Lue keskustelun säännöt.
Monenko lapsi saa lahjoja 1500€:llä?
16.12.2007 |
Mieheni 12-vuotias tyttö saa jos miehen äiti toteuttaa kaikki lapsen lahjalistan toiveet. Miehen ja minun yhteisen lapsen listalla lahjat maksaa n.250¿ eikä siinä ole mitään turhaa vaan esim. vaatelahjatoiveita ja vain kaksi lelua.
Kommentit (71)
ja ollaan syvällä suossa raha-asioiden kanssa.
On äiti ja iskä ostellut pikku piltille mitä vaan lapselle on mieleen juolahtanut ja sitten kun on pesästä muutettu pois niin iskeekin todellisuus vastaan. Kun on periaate mulle-kaikki-heti niin tässä kulutusluottojen pikavippien luvatussa maassa tuollainen lellitty nuori on äkkiä korvia myöten veloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 11 vee saa vain monopoly pelin 39 e ... ei muuta. Suvulta jotain...
Niinhän se aika usein menee että kiireiset ura-isät ja ura-äidit hyvittelevät niitä poissaolojaan sitten materialla.
Ap:n ongelma taitaa olla se, että miehen lapsi edellisestä liitosta saa kalliimpi lahjoja kuin hänen lapsensa. Ap on tainnut myös kirjoittaa tästä pitkin joulukuuta useita aloituksia. Ainakin hyvin samantapaisia on ollut.
Minusta taas on hyvin normaalia ja järkevää, että lahjat suhteutetaan lapsen ikään ja tarpeisiin ja ei pyritä keinotekoiseen tasa-arvoisuuteen rahasummissa. Meillä on 13-vuotias (joka ei edes ole meidän oma lapsemme vaan kasvattilapsi), 4-vuotias ja kaksi 4kk vanhaa. Aivan varmasti eniten rahaa menee tuon vanhimman lahjoihin. Vauvojen lahjoihin ei olisi tarvinnut laittaa oikeastaan mitään, vaan parilla kympillä olisi selvitty mainiosti. Vähän enemmän meni, kun ihastuin pariin hienosteluvaatteeseen ja päätin myös aloittaa keräilemään heille yhtä juttua. 4-vuotiaan lahjoihin meni vähän enemmän, koska meillä ei osteta leluja kuin jouluksi ja synttäreiksi, joten saa koko ensi vuoden lelut kerralla. Mutta tuo 250 euroa on kyllä aivan riittävästi, vaikka meilläkin paketteihin kääriytyi kalliita perusleluja, joista on iloa pitkäksi aikaa. 13-vuotiaalle lahjatoiveet ja tarpeetkin ovat jo ihan toista luokkaa. Tänä vuonna hänen lahjoihinsa ei mennyt paljon enempää kuin 4-vuotiaan, mutta ainoastaan siksi, että päätimme ostaa tarvittavia urheiluvälineitä muutamia jo ennen joulua ja osan olemme säästäneet joulun jälkeen, josko alennukset sattuisivat tarvittaviin tavaroihin. Ne olisivat yhtä hyvin voineet olla joulupukin kontissa.
Voin kuitenkin kuvitella monia mielestäni täysin järjellisiä teinin joululahjoja, joihin helposti uppoaa tuo tonni tai enemmän. Me emme esimerkiksi vielä ostaneet pojalle omaa läppäriä, mutta lähivuosina varmasti. On myös aiemmin saanut meiltä yli tuhat euroa maksaneen koiranpennun lahjaksi. Ja koira nimenomaan on pojan oma, vaikka tietysti koko perheelle tuokin iloa.
Minä en näe mitään järkeä siinäkään, että lapset keinotekoisesti pakotetaan kotona asuessaan vanhempia huonompaan elintasoon. Jos minä ja mieheni esimerkiksi matkustamme, pitäisikö lapset jättää kotiin, että eivät totu matkusteluun, koska mahdollisesti joskus heillä ei ole siihen varaa? Tai kieltää lapsilta kalliit harrastukset samalla kun miehelläni on purjevene ja minulla hevonen ja molemmat harrastamme laskettelua? Lapset vain pulkkamäkeen euron liukureilla ja kirpputorivaatteissa samalla kuin minulla ja miehellä on yhteensä tuhansien eurojen edestä suksia, lautoja ja goretex vaatteita ja kausikortit lähirinteeseen ja tapana tehdä reissu vuodessa Alpeille?
Miksi vanhempien mukava elintaso ei saisi näkyä myös lasten elämässä? Olen melko varma, että meidänkin pojat ovat riittävän fiksuja oppimaan, että kulutusmahdollisuudet riippuvat tulotasosta. Että me vanhemmat olemme hyväpalkkaisissa töissä ja siksi meillä on rahaa ja jos he aikuisena haluavat ylläpitää samaa elintasoa, on syytä miettiä, miten sen aikoo hankkia. Aiomme kyllä tukea heitä esimerkiksi heidän opiskeluaikanaan, joten heidän omiin käsiinsä jää, mitä he haluavat tehdä isona, mitä ovat valmiita tekemään sen eteen ja miten arvottavat taloudellisen menestyksen verrattuna muihin asioihin elämässä ja millaisia kompromisseja tekevät.
Tosin vertauksesi matkusteluun tai vaatehankintoihin oli enemmänkin kuin ontuva.
Sitäpaitsi yltäkylläisyydessä eläneen lapsen/nuoren on todella vaikea sopeutua elämään omillaan jos ei pysty pitämään samaa elintasoa kuin synnyinkodissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12-vuotiaalla on hieman erilaiset tarpeet.
En ole tarkkaan laskenut mutta meillä 11-vuotias saa tietokoneen ja sukset, ihan tarpeeseen. Sen lisäksi tulee pienempiä lahjoja, osa toivelistalla olleita. Joka tapauksessa tuo puolitoista tonnia menee kirkkaasti rikki.
Kuopus 4 v. saa suhteessa enemmän toivomiansa lahjoja mutta lahjojen arvo on vain murto-osa esikoisen lahjojen arvosta.
Tämä tieto pelasti minun jouluni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen elänyt sekä lapsuudessa " yltäkylläisyydessä" ja opiskeluaikana ja vastavalmistuneena " riisillä ja tonnikalalla" ja hyvin olen selvinnyt.
Fletch:
Minä en näe mitään järkeä siinäkään, että lapset keinotekoisesti pakotetaan kotona asuessaan vanhempia huonompaan elintasoon. Jos minä ja mieheni esimerkiksi matkustamme, pitäisikö lapset jättää kotiin, että eivät totu matkusteluun, koska mahdollisesti joskus heillä ei ole siihen varaa? Tai kieltää lapsilta kalliit harrastukset samalla kun miehelläni on purjevene ja minulla hevonen ja molemmat harrastamme laskettelua? Lapset vain pulkkamäkeen euron liukureilla ja kirpputorivaatteissa samalla kuin minulla ja miehellä on yhteensä tuhansien eurojen edestä suksia, lautoja ja goretex vaatteita ja kausikortit lähirinteeseen ja tapana tehdä reissu vuodessa Alpeille?
Miksi vanhempien mukava elintaso ei saisi näkyä myös lasten elämässä? Olen melko varma, että meidänkin pojat ovat riittävän fiksuja oppimaan, että kulutusmahdollisuudet riippuvat tulotasosta. Että me vanhemmat olemme hyväpalkkaisissa töissä ja siksi meillä on rahaa ja jos he aikuisena haluavat ylläpitää samaa elintasoa, on syytä miettiä, miten sen aikoo hankkia. Aiomme kyllä tukea heitä esimerkiksi heidän opiskeluaikanaan, joten heidän omiin käsiinsä jää, mitä he haluavat tehdä isona, mitä ovat valmiita tekemään sen eteen ja miten arvottavat taloudellisen menestyksen verrattuna muihin asioihin elämässä ja millaisia kompromisseja tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kuitenkin paljon asioita, joita lapset haluavat ja joita me pidämme tarpeettomina tai ylimääräisinä. Näitä varten vanhimmalla on viikkoraha (pieni) ja mahdollisuus hankkia lisää käyttörahaa ylimääräisillä kotitöillä (siis niiden kotitöiden lisäksi, jotka kuuluvat hänelle ihan vain siksi, että kotityöt ovat yhteinen asia.) Ahneena penikkana tuo meidän vanhin lapsi on tosin keksinyt muitakin ansaintamahdollisuuksia. On myös pihi, joten omia säästöjä alkaa olla jo kivasti.
Itse olen myös elänyt vauraan lapsuuden ja hyvin sopeuduin opiskeluaikojen tiukan rahan politiikkaan (ja vielä valitsin sen, isäni olisi tukenut opiskelujani, mutta en silloin häneltä halunnut rahaa ottaa vastaan.) Uskon, että lapsenikin siihen kykenevät.
Vierailija:
Tosin vertauksesi matkusteluun tai vaatehankintoihin oli enemmänkin kuin ontuva.Sitäpaitsi yltäkylläisyydessä eläneen lapsen/nuoren on todella vaikea sopeutua elämään omillaan jos ei pysty pitämään samaa elintasoa kuin synnyinkodissaan.
Sehän on suorastaan rikos ihmisyyttä vastaan. Pyydän uudestaan nöyrimmin anteeksi ja lupaan pistää konini monttuun, myydä mieheni veneen ja lopettaa laskettelun, myydä lasten vaatteet kisppiksella, ostaa viereisestä pöydästä uudet, myydä koirat (nekin tulevat kalliiksi), muuttaa neljän lapsemme kanssa kerrostalokolmioon, hankkiutua eroon työpaikoistamme ja alkaa täällä kysellä aina kuun puolivälissä lapsilisien maksupäivän perään ja valittamaan kuinka tilillä on 12 euroa ja sillä pitäisi hankkia koko porukalle viikoksi ruoat.
Vierailija:
Tämä tieto pelasti minun jouluni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluttautuikohan Fletchkin ruotsinkielisten ylisuurissa kiintiöissä?
opiskelupaikkojen valinnassakin. Neuvo lapsiasi tekemään samoin, niin voivat vapaasti hakea mihin haluavat.
Vierailija:
Kouluttautuikohan Fletchkin ruotsinkielisten ylisuurissa kiintiöissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei niin Suomessa ole! Se jos mikä on syrjintää! Aivan turha alkaa jankuttaa että opetelkaa muita kieliä, sillä ei ole mitään tekemistä äidinkielellä opiskelun kanssa! Näin Suomessa edelleenkin syrjitään äidinkieleltään suomenkielisiä, vieläkin meillä hallitsee ruotsinkielinen herrakansa...
Fletch:
opiskelupaikkojen valinnassakin. Neuvo lapsiasi tekemään samoin, niin voivat vapaasti hakea mihin haluavat.Vierailija:
Kouluttautuikohan Fletchkin ruotsinkielisten ylisuurissa kiintiöissä?
En ole perheeni kanssa ihan vielä samassa tilanteessa (taloudellisesti), mutta kovaa vauhtia siihen pääsemässä. Totuus on, että koulutuksesta kaikki on kiinni.
Terveisin hyvin tienaava ei akateeminen...
niin, ja meillä ei osteta kyllä 1500 eurolla lahjoja, vaikka olisi varaakin. Jos tietokoneen 11-vuotias tarvitsee, niin sen saa halvemmallakin. Tuon ikäisen ei tarvitse saada vielä kaikkein kalleinta kun se ei edes aina merkitse parasta laatua. Sukset ei tuon ikäiselle maksa kuin korkeintaan 300 euroa, eli jos ostan tietokoneen ja sukset niin ei niihin vielä tonnia mene. Sitäpaitsi, kuka 11-vuotias muka oikeasti tarvitsee tietokoneen?
mitkä lahjat ovat riittävän hyviä tälläiselle lapselle muutaman vuoden päästä? Tai jos rahakas mummo heittää veivinsä, eikä lapsen yh-äiti pysty vastaavaa elintasoa rahoittamaan? Ja tytön isäkin rakentaa minun kanssani uutta perhettä, eli mies käyttää rahansa meihin tulevaisuudessa. ap
Ettei lapsia jätetä vähemmälle sen vuoksi, että heitä pitäisi karaista jotain tulevee varten. Ja he tuskin koskaan sitäpaitsi joutuvat puilla paljailla elämään, omillaankaan.