Olen 19-vuotias nainen ja seurustelen 34v miehen kanssa, mitä ajattelet?

No, meitä on niin moneen junaan. Itse en mitenkään näe, että tuollaisella ikäerolla varustettu pariskunta olisi tasa-arvoisessa suhteessa. Elämänkokemus on niin eri. Ihmisen aikuistuminen tapahtuu nimenomaan 20-30 ikävuosien välillä - sinulla se siis on vielä edessäpäin. Ei ole hyväksi alkaa elää sitä "keski-ikäisen" elämää vielä tuossa vaiheessa. En tarkoita että pitäisi ryypiskellä vkonloput ja naida eri miehiä saadakseen elämänkokemusta, mutta kaikki merkittävät asiat yleensä ajoittuvat tuohon kymmenen vuoden haarukkaan. Miehesi on ne asiat jo kokenut, ostanut asunnot, hankkinut lapsen, ollut avoliitossa/naimisissa, elänyt useassa parisuhteessa, vaihtanut työpaikkoja, vaihtanut koteja, opiskellut jne. 

Olet varmasti mukava nuori nainen/tyttönen, mutta miehesi on sinulle auttamattoman vanha. Jos mietin omaa elämääni sinun iässäsi ja elämääni nyt, samanikäisenä kuin miehesi (ja myös oma mieheni on samanikäinen), olen niin paljon viisaampi ja kokeneempi kuin tuolloin. Ja hyvä niin, sillä niinhän sen pitäisi mennäkin. Elämä opettaa meitä kaikkia, toivottavasti myös miestäsi. Itse nimittäin ajattelen että tuon ikäisellä ihmisellä on jäänyt joku kehitysvaihe välistä jos haluaa seurustella noin paljon itseään nuoremman kanssa. Se on joku polte "ikuiseen nuoruuteen", valitettavasti sitä ei meistä kukaan saa. Miehesi varmasti vaihtaa kymmenen vuoden sisällä taas nuorempaan, sillä ei kestä aikuistumistasi. Olen nähnyt vastaavia tapauksia läheltä, tuollaiset miehet toistavat ikävä kyllä samaa kaavaa. 

Jostakinhan sekin kertoo, että haluat tällaisella keskustelupalstalla kommentteja suhteestasi. Jos siinä ei sinun mielestäsi olisi mitään kummallista, tuskin olisit tehnyt tällaista avausta.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 15:18"]

No, meitä on niin moneen junaan. Itse en mitenkään näe, että tuollaisella ikäerolla varustettu pariskunta olisi tasa-arvoisessa suhteessa. Elämänkokemus on niin eri. Ihmisen aikuistuminen tapahtuu nimenomaan 20-30 ikävuosien välillä - sinulla se siis on vielä edessäpäin. Ei ole hyväksi alkaa elää sitä "keski-ikäisen" elämää vielä tuossa vaiheessa. En tarkoita että pitäisi ryypiskellä vkonloput ja naida eri miehiä saadakseen elämänkokemusta, mutta kaikki merkittävät asiat yleensä ajoittuvat tuohon kymmenen vuoden haarukkaan. Miehesi on ne asiat jo kokenut, ostanut asunnot, hankkinut lapsen, ollut avoliitossa/naimisissa, elänyt useassa parisuhteessa, vaihtanut työpaikkoja, vaihtanut koteja, opiskellut jne. 

Olet varmasti mukava nuori nainen/tyttönen, mutta miehesi on sinulle auttamattoman vanha. Jos mietin omaa elämääni sinun iässäsi ja elämääni nyt, samanikäisenä kuin miehesi (ja myös oma mieheni on samanikäinen), olen niin paljon viisaampi ja kokeneempi kuin tuolloin. Ja hyvä niin, sillä niinhän sen pitäisi mennäkin. Elämä opettaa meitä kaikkia, toivottavasti myös miestäsi. Itse nimittäin ajattelen että tuon ikäisellä ihmisellä on jäänyt joku kehitysvaihe välistä jos haluaa seurustella noin paljon itseään nuoremman kanssa. Se on joku polte "ikuiseen nuoruuteen", valitettavasti sitä ei meistä kukaan saa. Miehesi varmasti vaihtaa kymmenen vuoden sisällä taas nuorempaan, sillä ei kestä aikuistumistasi. Olen nähnyt vastaavia tapauksia läheltä, tuollaiset miehet toistavat ikävä kyllä samaa kaavaa. 

[/quote]

On se hienoa että meillä on näitä jotka tietävät toisten elämästä kaiken :D

Kymmenen vuotta meni jo, milloinkohan se mies mut lemppaa

97, olen 20 6kk kuluttua niin mitenkähän se uskottavuus sitten yhtäkkiä nousee?

t. ap

100, okei miks syytät mua sellasesta mistä sulla ei oo mitään takeita?

Uskotko, että vastaukses oli niin hyvä ettei sitä kukaan muu alaspäin vois peukuttaa mutta mun vastauksia sitten kylläkin voi, koska olen typerä ja jotain paskaa?

t. ap

onnea :) 

itse olen 23-vuotias ja seurustelen 42-vuotiaan köriläksen kanssa ♥

Olemme olleet yhdessä jo 2 vuotta

101, justiinsa. No jos mun ei tarvii tuollastakaan elämää viettää eli ryypiskellä koko ajan tai naida kaikkia, niin millasta mun elämä pitäs sit olla?

Ja btw, mieshän on vielä suht nuori joten sillä on oikeus ollakin nuorekas. En minäkään haluais kokee jo 34-vuotiaana itteeni vanhaks tai ruveta joksikin Jenni Haukion tyyliseksi, mutta en myöskään Johanna Tukiaisen ja kuten tuossa heitin noita esimerkkejä minkä tyylinen mun mies on, niin eipä hän vastais noista naikkosista kumpaakaan.. :)

Mies ei oo ensinnäkään ostanu yhtään asuntoo, vaan asuu vuokralla.

Lapsen on tehnyt, niin teen minäkin toivottavasti jossain vaiheessa.

Ollut avoliitossa, mutta ei kylläkään naimisissa.

Elänyt useassa parisuhteessa. No hmm, mä oon eläny kolmessa ennen tätä.

Vaihtanut työpaikkoja, no sitä myös tehnyt.

Vaihtanut koteja, minäkin olen.

Opiskellut, minäkin olen.

Mut oisko se ees välttämätöntä et mun pitäis kokee kaikki samat asiat, ennen kun alkasin miehen kans suhteeseen?

Ja sit kans se et ihminen haluaa olla ikinuori, jos muuten kuitenkin kypsyys ja järki pelaa niin en näe siinä mitään väärää. Ei 30-vuotiaana oo pakko alkaa vielä halutessaan vanhentumaan, kerkee sitä hyvin 40-vuotiaanaki muuttuu sit sellaseks..

t. ap

102, no mä nyt haluan vaan tietää et onks se ihmisten ajatusmaailma aina niin negatiivinen.

t. ap

106, onnea teillekin! :)

t. ap

Sinä oot kyllä vielä sen verran  nuori, että toiveet tulevaisuudesta voi muuttua vielä monen monta kertaa.

Nyt voi tuntua tältä, myöhemmin tulevaisuudessa haluat jo ihan eri asioita.

Siksi kannattaakin miettiä tarkkaan aloittaako loppu elämän suhteensa nyt. Sellaisen jossa tekee lapsia, hommaa yhteisen kodin johonkin ja ties mitä muuta. Vai haluaako lähteä vaikka ulkomaille töihin? jne jne jne. Sinullahan on vaikka millä mitalla aikaa kaiken suhteen, mutta miehellä ne kyllä hupenee nopeammin. Missä iässä hän ei enää halua lapsia?

Voisi olla reilua (jokaisessa parisuhteessa) puhua asiat halki, mitä haluaa tulevaisuudelta.

Joo no mä kyllä suht realistisesti tiedän mitä haluan ja ei, tuskin mä ulkomaille töihin. Ei mulla kielitaito oo sellanen, mutta varmaan senkin oppis. :) ja mä viihdyn suomessa!

Mut miehellä nyt ei oo kiirettä ainakaan toiselle lapselle, kun oma ensimmäinenkin lapsi on vasta 7kk vanha.

Ja mä en nyt raskautta tahdo ainakaan ennen 22 ikävuotta, sen verran tiiän ja viihdyn tosi hyvin työssäni missä nyt oon.

Ja mun mielestä, elämää vaan tasapainottaa se rakkaus ja sit jos sitä rakkautta riittää ja on onnellinen toisen kans, nii emmä nää syytä et miks mä heittäsin sen kaiken menee jos mulla on hyvä siinä olla ja elämä tasapainossa.. ?

Et jos näin menee nii en nää mitään syytä miks nuo luettelemasi asiat ei vois toteutua.

t. ap. Vastaus 110.

Ikä on vaan numeroita...mutta 19 vuotias on aika nuori ! :) 

T. N27/M43

Nyt aika taas siirtyä välillä tekee muita juttuja, moikka moi! :)

t. ap

Otan osaa! Nyt voi tuntua hyvälle. Talous varmaan parempi kuin ikätovereillasi, mutta yritä miettiä elämää eteenpäin. Teillä ikäero 15v. Kun sinä olet 40 ja nainen parhaassa iässä on miehesi 55v. Ei siinä mitään hyvä ikä sekin. Entä kun sinä olet 60 ja miehesi 75? Oletko valmistautunut omaishoitajan rooliin? Haluatko vaihtaa vaippoja? Miehesi on ollut viisas kun on jo hankkinut itselleen pyörätuolin työntäjän...

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 15:56"]

100, okei miks syytät mua sellasesta mistä sulla ei oo mitään takeita?

Uskotko, että vastaukses oli niin hyvä ettei sitä kukaan muu alaspäin vois peukuttaa mutta mun vastauksia sitten kylläkin voi, koska olen typerä ja jotain paskaa?

t. ap

[/quote]

Kulta pieni, kun sut tunnistaa ihan joka kerta, sulla on sellaisia pieniä juttuja joista heti huomaa että sinähän se siellä taas tarinoit.

Mut hei, tarinoi toki, jos sulla ei elämässä muuta ole, pitäähän sitä huomionsa saada, vaikka sitten vauvapalstalta :)

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 16:30"]

Otan osaa! Nyt voi tuntua hyvälle. Talous varmaan parempi kuin ikätovereillasi, mutta yritä miettiä elämää eteenpäin. Teillä ikäero 15v. Kun sinä olet 40 ja nainen parhaassa iässä on miehesi 55v. Ei siinä mitään hyvä ikä sekin. Entä kun sinä olet 60 ja miehesi 75? Oletko valmistautunut omaishoitajan rooliin? Haluatko vaihtaa vaippoja? Miehesi on ollut viisas kun on jo hankkinut itselleen pyörätuolin työntäjän...

[/quote]

Miehen voi silloin heivata helvettiin ja ottaa omanikäisen miehen tilalle. Ei niitä vaippoja ole pakko vaihtaa. Ei kai kukaan jää avioliittoon vanhuksen kanssa.

Vastakysymys ap:lle.

Onko 19v sinusta aikuinen?

Onko miehellä jo lapsia? Koetko, että hän voisi olla "se oikea", ja tekisit hänen kanssaan lapsia? Mitäs kun mies on 40+ ja sinä vasta 20+? Oletko ajatellut? Minä ajattelen, koska olen N21 ja M34, enkä tiedä mitä tehdä.....vuosi tapailtu.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 16:51"]

Onko miehellä jo lapsia? Koetko, että hän voisi olla "se oikea", ja tekisit hänen kanssaan lapsia? Mitäs kun mies on 40+ ja sinä vasta 20+? Oletko ajatellut? Minä ajattelen, koska olen N21 ja M34, enkä tiedä mitä tehdä.....vuosi tapailtu.

[/quote]

Pitää jatkaa teidän joidenkin kommentteihin vastaten, että tässä suhteessa oikeastaan tunnen itseni aikuisemmaksi. Tottakai hänellä on enemmän kokemusta, mutta vielä aika lapsellinen mies on monessa asiassa, pakoillut ikänsä seurustelua ja ns. normielämää, tyttöystävä -> yhteinen koti -> naimisiin ->lapset. Itse opiskelen vaikeapääsyistä akateemista koulutusta ja hän taas vähän helpommat koulut käynyt. Ikä ei kerro kaikkea.

144, no tuota minun isovanhemmat on nyt tuota 75 iän luokkaa, eikä niistä kumpikaan oo vanhainkodissa ja asuu omillaan, käyvät ulkoilemassa päivittäin, eivätkä pasko vaippoihin...

t. ap