Naiset: Miten kertoa vaimolle hienovaraisesti?

Onpas sulla valitettavan ajattelematon vaimo... Kuulostat kivalta isältä.



Mukavaa joulua teille!

Kerrot, että kasvavien lasten pitää saada muutakin ruokaa kuin pelkkää roskaa. Jo tulevaisuuttakin ajatellen, kiva jos pikkusena tottuu hamppareihin, niin mitähän sitä sitten isona syö...tämän voit tehdä asiallisesti, mutta tiukasti.



Ymmärrän kyllä vaimoasi. On tosi raskasta olla kotona pienten lasten kanssa. On helpompi paeta todellisuutta pyörimällä kaupoissa ja olla ruokaa tekemättä.

Rauhallisesti ja syyttelemättä.



t. nainen ja äiti

Minä olen kolmen lapsen kotiäiti. Meillä syödään erittäin harvoin valmisruokaa. Mieheni EI KOSKAAN tarvitse siivota, koska minä olen kotona niin teen siivoukset.



Sinäkin tarvitsen aikaa rentoutuaksesi... Sano vaimollesi suoraan, että mitä mieltä hänestä olet. Uskomattoman laiskan vaimon olet sitten itsellesi valinnutkin...

Ymmärrän kyllä vaimoasi. On tosi raskasta olla kotona pienten lasten kanssa. On helpompi paeta todellisuutta pyörimällä kaupoissa ja olla ruokaa tekemättä.

[/quote]

Siis vanhemmat lapset kaiken lisäksi vielä hoidossa, raskain osuus oli?



Ja ap, pistä ihmeessä rouva kuriin, oletpa ihana mies kun vielä jaksat osallistua noin, onneksi lapsillasi on sinut! Minunkin koti on ajoittain kaaos, mutta tosiasia on että kyllä sitä ruokaa on joka päivä tehtävä ainakin kerran ja pyykkiä pestävä, tiskiä roudattava jne. Oletko varma että näet " peruskaaoksen" takaa ne tehdyt itsestäänselvät hommat, jotka 1-vuotiaan kera ovat joskus oikeaa sirkustaidetta..

T.3 lasta ja mamma

varsinkin tuo viimeinen lause on pisteenä i:n päällä, heh hee.

Iät oli 5,3 ja 1.



Harrastavat varmaan jääkiekkoa, balettia, karatea ym. joka ilta jotain, ja toki diskoissa pitää päästä kaverien kaa käymään?

Eli mitä olette keskustelleet aiheesta? Onko vaimosi väsynyt, kenties masentuntu? Vai onko kyse arvomaailmojen erilaisuudesta teidän välillänne? Vai puuttuuko vaimoltasi tarvittavat kodinhoitotaidot?



Eli ajan takaa sitä, että asiasta keskusteleminen vaatii muutakin kuin tilanteen toteamisen ja sen kertomisen, miten tulisi olla. Sinuna keskustelisin vaimon kanssa huolella siitä, miten hän kokee kotiäitinä olon, mikä on hänelle tärkeää, mitä mieltä hän on äitiydestä ja sen vaatimuksista, millainen parisuhde teillä on, mitä tulevaisuudentoiveita, mitä haluatte lapsillenne opettaa asenteista, vanhemmuudesta, parisuhteesta, kodinhoidosta, jne. Lapsenne tarvitsevat näitä oppeja sitten, kun kasvavat ja muuttavat pois kotoa opiskelemaan. Myös rahankäyttö-, kulutus- ja ruokailutottumukset tulevat lapsilla silloin vastaan ja ratkaisevat sen kuinka he selviävät itsekseen eteenpäin.



Hienovaraisin tapa, jonka minä keksin, on edetä kysymyksillä ja kartoittamalla siten vaimon näkemyksiä niistä asioista, joissa sinun mielestäsi on keskusteltavaa.

Selvästi naisen kirjottama. Keksi itselles jotain oikeeta tekemistä! Mee vaikka töihin tai jotain!

Mutta ihanteista huolimatta se ei sovi kaikille, vaan jotkut jaksavat paremmin työelämässä. Jos kotiäitiys ei osoittaudu toimivaksi jutuksi, niin pitää ymmärtää joustaa ihanteistaan ja periaatteistaaan ja valittava sellaisia asioita, jotka toimivat juuri itselle paremmin.

huono provo, ja selvästi naisen kirjoittama. Eiks joillain ole silmiä päässä tai suodatinta aivoissa kun he lukevat tekstiä...

Vaimolle tulisi taata vapaailta viikossa ja sinulle myös. Lisäksi tarvitsisitte yhteisen iltamenon ainakin parin kolmen viikon välein mielenne virkistykseksi. Sitten jaksaisi paremmin pyörittää arjen rumbaa.



Kutsukaa vieraita niin usein, että tulette siivonneeksi kotona riittävän usein ennen heidän saapumistaan. Hyväksy se, että aina ei tehdä kaikkea 100% eli välillä voitte syödä valmisruokia ja välillä kotiruokia.



Eihän tuo systeeminne voikaan toimia, jos vaimolla ei ole mitään omaa. Ainakin yksi lapsi on hänestä riippuvainen 24 tuntia vuorokaudessa. Eikö? Nainen kyllästynyt aikuiskontaktien vähyyteen ja masentunut siksi?

Joku yksi oma harrastus tai vapaailta viikossa voi olla juuri se, joka riittää antamaan pontta sen verran, että kaikki muukin alkaa toimia.

ja kyllä tuo lasten vaatteissa pitäminenkin vie aikaa ja vaivaa. Mieheni ei koskaan osta yhtäkään vaatetta eikä mieti mikä keli on, että pitäiskö siirtyä kevätpuvusta talvipukuun. Minä äiti hoidan ja huolehdin tuollaiset. Ei ruoka ole maailman tärkein asia. Valmisruokaa on monenlaista nykyään. Voithan sä tehdä illalla valmiiksi ison satsin ruokaa, jos se kotiruoka on tärkeintä.



Mutta koita jutella vaimollesi.



Kodissa on tosi paljon hommaa jos on 3 pientä lasta. Pelkkä lattioiden raivaus on iso työ päivittäin...

Ehkä vaimosi jaksaa vain hoitaa lapset ja katsoo sen olevan hänen osuutensa. Ei jaksa laittaa ruokaa tai siivota. Eli: laittakaa lapset kokopäiväisiksi tarhaan, josko sitten vaimosi jaksaisi tai vaihtoehtoisesti maksa sinä siivooja kerran viikossa koko päiväksi. Semmoinen monitoimi-ihminen, joka tekee viikon ruuat myös. Ymmärrän vaimoasi. Ehkei hän jaksa aina laittaa ruokaa ja siivota. Ei kai hän yksin siivoamaan saisi joutuakaan.

suhtaudutaan kuin käytökseen täytyisi olla syvempi syy kuin laiskuus/mukavuudenhalu.



Minä myönnän että olen sellainen tyyppi että helposti voisin ajautua tuollaiseen " lomailuun" ja siihen ei olisi syynä yhtään mikään muu kuin laiskuus. Siihen auttaa vain tosiasioiden silmiin katsominen ja itseään niskasta kiinni ottaminen.

Jos ei ole sairas (fyysisesti tai psyykkisesti) niin syynä on silkka laiskuus.

Vierailija:

Ehkä vaimosi jaksaa vain hoitaa lapset ja katsoo sen olevan hänen osuutensa. Ei jaksa laittaa ruokaa tai siivota. Eli: laittakaa lapset kokopäiväisiksi tarhaan, josko sitten vaimosi jaksaisi tai vaihtoehtoisesti maksa sinä siivooja kerran viikossa koko päiväksi. Semmoinen monitoimi-ihminen, joka tekee viikon ruuat myös. Ymmärrän vaimoasi. Ehkei hän jaksa aina laittaa ruokaa ja siivota. Ei kai hän yksin siivoamaan saisi joutuakaan.

Mutta ei pidä unohtaa, ettei kaikki tekemättömyys myöskään automaattisesti ole laiskuutta. Sen lisäksi on olemassa miljoona muutakin syytä, joita tässä myös pyritään keksimään. Ja minusta tähän on jo mukavasti monenlaista tullutkin.

Kaikenlaista kanaa täälläkin riekkuu: " laiska ämmä, pistä kuriin!"



Oottekste kaikki jotain marttoja! Pikkaseen otatte tosissaan tänki palstan.



Joulumieltä, niin muutkin mammat vähän relaa.



T. Kolmen lapsen kaunis, akateeminen ja kotiruokaa laittava kotiäiti (tällä hetkellä), mutta myös niitä laiskoja ymmärtävä ja tietysti olen täydellinen myösmuilta osin!

Tosin vaan muutaman päivän kuussa meillä on tuollasita, ja lapsia kaksi eikä kumpikaan hoidossa. Kyllä mä välillä teen ruokaa ja imuroin...