässä vaiheessa tullut jo yli 10 kiloa, eikä sitä ole pidetty paljona. Johtuu ehkä sitten siitä, että olen 176 cm eikä se sillain " näy" . Viimeksi voivottelin neuvolassa painonlisäystä, niin terkka meinasi että meinaatko laihtua raskauden aikana.. Ja mulla on melkein 9 kiloa kuitenkin tullut!! En voi ymmärtää näitä painojuttuja ja ihmisten kommentteja.
Meillä on muuten tuolla laukussa se papru johon lääkäri kirjoitti sukupuolen. Mies haluaisi joulun kunniaksi sen katsoa, mutta mä en halua tietää. No, ehdin vielä puhumaan sen ympäri tän päivän aikana :)
Oikein ihanaa ja rauhaisaa joulua kaikille, levätään urakalla!!!
Ollaan oltu lauantaista mummolassa, ja olen toteuttanut lupaukseni; lepoa ja unta!
Maaria 27+4
Mutta ihan ensin haluan toivottaa oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille maalismussukoille ja heidän perheilleen!
En oo pariin viikkoon päässyt kuulumisia kirjoittelemaan, kun jouduin viime maanantaina sairaslomalle väsymyksen vuoksi ja jostain kumman syystä meidän kotikoneella ei pääse vauvan sivuille =( Mutta siis... muuten masuvaltakunnassa kaikki hyvin ja asukki pyörii kuin väkkärä, mutta unettomuus vaivaa. Lähes joka yö valvon 3-4 tuntia tai sit herään jo neljän aikaan. Ei siis ole mitenkään virkeä olo päivisin. Liitoskivut on vaivannu tässä muutaman päivän oikeen tosissaan. Sängystä ja tuolilta on tosi vaikea päästä ylös, nukkuessa ei oo toivoakaan kyljen kääntämisestä ja kävelykin on suorastaan mahdotonta. Vihlonta on aivan kamalaa!! Onko mitään tehtävissä vai pitääkö vaan kärsiä? Nyt jo ehkä hivenen helpottaa...
Ollaan anoppilassa joulun vietossa ja tässä odotellaan miehen siskoa perheineen jouluaterialle. Heillä on kaksostytöt, jotka on tuota meidän tättärää kolme kuukautta vanhempia. Kaksivuotiaita siis riittää =) Melkoista hässäkkää on siis luvassa. Jouluruokailu on jo kolmen aikaan ja pukki tulee sitten vähän ennen viittä. Lahjoja on jaettavaksi enemmän kun laki sallii ja niiden avaaminen vie varmaan ens jouluun asti =) Huomenna sitten siirrytään jatkamaan joulun viettoa mun äidin luo.
Muuten ei siis mitään ihmeempää, keskiraskauden lääkärikäynti on 4.1 äitipolilla. Mutta pitänee lähteä auttamaan anoppia ruuan laitossa.
Rauhallista joulunaikaa!
Toivottelee,
Nekku 26+5 (kai... oon jo seonnu laskuissa)
Nekku: Kuulostaa hirveältä, mutta tutulta. Minullakin on kaikissa raskauksissa ollut hirveät liitoskivut ja se ei todellakaan ole hauskaa. Ei sängystä tahdo päästä ylös eikä toisinpäin ja kävellessä sattuu kauheasti. Ei kai tuohon voi muuta lohduttavaa sanoa kuin että jotkut päivät ainakin minulla on parempia kuin toiset. Tuo unettomuuskin on valitettavasti tuttua, kannattaa kyllä kysyä apua siihen jos unet jäävät jatkuvasti alle viiden tunnin. Minulla oli toisessa loppuraskaudessa unet jatkuvasti 5-7 tuntia ja sitten kun synnytin niin valvoin kolme yötä peräjälkeen. Sen jälkeen en sitten saanutkaan enää unta, vaikka olin kuolemanväsynyt, vaan jouduin turvautumaan nukahtamislääkkeisiin.
Noista painoasioista vielä: minulla on tullut jokaisessa raskaudessa yli 20 kiloa eikä sitä kukaan ole kauhistellut. Kahden ensimmäisen vauvan kohdalla kilot lähtivät kuin itsestään imettäessä, kolmannen kohdalla kun en voinut enää imettää, jäi monta ylimääräistä kiloa.
Itsellä on jotenkin mieli maassa. Meillä oli aika vaisu joulu, kun kaikki vieraat menivät jo aattoiltana kotiin. Itse tykkään pelata jotain kivaa lautapeliä yömyöhään ja viettää aikaa yhdessä. No, tänä jouluna näin. Meillä tuli tyttö kipeäksi juuri jouluksi, joten neljän seinän sisällä ollaan oltu. Vaikka ei tuo vesisade ja myrsky kovin paljon ulos houkutellutkaan. En vain oikein osaa ihan vain laakereillani maata, jotain mukavaa olisi kiva koko ajan puuhastella.
Jäin sokerirasituksessa kiinni. (kirjoitinkohan siitä jo?) No, tänään on viimeinen herkuttelupäivä ja sitten aloitan dietin. Minulla oli ainoastaan paastoarvo himpun koholla. Taisin syödä liian tuhdisti juuri ennen sitä 12 tunnin paaston alkua, kun mies teki lihapiirakkaa. Eipä se dietti kyllä pahaa tee painon nousun estämiselle.
En minäkään sitä sokerirasitusta mitenkään kamalana pidä. Itseäni hieman ahdistaa ainoastaan se verenottaminen, kun samaan paikkaan ei oikein voi pistää kolmesti ja sitä verta kaivetaan milloin mistäkin minulta. Litkusta ei ole muuta harmia kertaakaan ollut kuin aikamoinen väsyminen. Ja evästä kannattaa kyllä ottaa.
Painoa ei muuten heti kannata alkaa synnytyksen jälkeen pudottamaan. Itse tein viimeksi sen virheen ja maitoni saikin sitten muuttumaan ihan litruksi, kun en syönyt rasvaa ym. juuri yhtään. Tiedän, että taas tekisi raskauden jälkeen mieli painoa pudottaa, mutta panostan tällä kertaa liikuntaan, mutta syön niin, että maitoa riittää. Toivon saavani painoa vähän putoamaan sillä imetyksellä.
Koitetaanhan kaikki lomailijat levätä ja ladata akkuja. Toivotaan, että uudeksivuodeksi saataisiin vähän talven tuntua luontoonkin, niin mielikin muuttuisi aurinkoisemmaksi.
Aatuska 28+5
Keskustelu oli tuolla edellisen viikon pinossakin jatkunut, itsekin sinne epähuomiossa kirjoittelin. Mutta nostanpa siis tätäkin pinoa.
Popliz: Olipa kiva kuulla iloisia kuulumisia!
Aatuska: Meilläkin oli tänä vuonna vähän laimea jouluaatto. Oltiin miehen vanhempien luona, yleensä ollaan oltu minun vanhemmilla ja menty joulupäiväksi miehen vanhemmille. Meillä on aattoon aina panostettu kaikkeen viimeisen päälle (kynttilöitä saunassa, lumilyhdyt pihalla, ruokapöydässä kaikki on ' spesiaalia' leipiä ja juustoja myöten, lahjat avataan kynttilän valossa joululaulut taustalla soiden...) ja täytyy myöntää, että olin vähän pettynyt, kun miehen luona ei samanlaista juhlan tuntua ollutkaan, varsinainen jouluateriakin syötiin vasta joulupäivänä... Ehkä harmituksessani oli myös hormoneilla osansa, toivottavasti sain kuitenkin tunteeni peitettyä. Enemmän siellä panostettiin sitten joulupäivän ateriaan ja tunnelmaan.
Laitanpa vielä tähän alle vielä samoja asioita, joita tuonne toiseen pinoon kirjoittelin..
Aurelia: Onpa ihme, että eivät kelalla ottaneet papereita vastaan. Eikös ne pidä viedä viimeistään ennen kahta kuukautta laskettua aikaa.. Käypä kysymässä toiselta virkailijalta. Minä vein heti, kun sain neuvolan todistuksen, ja pakkauspäätös tuli parissa viikossa.
Tiedättekö muuten, että jos saa 3 kk palkaa ja äitiyspäiväraha menee työnantajalle, niin saako siitä kuitenkin päätöksen itselle? Mulle ei nimittäin ole tullut äitiysrahapäätös vieläkään, vaikka pakkaus varmaan jo kuukausi sitten, samalla kertaa hain.
Jaksamista Niiloakselille. Vaikka rikkaus ei varmaan onnea tuokaan, niin kyllä se kamalasti ylimääräistä stressiä tuo, jos täytyy miettiä, riittääkö rahat kaikkeen välttämättömään. Voisiko asuntolainasta pitää lyhennysvapaan kuukauden?
Hankinnoista: Meillä on sänky, lakanoita, vaatteita, kantoliina ja rintareppu (molemmat lahjoja, muuten yksi varmaan riittäisi), turvakaukalo, vaunut ja kestovaippoja, pullo, tutti + kaikki pakkauksen tarvikkeet. Ajattelin muutamia erilaisia rasvoja hankkia, kun ne on kuitenkin edullisia ja voi käyttää vaikka itsellä sitten, jos vauva ei tarvitse. Niin, ja pullopihdit, mutta steriloinnin ajattelin hoitaa keittämällä, ellei sitten kokonaan pulloruokintaan jouduta. Silloin strelijointilaite on varmastikin kätevä. Tuosta rintapumpusta en ole vielä päättänyt.. Voi olla, että jää käyttämättä, mutta toisaalta mies ei välttämättä osaa käydä ostamassa, jos tarve yllättää..
Omaa napaa: Jouluaattona mentiin uudelle kymmennelle. Neuvolassa kävin torstaina, kaikki kunnossa, edelleen vauveli pää alaspäin majaillee ja pääasiassa masun vasemmassa reunassa. Kovasti vaihtaa kylkeä ja potkii ja huitoo, mutta ei enää kuperkeikkoja tee. Vähän jänskättää, että ei kai se meinaa etuajassa tulla, kun on jo yli kuukauden ollut pää alaspäin, onneksi paikat on kiinni, eikä juuri supistele. Joululahjaksi vaavi sai mummilta lampaantaljan vaunuihin :)
Hyvää uudenvuoden aattoa ja onnea alkavalle vuodelle! Pidetäänhän vielä kaikki jalat ristissä :)
Mama ja Justus 30+5
Popliz: Onnea hyvistä uutisista!
sekä tsemppiä niille, jotka ovat joutuneet vuodelepoon!
ja tervetuloa uusille palstailijoille!!
Mä sain eilen sokerirasitustestin tulokset. 5.0, 10.5 ja 7.8 olivat arvot eli tuo tunnin jälkeen otettu lukema 10.5 oli koholla ja sokeriton dietti siis alkaa. Mulla oli sama juttu myös edellisessä raskaudessa, joten tuttua hommaa on. Viimeksi ainakin mun paino lähti laskuun, kun aloitin sokerittoman dietin. Ei haittaisi jos niin kävisi nytkin, sillä painoa on nimittäin kertynyt jo 10kg. Tuosta testin ikävyydestä vielä: viime raskaudessa testi sujui multa helposti, mutta nyt oli vaikeaa (meinasin oksentaa koko ajan litkua juodessani ja litkun jälkeen oli tosi etova olo ja palelin kuin horkassa).
Jouluaatto sujui meillä leppoisasti kotona, muina päivinä oli aika paljon sukulaiskyläilyjä. Vähän sorruin siianmätiä ja homejuustoa syömään. Mites muut olitteko tiukasti ilman kiellettyjä herkkuja?
Mukavaa vuodenvaihdetta kaikille ja OIKEIN ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
Ensin on hyvin hiljaista ja nyt on jo kaksi pinoa käytössä!
Nimimerkkejä en muista, mutta kirjoittelenpa kuitenkin.
Mukava kuulla, että munuaisongelma osoittautuikin vääräksi hälytykseksi!
TUET:
Ihme juttu, ettei KELA suostu ottamaan hakemusta vastaan. Eihän asiassa pitäisi olla mitään ongelmaa, sen jälkeen kun on neuvolasta saanut todistuksen raskauden kestosta! Ymmärtääkseni hakemuksen voi nykyään täyttää myös netissä, tuossa tilanteessa minä täyttäisin sen siellä.
Äitiyspakkauksesta päätös tuli jo vajaa kuukausi sitten, mutta pakkausta ei ole tullut vieläkään, se ehdittiin tilaamaan juuri ennen kuin toimitukset keskeytettiin, että toivottavasti se jo kohta tulisi! Kuten joku muukin kertoi ja kyseli, niin minäkään en ole vielä saanut tuista mitään päätöksiä, myös minä saan kolme kuukautta palkkaa. Tietääkö kukaan tuleeko päätökset meille tietoon vai vain työnantajalle?
SAIRASLOMA:
Ei noista lääkäreiden päähänpistoista osaa mennä mitään sanomaan esim. olin itse verenvuodon takia sairaalassa päivän ja sain ainoastaan sen kyseisen päivän sairaslomaa, seuraava lääkäri taas iski suoraan kuukaudeksi sairaslomalle! Ikävä juttu tässä on vain se, että tipun palkalliselta sairaslomalta KELAn sairaspäivärahalle ja tulot tippuvat ikävästi ainakin tamminkuun ajaksi.
RASKAUSARVET:
Täällä niitä on vaikka muille jakaa. Taidan kuulua siihen epäonniseen ryhmään jolle niitä tulee vaikka mitä tekisi. Murrosiästä raskausarpia oli jo rinnoissa ja reisissä, nyt niitä on tullut vielä lisäksi pohkeisiin (?!) lantiolle sekä viimeisimpänä mahaan. Olen mahaa rasvaillut raskausarpivoiteilla, mutta niin tuo maha vai repesi muutama viikko sitten ja kokoajan tulee lisää! Olo ei tosiaankaan ole kovin seksikäs...
OMA NAPA:
Nyt olen tosiaan sairaslomalla ja tilanne tuntuu rauhoittuneen, kunhan muistan ottaa rauhallisesti. Kahden viikon välein joudun käymään sairaalassa seurannassa verenvuodon ja vauvan suuren koon vuoksi (koolla saattaa olla jotain tekemistä myös noiden raskausarpien kanssa :D), seuraava lääkäri on taas ensi viikolla ja vauva taitaa olla jo 1,5kg. Hieman tuo kova kasvuvauhti huolestuttaa, itse kun en tosiaankaan ole suuri ihminen!
Vauvan koon takia lääkärit olivatkin aivan varmoja, että tulen jäämään sokerirasituksessa kiinni, siksi vähensinkin sokerin syöntiä, muuten söin aivan normaalisti. No lopputulos oli se, että vauva tuplasi kolmessa viikossa painonsa ja minä laihduin kaksi kiloa. Eli vauvan kova kasvu ei tosiaan taida olla sokereista kiinni...
Ihanaa uutta vuotta kaikille!
Iloisia ja helpottuneita uutisia täällä: Olin aamulla kontrolliultrassa siitä vauvan laajentuneesta munuaisaltaasta, mikä todettiin rakenneultrassa. Nyt olivat molemmat munuaisaltaat normaalit, eli tilanne oli korjaantunut itsestään. Tuntuu kyllä kivalta. Vauva on kuulemma mitoiltaan siro, ja liikkui aktiivisesti. Raivotarjonnassa jo oltiin, toki mahtuu vielä kääntymään, mutta mulla ovat aina asettuneet varhain tarjontaan. Kohdunsuun tilanne oli hyvä, eli supistuksiakaan ei sillä lailla tarvise murehtia. Painoarvio oli nyt 1,2 kg, yllättävän iso vauva jo on, kun itse ajattelin painon olevan vielä alle kilon. Lisäkontrolleja ei enää tehdä. Nyt vaan meen tammikuun lopulla vielä juttelemaan synnytyspelkokätilön kanssa. Ikävät kokemukset on peräisin ekasta synnytyksestä.
Ulpu: Sulla on varmasti paljon ajateltavaa. Valmistautuminen tulevaan on tottakai vaikeaa, kun tilanne on noinkin epäselvä. Sulla on kuitenkin aikaa tehdä ajatustyötä ja varautua siihen, että vauvassa voi olla jotain poikkeavaa. Lopulta voi olla, että kyse ei edes sitten ole mistään vakavasta poikkeavuudesta. Ehkä jalkojen rakenteessa on jotain, mutta kromosomit normaalit. Toivotaan ainakin, että kaikki lopulta kääntyy hyväksi!
Älkää väsyttäkö itseänne liikaa jouluvalmisteluilla! Sydämestähän se joulu löytyy. Nyt on lupa ottaa rennosti ja levätä, se on vauvallekin hyväksi.
Iloista joulua mammat ja masut!
popz (rv 27 + 3)