MIes makaa sammuneena...

Oletteko hakeneet apua mistään?

mieti 2 x mitä teet- voimia ap

Ota tilanteesta ilo irti ja nauti olostasi ilman miehen häiritsevää läsnäoloa. t. kohtalotoverisi.

En todellakaan voi ottaa tästä iloa irti.

Lasten kanssa oli tarkotus tehdä huomiseksi vaikka mitä... Mutta kappas

eipä tuota miestä taas näköjään kiinnosta miltä tämä meistä tuntuu.

Huomenna se "esittää" taas niin isää ja on niiiin pahoillaan.

Voi kun olisi jotenkin helppo keino lähteä.

Meillä 3 lasta ja pelottaa pärjääminen niiden kanssa.

mitä aiheuttaa lapsille nähdä sammunut isä ja siitä aiheutuva tuska äidille! Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja annat lapsillesi raittiin lapsuuden.



T. alkoholistin tytär

Meillä ei ole kertaakaan vietetty äitienpäiviä, kun mies kehittää aina jonkun suuren draaman sopivaan aikaan. Olen sitten tippa linssissä vienyt lasta Korkeasaareen ym., jotta pääsisin eroon miehestä. Pari kertaa olen yrittänyt juhlistaa isänpäivää, mutta kummasti vaan se syyllistäminen alkaa heti aamusta. Nyt sitten tuli riita jo päivällä, kun mies ei pitänyt lupaustaan antaa minulle tänään edes hetki aikaa keskittyä omiin opintoihini. Uhmaikäisen kanssa sain viettää koko päiv'än,koska miehelle oli tietty tärkeämpää siivota autotalli JUURI TÄNÄÄN. Väliäkö sillä, että opintonäyte on jo viikon myöhässä.



Tämä on meillä normaalia arkea. Nyt mies lähti baariin, joten huomenaamulla minua ei näy. Lähtisin koko suhteesta, jos vaan saisi tämän talon jotenkin myytyä. Velkaa on liikaa, enkä saisi varmaan maksettua uutta kämppää näiden velkojen lisäksi.

jo kaksi päivää... ei tarvitse sitten meillä mitään ihmeitä keksiä. lapset ovat tehneet juttunsa päiväkodissa, mutta minä en aio tehdä mitään, koska tää on ollu tiedossa jo viimeiset 5v... aina sama juttu. Ukkikin on ollu kännissä torstaista asti, joten ei tarvii sinnekään mennä.

Oma isäni sentään käydään onnittelemassa. =)

Eli aivan normaali, tavallinen sunnuntai on minulla ja lapsilla huomenna edessä!

En todellakaan voi ottaa tästä iloa irti.

Lasten kanssa oli tarkotus tehdä huomiseksi vaikka mitä... Mutta kappas

eipä tuota miestä taas näköjään kiinnosta miltä tämä meistä tuntuu.

Huomenna se "esittää" taas niin isää ja on niiiin pahoillaan.

Voi kun olisi jotenkin helppo keino lähteä.

Meillä 3 lasta ja pelottaa pärjääminen niiden kanssa.

Ei kai tarkoitus ollut alun perinkään, että isä on mukaa tekemässä huomiseksi jotakin?

Ja ihan uutinen, jos et jo tiennyt: jos olet alkoholistin kanssa kimpassa, alkoholi on aina numero ykkönen, ja kaikki muut niitä kakkosia.

Jos et sitä ole vielä oppinut hyväksymään, lähde suhteesta, sillä mies ei tule muuksi muuttumaan ainakaan sinun toivomuksestasi.

Joko hyväksyt hänet sellaisena kuin on, vikoinensa kaikkinensa ja lopetat nalkutuksen (lapset kärsii siitä eniten) ja keskityt tekemään elämästä hyvän lapsillesi ja itsellesi miehestä huolimatta.

Tai otat eron ja pääset siitä ongelmasta eroon. Enkä tässä kehoita sinua tekemään niin tahi näin, valinta on kokonaan sinun. Mutta ÄLÄ rupea marttyyriksi.

Meilläkin on oma talo...

se tekee lähdöstä vielä vaikempaa..

Ja meillä menee niin että minä olen turhasta nalkuttaja.. kun ei muka saa edes pari olutta ottaa.. kun jäiskin siihen pariin.

Tuntuu niin toivottamalta ;(

Aina se lupaa muuttua mutta en usko enää että muuttuu..

Minkä takia se väittää että välittää mutta silti pettää koko ajan lupauksena...

On keksittävä jotain muuta, jolla alleviivata.

Yksi kaunis päivä mitta vain läikkyi yli, ja läksin sillä sekunnilla, ajattelematta tulevaisuutta hetkeä pidemälle. Hyvin pärjättiin lasten kanssa, ikinä milloinkaan en ole katunut. Voimia teille sinne pähkäilyihinne.

Kuulostaa aivan kammottavalta. Toivottavasti löydätte jostain rohkeutta lähteä pois! Kyllä ne raha-asiat jotenkin aina saa järjestymään. Raha on toisarvoinen asia tässä elämässä. Miltä luulette lapsestanne tuntuvan, kun hän vanhmpana kysyy, miksette lähteneet pois ja estäneet hänen elämänsä pilaamista ja vastaatte, että rahan takia.



Rukoilen puolestanne. Kaikki järjestyy ja elämä kantaa, se on tullut nähtyä.

Onko teillä monta lasta?

todellakin jos oikein mietin niin kaikista eniten tahtoisin muutta lasten kanssa pois.

Mutta samalla tuntuu etten jaksa.. en jaksa 3 kanssa yksin.

Mies kuitenkin on lasten kanssa ja hoitaa paljon käytännön asioita.

Ja siiis lasten kanssa oli suunnitetu huomiseksi vaikka mitä.. siis sellaisia kivoja juttuja isälle. Nyt ei minua todellakaan huvittais mutta menen huomisen päivän läpi vaikka hammasta purren.

Niin että lapsilla olisi kuitenkin kiva päivä.

Minä taas en ole eroamassa puolisostani, vaikka hän alkoholisti onkin. Lapset eivät ilmeisestikään ole mieheni juomisesta kärsineet, kun huolestuneena tulevat aina minulta kysymään (sen jälkeen, kun olen miehelle juomisesta nalkuttanut) että äiti, ethän eroa isästä...

mies kans just kysy että kuinka pettyny olisin jos hän lähtis ryyppäämään. nyt pidättelen täälä itkua, totta helvetisä oon pettyny jo siihen että mies edes kysyy. tietää että ollaan taaperon kanssa hänelle askarreltu ja hienot aamiasisuunnitelmat on, tosi pitkän kaavan mukaan. ja nyt mies suunnittelee heräävänsä krapulaisena kaverinsa luota isänpäiväaamuna, ei taida paljon arvostaa :(



tosi paha mieli :(

Tiedätkö minkälaista henkistä painolastia lapsesi kantaa mukanaan kun joutuu tuollaista kysymään?

Minä taas en ole eroamassa puolisostani, vaikka hän alkoholisti onkin. Lapset eivät ilmeisestikään ole mieheni juomisesta kärsineet, kun huolestuneena tulevat aina minulta kysymään (sen jälkeen, kun olen miehelle juomisesta nalkuttanut) että äiti, ethän eroa isästä...

Tiedätkö minkälaista henkistä painolastia lapsesi kantaa mukanaan kun joutuu tuollaista kysymään?

Minä taas en ole eroamassa puolisostani, vaikka hän alkoholisti onkin. Lapset eivät ilmeisestikään ole mieheni juomisesta kärsineet, kun huolestuneena tulevat aina minulta kysymään (sen jälkeen, kun olen miehelle juomisesta nalkuttanut) että äiti, ethän eroa isästä...

Varsinkaan kun et tiedäy yhtään mistä on kysymys.

niin ajatelkaa oikeasti teidän lapsianne. Jos isä on alkoholisti, hän ei siitä raitistu, vaikka miten lupailisi. Jos hän ei itse näe sitä ongelmaa, niin kuin te, niin muutosta ei tule syntymään, kuin ainoastaan sillä, että te alatte elämään omaa elämäänne jossain muualla. Te joilla jo monta vuotta samanlaisia isänpäiviä, jouluja, äitienpäiviä ym. takana, niin tehkää päätös antaa lapsillenne raitis tulevaisuus!



Vaikka lapsi on pieni, hän ymmärtää jo todella paljon. Hän ymmärtää sen äidin tuskan/hädän ja avuttomuuden. Hän yrittää piristää äitiä ja isää ja toivoo, että huomenna kaikki on toisin. Hän toivoo, että ei taas pettyisi, saisi taas turhia lupauksia. Hän pelkää, mitä seuraava juhlapäivä tuo tullessaan. Hän pelkää, että onko kaikki hänen syytään, kun hän sinä yhtenä päivänä sanoi isälle rumasti tai teki jotain väärin ja sitten isä lähti juomaan... Se tuska tulee lapsesta ulos sitten jossain vaiheessa, jollakin tapaa.. ei ehkä huomenna, ei ehkä ensi vuonnakaan, vaan sitten joskus...



Toivottavasti teillä on rohkeutta ja voimaa tehdä se muutos.



Tiedän, että tämä voi kuulostaa siltä, että ei meillä ole asiat noin. Ei meillä ole vielä niin pahaa ongelmaa, että lapset kärsisivät... Niin minunkin äitini luuli, ja luulee varmaan edelleen.



Alkoholisti-isän tytär.



http://www.lasinenlapsuus.fi/kotikanava

Tiedätkö minkälaista henkistä painolastia lapsesi kantaa mukanaan kun joutuu tuollaista kysymään?

henkinen painolasti aiheutuu siitä, että he pelkäävät eniten sitä, että äiti ja isä eroavat, eivät sitä, että heidän isänsä juo äidin mielestä alkoholia enemmän kuin on suotavaa. Pitäisikö tätä painolastia vähentää vai suurentaa? Ja millä keinoin?

Kyllä mä alkoholistin tyttärenä todellakin tiedän mistä on kysymys. Onneksi mun äiti oli hyvä äiti eikä antanut meidän lasten enempää kärsiä isän takia, ja jätti tämän.