*** Lokakuiset alkuviikko ***

Ihan pikkasen noloa.....Mähän oon oikeesti ollu päivissä ihan sekasin!!! Siis nythän on jo keskiviikko=) Asia selkis kun neuvolasta soiteltiin meidän perään....Ois ollu esikoisella aika tänään, mä olisin paukannut sinne huomenna



Tervetuloa vaan uudet tulokkaat!! Sekaanhan mahtuu, mukavaa vaan, mitä enempi on porukkata rustailemassa tarinaa=O



sekopäinen kiiuli&nukkuvat pojat

Meillä jäi tänään ne muskarin joulujuhlatkin väliin kun esikoinen sairastui. Vauvelikin krohisee ja yö meni juostessa esikoisen ja vauvelin sängyn väliä.



Juuri kun yöt alkoivat rullaamaan loistavasti =(.



Seinät kaatuvat päälle kun toista päivää olemme sisällä.



Tänään oli sitten vauvan kolmas vyöhyketerapia ja nyt sitten odotellaan tulosta. Pitäisi muutamassa päivässä näkyä.



Seuraaville treffeille mekin sitten tulemme, sovitteko jo päivän?



J

kertokaas nyt mulle, kun teitä on noin monta, että millaseksi teillä muuttu jälkivuoto verisen jälkeen ? Mulla on nyt tosi vaalea niinkuin olis hiivasieni, mutta ei kutise. Onkohan tää normaalia, mulla tulee 6vk synnytyksestä perjantaina. Mullahan on ollu noiden tikkien ja kaikkien kans muutenkin ongelmia, ainavain nekin osaksi kirvelee siellä. Hycäkun tää istuminen sujuu jo hyvin.

Ihan alko naurattamaan tuo Kiiulin päivissä sekoilu. :) Tätä tää äitiys kaikkinen väsymyksineen ja hormonimylläköineen on.... Mie oon jatkuvasti päivistä sekaisin, etenki, ku mies ei ees tee töitä säännöllisesti ma-pe, vaan vuoroja on yleensä muutama putkeen ja sitten viikon vapaat, niin mie elän viikonloppua tälläkin hetkellä ja kovasti on vaikeeta hahmottaa, mikä päivä oikeesti on menossa.



Tsygo ja Miksu, mukaan mahtuu kyllä, kiva kun on paljon porukkaa täällä! =)



Masennuksesta jotkut kirjottelivat.

Kyllä melkein voisin sanoa, että täällä kanssa jonkin asteisesta masennuksesta kärsitään. Osittain kyllä oon vaan kai väsyny, henkisesti siis. Väsyny siihen, että tää äitinä olo on taas tätä 24/7 -hommaa. Tuntuu jotenki tosi vaikeelta sopeutua siihen, että joku on minusta täysin riippuvainen. Vaikkei niin edes ole! Kyllähän tuo mieskin pärjäis vauvanki kanssa ihan hyvin, vaikka en olis kotona viikkoon. Ja esikoinen nyt ei välttämättä tarvis äitiä senkää vertaa. Mutta jotenki sitä vaan ei osaa irtautua tästä äitiydestä hetkeksikään, vaikka käynki välillä lenkillä tai otan muuten omaa aikaa.

Eikä asiaa helpota se, että meillä tyttö menee joka ikinen ilta hirveen huutokonsertin saattelemana nukkumaan. En voi käsittää, mitä ihmettä teen väärin, kun tyttö on syötetty, kylvetetty, kuivan vaipan kera puettu ja paketoitu lämpimästi, iltaa rauhotettu sen mitä 2,5-vuotiaan kanssa pystyy ja tyttö vielä osottaa selvästi olevansa väsyny, niin MIKSI ei voi käydä rauhassa nukkumaan???? Ja kun kyse ei ees oo siitä, että tyttö huutais vartin tai puol tuntia, vaan hää huutaa tunteja! Toissa iltana en enää muuta keksiny, kun likka oli huutanu jo reilun tunnin putkeen, kuin antaa tissiä tavanomaista tiheemmin ja siitähän se kierre sitten alkoikin. Tyttö huusikin sitten väsymyksensä lisäksi mahavaivojaan yli 5 tuntia putkeen. Välissä oli jopa vartin tauko, että ehdin just suihkussa käydä. Se vielä tietysti lisäs mun hermostuneisuutta (ja samalla varmaan tytönki), että mies oli just sitten sinä iltana ja yönä töissä. Kyllä siinä mullakin kävi mielessä yks jos toinenki kamala ajatus ja vähän turhan usein nykyään tulee kyllä mieleen " vanha kamu" tupakkakin, vaikka oon ollu polttamatta jo monta vuotta. Tekis vaan mieli pitää välillä tupakin mittanen tauko näistä äiti-hommista, etenki iltasin, kun korvissa jo soi ja haluis vaan jo itseki nukkumaan.



Mutta se niistä jutuista. Nyt kuului keittiöstä kutsu glögille, esikoinenki semmosta maistaa ekaa kertaa elämässään. :)



Koittakaahan jaksaa äitylit niiden pienokaistenne kanssa!



S ja tyttö (24.9.)

Ja kiitos kahviseurasta! Oli kivaa, otetaan pian uusiksi! Varmaan menee tammikuun puolelle, joulu painaa jo päälle...



Jostain syystä olen nukkunut huonosti pari viimeistä yötä, lapset ovat kyllä nukkuneet ihan ok mutta oma uni ei vaan jotenkin tule tai on huonolaatuista. Väsyttää kyllä ihan tosissaan aamulla ja illalla, päivällä onneksi vielä jaksaa. Onneksi esikko on tällä viikolla enemmän hoidossa, jospa huomenna vaikka nukkuisin päikyt...



Tuntuu ihan käsittämättömältä kuinka vähän omaa aikaa päiviin jää! Ihan jää retuperälle tällaiset tärkeät palstailut ja muut... ;) Mutta melko samanlaisissa tunnelmissa menen kuin Sannakin (olihan se Sanna?), en oikein osaa irrottaa tästä 24/7-äitiydestä. Vaikka nyt onkin paljon rennompaa vauvan hoito kuin esikon aikaan, en silti esim. vieraisilla osaa antaa vauvaa muiden syliin vaikka varmaan moni mielellään hetken häntä pitelisikin... :/



Tjaha, taas on pää niin seis ettei muistu mitään kirjotettavaa mieleen. Jälkivuodosta joku kyseli, minulla se loppui samaan tapaan kuin menkatkin (tuhrutellen), mutta alkoi sitten vielä uudestaan kun menin urheilemaan...



Jahas, äiteetä kaivattaisiin taas. Jospa sitä joku päivä ehtisi ihan oikeasti kirjoittelemaan... Siihen asti olen hengessä mukana. Pitäkäähän lippu korkealla!