Kirkko ei saa auttaa ettei kukaan joudu uskonnon tuputuksen

Vierailija:

Ateisteja pelottaa usko, koska isoja asioita päätetään satuolennon muka esittämien vaatimusten ja odotusten ja määräysten perusteella.

Vierailija:

Ateisteja pelottaa usko, koska isoja asioita päätetään satuolennon muka esittämien vaatimusten ja odotusten ja määräysten perusteella.

Erityisesti kiinnostaisi kuulla, ollaanko virallisesti ateistisissa maissa mielestänne onnellisempia kuin kristityissä (nimi- tai ei).

En tiedä, mitä tuohon vastaat, mutta minä ateistina omaan niin ehjän maailmankuvan, ettei siihen mitkään jeesustelut uppoa. Minä en ymmärrä, onko maailmassa niin rikkinäisiä identiteettejä paljonkin, että he oikeasti pelkäävät toisten uskoa, koska saattaisivat itse hurahtaa siihen?



Minua ei haittaa, jos lapseni " löytäsi" jumalan ihan sattumalta itsekseen jostain kadunkulmasta. Se, että joku yrittää kasvattaa lastani hänen kanssaan johonkin samaan uskoon on mielestäni kuvottavaa. Mikään ei mielestäni ole niin sairasta kuin lapsen väkisin kasvattaminen uskomaan satuolentoihin. Aivopesu ja manipulaatio. Monet niistä lapsi paroista ei koskaan aikuisinakaan kykene itsenäiseen ajatteluun.

Minulle ateistina on ihan sama mihin muut uskovat. Tehkööt he sen itsekseen ja julistakoon sanaansa toisilleen ja antakoot minun olla rauhassa. Ateistina minulle riittää valtio, jossa ei ole kirkon ja valtion liittoa. Ateistina minun ei tarvitse julistaa, että muutkaan eivät saisi uskoa. Jos usko tekee sinut onnelliseksi, pidä siitä kiinni. Älä yritä pakottaa muita leikkimään sinun uskosi säännöillä.

En pelkää toisia uskontoja, koska oma uskoni on vahva. Ehkä olin kuitenkin oikeassa siinä, että monet ateistit vastustavat avustustyötä siksi, koska pelkäävät kääntyvänsä.



Eikös ateistikin tuputa " uskontoaan" lapsilleen, jos väittää Jumalaa satuolennoksi ja kristinuskoa huuhaaksi. Ei ehkä ihan kirjaimellisesti sitä näin esitä, mutta tuo asian esille arkipäivän puheissaan ja teoissaan.

Mutta minä esitän asian lapselleni näin: " Minusta jumalat ovat satuolentoja, mutta jotkut uskovat jumalan olemassaoloon, esim. mummu. Oikeaa vastausta ei tiedä kukaan. Sinä saat ihan itse päättää mitä uskot tai olet uskomatta."

Tässä noin niin kuin tiivistetysti se sanoma mitä haluan lapselleni välittää.



En pelkää kääntyväni toiseen uskoon, mutta kun se kirkon viesti ei oikeasti ole mitään tunnuksetonta. Ja minä haluan lapseni kohdalla säilyttää sen tunnuksettomuuden - etenkin niin kauan kun kyse on LAPSESTA.

Ja tästä tässä on kyse.



Liian hankalaa käsittää?

Vierailija:

monet ateistit vastustavat avustustyötä siksi, koska pelkäävät kääntyvänsä.

Mitä se kertoo uskonnosta, jos ateistin pitää tällaista pelätä? Että uskovaiset käyttää epäilyttäviä aivopesukeinoja kääntääkseen ihmisen uskomaan johonkin johon ei yhtään usko?

Pelkäätkö itse kääntyväsi vaikkapa scientologiksi tai jonkun ufojen paluuta odottavan itsemurha-lahkon jäseneksi? Minä en pelkää muutoin kuin juuri siitä näkökulmasta, että minut kaapataan, viedään tyrmään kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen aivopesu on ehkä onnistunut.

Että jos ateistin pitää mielestäsi tällaista pelätä, niin onkohan sulla alitajuisesti itselläkin sellainen fiilis, ettei käytetyt keinot ole aina ihan päivänvaloa kestäviä. Esim. riparilla? Tai vanhusten kohdalla? Nyt kun Hilma on saavuttanut näin korkean iän, olisiko aika ajatella taivaspaikkaa? Ja tässä on muuten tilinumeromme, jos haluatte antaa seurakunnallemme lahjoituksen?

Tämä on siis sitä yleistämistä, jota tapahtuu.



Tiedoksi, että minä en tuputa uskoa kenellekään, kuten et sinäkään ilmeisesti ateismiasi. Hyvä me ;)



41

Vierailija:

Hyvää Joulua vaan kaikille, onneksi meidän lapset vielä tietää että sitä vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi.

Oli yleensä auringon juhla. Erityisesti Roomassa, jossa mukaan kuukui juhla-ateria, vierailuja ystävien luona ja lahjojen jakoa.

" No järjestetäänkö sitten tasapuolisesti myös muihin uskontoihin tutustumista?

Vierailija:

ja sitten vetävät herneen nenään kun lapselle tarjoutuu tilaisuus tutustua kristinuskoon......



Ja muistetaanko ettei kristinuskoa esitetä ainoana totuutena, vaan puolueettomasti?"



Elämme maassa, jossa kristinusko (luterilaisuus) on vallitseva uskonto. Mun mielestä on ihan OK, että lapsi tutustuu siihen, ja käy esim. kirkossa koulun kanssa nähdäkseen millaiset " seremoniat" kristinuskoon liittyy. Kotona tietenkin kerron lapselle taustat ja selitän että Suomessa moni on kristitty ja kuuluu kirkkoon, jossain muussa maassa on esim. muslimeita ja hinduja. Ja että jokainen itse päättää mihin uskontoon haluaa kuulua.



Mun mielestä kuuluu ihan yleissivistykseen tietää mitä suunnilleen kirkossa tapahtuu.



t: ateisti kans

takaisin maan päälle, löytäneekö hän uskoa"

mitään uskovaisia vastaan, vaikken itse uskokaan. Mutta jokainen tajunnee eron aivopesun sekä auttamisen välillä. Useampikin tuttavani on käynyt nunnien pitämän koulun kehitysmaassa, vaikka itse edustivat jotain muuta kuin kristinuskoa. Kukaan heistä ei kääntynyt kristinuskoon, mutta oppivat lukemaan jne ja kykenivät lähtemään ulkomaille opiskelemaan.



Mutta sitten olen kuullut törkeistäkin hädänalaisten hyväksikäytöistä, esim. Ghanassa ihmisiä kehotettu rukoilemaan jumaliaan antamaan leipää. Sitten sanottu, että rukoilkaa Jeesusta ja heitetty leipää ikkunasta sisään tms. Minusta tällaisen käytöksen tulisi olla kiellettyä.



Terveydenhuolto, puhdas vesi, koulutus jne. kuuluvat kaikille. Ateistinakin olen kyennyt antamaan vaikkapa Pelastusarmeijalle lahjoituksia jne. Kuuntelenhan minä mielelläni myös Bachia, nimenomaan niitä hengellisiä teoksia.



Olen itse käynyt vuosikausia pyhäkoulua, ollut aktiivinen srk-nuori, ripari-isonen, kirkkokuoron jäsen ja kuitenkin aikuisena ateisti. Jokainen voi vapaasti itse valita, mutta väärinkäyttöä en suvaitse.

oliko se nyt kristillistä vai ei. Kun niitä paikan päällä nälkään ja tauteihin kuolevia ei pennin vertaa kiinnostaa keneltä se apu tulee kunhan sitä tulee ja pian. Täällä sitten nillitetään, että " ei kun noi ei sais auttaa kun se ei oo just oikeenlaista apua." Joo kivat joulut ja lämpöä sydämiin vaan teillekin.

Ei tässä kukaan ole apua KIELTÄMÄSSSÄ, vaan kritisoimassa sitä tapaa millä autetaan.



Joku kommentoi koulun kirkossa käyntiä.

Minulle oleellista siinä on se konteksti missä kirkkokäynti tapahtuu. " Menemme viettämään jouluhartausta" - lapseni ei lähde. Miksikö? Se ei ole opetustilanne, vaan ihan muu toiminta.

" Menemme tutustumaan kirkon toimintaan" - lapseni saa lähteä, koska tilanne on opetuksellinen.